Miten te "kaveripojat" pysytte siellä friendzonella? Niin että ystävyys säilyy eikä kumpikaan hajoa niihin toisen yksipuolisiin tunteisiin?
Olen huomannut näin vanhemmiten demiseksualisoituvani tai ainakin ihastuvan useammin ystäviini. Ja sitten seuraa ongelmia, kun ihastus on yleensä yksipuolista , että miten olla hajottamatta sitä ystävyyssuhdetta.
Pitää koko ajan skarpata, että ei anna omien tunteiden (varsinkin jos ovat enemmän sitä himo- eikä rakkauspuolta ja toinen ei ole yhtään samalla aaltopituudella takaisin) näkyä niin paljon että ne ahdistaisivat toista, mutta samalla kuitenkin olla oma kokonainen itsensä. Että ei hajota itseään sillä, että täytyy painaa jotain puolta itsessään näkymättömiin.
Lisämausteensa ystävyyssuhteeseen tuo, että kun ihmisen oppii tuntemaan, näkee myös ne asiat minkä vuoksi esim. sellainen perinteinen seurustelu-elämänkumppanuussuhde ei tulisi kovin hyvin toimimaan. Mutta se ei sitä ruumiillista seksuaalista viehätystä juurikaan vähennä. Toiseen on vaan vaikeampi suhtautua ystävänä, kun on niin paljon monenlaisia tunteita pelissä.
Omanlaisensa testihän se on ystävyydelle, että onko se riittävän vahva kestämään yksipuolista ihastumista ja sitä, että voidaan käydä neuvotteluja sen ystävyyden rajoista.
Kaikesta tästä tunnetyöstä huolimatta ihastukset tuovat postiiivisuutta elämään. Ennemmin niin, että on tunteita ihmisiä kohtaan kuin että ei olisi. Ja onneksi näitä tapauksia on useampia, kun on enemmän kokemusta, osaa suhtautua asiaan paremmin. Jos ihastuisin harvoin ja harvoihin, olisi paljon hajottavampaa.
Olen huomannut näin vanhemmiten demiseksualisoituvani tai ainakin ihastuvan useammin ystäviini. Ja sitten seuraa ongelmia, kun ihastus on yleensä yksipuolista , että miten olla hajottamatta sitä ystävyyssuhdetta.
Pitää koko ajan skarpata, että ei anna omien tunteiden (varsinkin jos ovat enemmän sitä himo- eikä rakkauspuolta ja toinen ei ole yhtään samalla aaltopituudella takaisin) näkyä niin paljon että ne ahdistaisivat toista, mutta samalla kuitenkin olla oma kokonainen itsensä. Että ei hajota itseään sillä, että täytyy painaa jotain puolta itsessään näkymättömiin.
Lisämausteensa ystävyyssuhteeseen tuo, että kun ihmisen oppii tuntemaan, näkee myös ne asiat minkä vuoksi esim. sellainen perinteinen seurustelu-elämänkumppanuussuhde ei tulisi kovin hyvin toimimaan. Mutta se ei sitä ruumiillista seksuaalista viehätystä juurikaan vähennä. Toiseen on vaan vaikeampi suhtautua ystävänä, kun on niin paljon monenlaisia tunteita pelissä.
Omanlaisensa testihän se on ystävyydelle, että onko se riittävän vahva kestämään yksipuolista ihastumista ja sitä, että voidaan käydä neuvotteluja sen ystävyyden rajoista.
Kaikesta tästä tunnetyöstä huolimatta ihastukset tuovat postiiivisuutta elämään. Ennemmin niin, että on tunteita ihmisiä kohtaan kuin että ei olisi. Ja onneksi näitä tapauksia on useampia, kun on enemmän kokemusta, osaa suhtautua asiaan paremmin. Jos ihastuisin harvoin ja harvoihin, olisi paljon hajottavampaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juurikin nyt työpaikallani tuossa selän takana on maalman ihanin nainen jolle olen vain ystävä. Joskus tuntuu etten kestä. Huumannun hänen hymystään mutta en voi paljastaa sitä.
