Pakkoruotsin perustelut / kumoukset - Osa 8

Kumotaan.taas

Perustelu: - “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”
Kumous: – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.

80

622

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • blomsterhat

      Porvoon Kalle saisi omiensa probagandan ottaa tosissan, ei osaa suomea sen vertaa, että pääsisi oikeustalon istuntosaliin, ellei joku tulkki olisi mukana

    • Jokainen ihminen ymmärtää, että ruotsi on ainut kieli, jota yksilö joutuu opiskelemaan toisten edun takia. Kokoomuksen johto vaatii pakkoruotsin säilyttämistä taatakseen ruotsin kieliset palvelut. Suomenkielinen ei niitä palveluita tarvitse.

      Demarit ovat nöyristelijöitä, jotka ryömivät, kun ruotsiksi käsketään.
      He tietävät, ettei ruotsia opetella kuin pakosta. Paavo Lipponen on näin todennut. Demaria äänestäävälle ei luulisi ruotsista olevan hyötyä.
      Kepu ja Persut ovat valmiita luopumaan pakkoruotsista.
      Nuoriso vihaa opiskella ruotsia. Ruotsin kieli kaupallisessa mediassa ei menesty. Ilman mediaa ei kielikään pärjää. Ruotsi on historiaa.

      • Persut.takinkääntäjät

        Jos kepu ja persut valmiita luopumaan pakkoruotsista, niin miksi kumpikaan puolue ei ole tehnyt lakialoitetta siitä?????????????!!!!!!!!
        Opiskelijoilta kyllä viedään tuet ja opistoilta leikataan rahat, mutta ruotsin kielen opetusta aikaistetaan.


    • Isänmaanveli

      Vaasan Kokoomus esittää, että Valtuuston kokoukset käydään vain suomeksi. Tulkit riittää, myös Eduskunnassa.

      • kehtaatkin

        Valehtelet ja tiedät sen.


    • Kielten_opiskelusta

      Suomessa on saanut lukea kuka tahansa (peruskoulun olemassaolosta lähtien) maailmankieliä oman valintansa mukaan. Tarjolla on valinnaisena kielenä ollut englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, ja isommissa kouluissa on nykyään muutakin kielitarjontaa.

      Kielten valitseminen ja kielten oppiminen on omasta halusta kiinni loppujen lopuksi. Tämä on hyvä kaikkien tiedostaa. Kielten opiskelu on kaiken lisäksi elinikäinen prosessi; kielitaitoa täytyy ylläpitää, se ei pysy itsestään.

      • huithapel

        Niin mutta perustele mihin tarvitaan ruotsia. En ole tarvinut sitä kieltä tähän päivään mennessä. Suomessa pärjää suomella ja jos menee ruotsiin niin siellä kyllä osataan englantia joka paikassa. Muistan kyllä itsekin kuinka koulussa vitutti lukea ruotsia kun jo silloin tiesi sen tarpeettomuuden.


      • IQ-huhhuh
        huithapel kirjoitti:

        Niin mutta perustele mihin tarvitaan ruotsia. En ole tarvinut sitä kieltä tähän päivään mennessä. Suomessa pärjää suomella ja jos menee ruotsiin niin siellä kyllä osataan englantia joka paikassa. Muistan kyllä itsekin kuinka koulussa vitutti lukea ruotsia kun jo silloin tiesi sen tarpeettomuuden.

        Tarkoitatko tosissasi, kun itse et tarvitse ruotsia, niin ei sitä kukaan muukaan sitten tarvitse? Tuo on hyvä peruste lopettaa kaikki oppiaineet kouluistamme tässä maassa, sillä aina löytyy joku, joka ei hyödy jostain oppiaineesta.


      • Pois.pakko.ruotsi
        IQ-huhhuh kirjoitti:

        Tarkoitatko tosissasi, kun itse et tarvitse ruotsia, niin ei sitä kukaan muukaan sitten tarvitse? Tuo on hyvä peruste lopettaa kaikki oppiaineet kouluistamme tässä maassa, sillä aina löytyy joku, joka ei hyödy jostain oppiaineesta.

        Tässä taas vääristellään rusujen tapaan olevaista. Jos yksi ei tarvitse ruotsia, niin muiden on opeteltava sitä pakolla koska se on valinnaista?????