Vietätkö oikeasti kahdestaan aikaa näiden kaveripoikien kanssa vai onko ne vaikkapa virtuaalikavereita, jotka tykkäävät kuvistasi?
Oma mielenkiintoni riittää yhteydenpitoon puoleensavetävien naisten kanssa ja en halua olla/esittää olevani heidän kavereitaan. Joku entinen nainen on joskus ehdottanut kaveruutta, mutta käytännössä emme tapaisi, niin en laskisi häntä kaveriksi.
Tässä on muuten sukupuolijako! Pojistahan esimerkissäni ei ole kyse, vaan viehättävistä naisista/muunsukupuolisista joihin olen ihastunut ja joiden kanssa vietän välillä aikaa myös ihan kahden kesken.
Toki miehiä on kavereina muuten ja heidän kanssaan myös vietän välillä kahden kesken aikaa. Yhtä olen vuosia katsellut, että onpas pantava, mutta kun ei henkisellä puolella synkkaa, niin on jäänyt asiaa edistämättä. Mutta siinä tapauksessa ei olla samalla tavalla kahdenkeskistä aikaa viettäviä ystäviä kuin naisten/muiden kanssa.
"viehättävistä naisista/muunsukupuolisista"
"kuin naisten/muiden kanssa"
Mikä hitto on "muunsukupuolinen"??? Elin siinä uskossa että sukupuolia on kaksi.
Olen niitä miehiä joiden ei tarvi olla friendzonella kuin vapaasta tahdosta - joka tarkoittaa toteutuessaan että nainen on tyypillisesti niin ruma/ei-haluttava kumppanina mutta omaa sosiaalisia traitteja joiden takia hänen seurassaan ei ole tuskallista olla.
Jos haluan enemmän teen itseni todeksi onnistui tai ei. Jos se ei onnistu niin suhde paskoontuu siinä niin paljon että ystävyys ei tule kyseeseen tai vaikeutuu kohtuuttomasti. Perimmäisessä arvojärjestyksessäni nimittäin se otollinen kumppani kumppaniroolissaan on AINA arvokkaampi kuin ystävä jolloin pyrkimys muuttaa ystäväsuhde seurustelusuhteeksi on sekä järki- että tunnevalinta joka tehdään huonoillakin onnistumistodennäköisyyksillä.
Mä en asu Liisan naapurina 20 vuotta. En ikimaailmassa.
Älä valehtele itsellesi, kyllä sinä joudut siellä friendzonella olemaan koska kauniit naise eivät sinua kelpuuta muuhun koska et ole komea, etkä omaa mitään muutakaan naisia viehättäviä piirteitä.
Silloin lopetetaan olemasta - ei se sen vaikeampaa ole. Mä olen unohtanut historian lehdille valtavan määrän erittäin kauniita naisia yksinkertaisesti siksi että he ovat minulle turhia.
Miksi jumalauta narrata yhtä ainoaa "oikeaa" kalaa koko elämänsä jos meri on täynnä viljaa?
Miehellä on kaksi roolia : Inside ja outside. Friendzonelaiset ovat inside, ne ovat sosiaalisen piirin sisällä.
Outside ovat vieraat ihmiset. Minä olen outside, pyrin olemaan outside. Outside on häiriötekijä, mutta outsiden hyvä puoli on se että hänellä on potentiaali mihin tahansa. Inside-asiat ovat järjesteltyjä, Outside on vapaa radikaali.
Olkoonkin että voin tunkeutua vain harvoin naisen elämään ja mieleen, mutta kun niin teen niin minä ohitan ne sosiaaliset piirit. Olen se Outside joka kiilaa friendzonen ohi, suoraan ytimeen. Olkoonkin että tämä on harvinaista ja vaatii ponnisteluita - mutta kun se toteutuu se toimii.
Yhteistä kaikille suhteilleni onkin ollut nimenomaan "kaverimiesten ulina" ja nimenomaan naisten kaverimiesten. Jätkät kuvittelivat että heillä on joku kuvitteellinen jonotuslappu. Suosittelen laadukkaampia kuvitelmia.
Liisan? Kuka V on Liisa?
:D
Tätä se on :D