        "Kielten valitseminen ja kielten oppiminen on omasta halusta kiinni loppujen lopuksi."

        Mutta jos oma halu ei halua opiskella ruotsia, niin kuitenkin siihen pakotetaan jokaisella opintoasteella. Joten nämä vastauksesi on pelkkää venkoulua ja harjautusta.


    • Ruotsi on kieli, jota ei voi oikeastaan käyttää missään. Ruotsinsuomalaiset osaavat suomea ja ruotsalaiset englantia.
      Pakkoruotsia sönköttävän kanssa ruotsia ei puhu kukaan.

      Suomessa ei myöskään juurikaan ole ruotsin kielistä mediaa, jota voisi seurata. Kaupallinen media loppuu lehti kerrallaan.

    • RKP.pettää.aina

      "Perustelu: - “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”
      Kumous: – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan."
      Tuossa alkuperäisessä väitteessä on vieläpä se ongelma, että siinä tavallaan loikataan alusta loppuun, eli kielten opiskelun aloittamisesta valmiiseen kielitaitoon.

      Ne ongelmat ovatkin tässä välillä, eli on paljon ihmisiä jotka aktiivisesta kielten opiskelusta huolimatta, eivät koskaan saavuta mitään todellista kielitaitoa, osa ei välttämättä edes haluaisi panostaa resurssejaan kovin laajaan kielitaitoon, vaan haluaisi kohdistaa sen ajan ja innon jonkin muun asian kehittämiseen.

      Puhumattakaan näistä, joilla kieltenopiskelu, erityisesti tämän pakkokielen opiskelun kohdalla haittaa lisäksi muuta opiskelua.

      Tietenkin osa ongelmaa on tässä itsemääräämisoikeudessa, ja eli eikö jokaiselle yksilölle kuulu itse päättää, joko suoraan itse tai vanhempien välityksellä, mitä taitoja ja tietoja hän kehittää, pärjätäkseen elämässään. Nämä päätökset eivät kuulu yhteiskunnalle, ainakaan sillä tarkkuudella, että yhden kansainvälisen hyödyllisen pakkokielen englannin lisäksi, voitaisiin velvoittaa lukemaan pientä kansallista vähemmistökieltä.

      • velvollisuudet

        "Ne ongelmat ovatkin tässä välillä, eli on paljon ihmisiä jotka aktiivisesta kielten opiskelusta huolimatta, eivät koskaan saavuta mitään todellista kielitaitoa, osa ei välttämättä edes haluaisi panostaa resurssejaan kovin laajaan kielitaitoon, vaan haluaisi kohdistaa sen ajan ja innon jonkin muun asian kehittämiseen.
        "

        Aina on olemassa ihmisiä, joita ei huvittaisi tehdä montaakaan asiaa, mutta tämä yhteiskunta ja sen toiminta ei perustu siihen, että ihmiset tekevät mitä lystäävät, vaan täällä on tiettyjä velvollisuuksia. Yksi näistä on oppivelvollisuus, ja siihen liittyy pakollisuutta. Elämä on täynnä velvotteita myöhemminkin, mutta toisaalta ketään ei estetä opiskelemasta koulun jälkeen sitä alaa, mistä on kiinnostunut.


      • RKP.pettää.aina
        velvollisuudet kirjoitti:

        "Ne ongelmat ovatkin tässä välillä, eli on paljon ihmisiä jotka aktiivisesta kielten opiskelusta huolimatta, eivät koskaan saavuta mitään todellista kielitaitoa, osa ei välttämättä edes haluaisi panostaa resurssejaan kovin laajaan kielitaitoon, vaan haluaisi kohdistaa sen ajan ja innon jonkin muun asian kehittämiseen.
        "

        Aina on olemassa ihmisiä, joita ei huvittaisi tehdä montaakaan asiaa, mutta tämä yhteiskunta ja sen toiminta ei perustu siihen, että ihmiset tekevät mitä lystäävät, vaan täällä on tiettyjä velvollisuuksia. Yksi näistä on oppivelvollisuus, ja siihen liittyy pakollisuutta. Elämä on täynnä velvotteita myöhemminkin, mutta toisaalta ketään ei estetä opiskelemasta koulun jälkeen sitä alaa, mistä on kiinnostunut.

        " vaan täällä on tiettyjä velvollisuuksia. Yksi näistä on oppivelvollisuus, ja siihen liittyy pakollisuutta. Elämä on täynnä velvotteita myöhemminkin, mutta toisaalta ketään ei estetä opiskelemasta koulun jälkeen sitä alaa, mistä on kiinnostunut. "
        Aloitus koski väitettä, jossa esitetään ettei kukaan ole tyytymätön siihen, että osaa useita kieliä, ja minä vastasin, että kielten opintojen ongelma on jo siinä, ettei nykyjärjestelmä edes kannusta kielitaidon hankkimiseen, vaan lähinnä pakko-opintojen nopeaan läpäisemiseen.

        A, Et pysy aloituksen aiheessa, kun alat selittämään jotain pakosta ja oppivelvollisuudesta.

        B1, Oppivelvollisuus säilyy edelleen, vaikka sen sisältöä muutetaan siten, että jää vain englanti pakolliseksi kieleksi, ja ruotsista tulee vapaaehtoinen kieli.

        B2, Tuo pakon perustelu pakolla, on itseasiassa sisällöllisesti tyhjä retorinen puolustus, joka ei ota huomioon, että oppivelvollisuuden sisältöä voidaan aina muuttaa, ja itse asiassa se onkin muuttunut koko ajan, eli olisi varsin pieni muutos jättää B1 -kieli pois pakollisten aineiden joukosta.

        C, Osaatko perustella mikä muuttuisi huonommaksi jos pakkoruotsista luovutaan, ja ruotsia lukisivat vain he, jotka sitä haluaisivat oppia?


      • orpwoioipor
        RKP.pettää.aina kirjoitti:

        " vaan täällä on tiettyjä velvollisuuksia. Yksi näistä on oppivelvollisuus, ja siihen liittyy pakollisuutta. Elämä on täynnä velvotteita myöhemminkin, mutta toisaalta ketään ei estetä opiskelemasta koulun jälkeen sitä alaa, mistä on kiinnostunut. "
        Aloitus koski väitettä, jossa esitetään ettei kukaan ole tyytymätön siihen, että osaa useita kieliä, ja minä vastasin, että kielten opintojen ongelma on jo siinä, ettei nykyjärjestelmä edes kannusta kielitaidon hankkimiseen, vaan lähinnä pakko-opintojen nopeaan läpäisemiseen.

        A, Et pysy aloituksen aiheessa, kun alat selittämään jotain pakosta ja oppivelvollisuudesta.

        B1, Oppivelvollisuus säilyy edelleen, vaikka sen sisältöä muutetaan siten, että jää vain englanti pakolliseksi kieleksi, ja ruotsista tulee vapaaehtoinen kieli.

        B2, Tuo pakon perustelu pakolla, on itseasiassa sisällöllisesti tyhjä retorinen puolustus, joka ei ota huomioon, että oppivelvollisuuden sisältöä voidaan aina muuttaa, ja itse asiassa se onkin muuttunut koko ajan, eli olisi varsin pieni muutos jättää B1 -kieli pois pakollisten aineiden joukosta.

        C, Osaatko perustella mikä muuttuisi huonommaksi jos pakkoruotsista luovutaan, ja ruotsia lukisivat vain he, jotka sitä haluaisivat oppia?

        "että jää vain englanti pakolliseksi kieleksi,"

        Englanti ei ole pakollinen kieli Suomen koulussa.

        "Osaatko perustella mikä muuttuisi huonommaksi jos pakkoruotsista luovutaan, ja ruotsia lukisivat vain he, jotka sitä haluaisivat oppia?"

        Jää nähtäväksi, mikä muuttuu huonommaksi. Nyt jo on huomattu, miten yo-ruotsin poisto muutti ruotsin kielen osaamisen huonommaksi - virkaruotsin kurssi on liian vaativa joillekin.

        Yo-ruotsin poisto ei ole myöskään lisännyt oppilaiden kiinnostusta muihin kieliin, vaikka näin olisi pitänyt käydä. Muita kieliä luetaan lukiossa entistä vähemmän.


      • RKP.pettää.aina
        orpwoioipor kirjoitti:

        "että jää vain englanti pakolliseksi kieleksi,"

        Englanti ei ole pakollinen kieli Suomen koulussa.

        "Osaatko perustella mikä muuttuisi huonommaksi jos pakkoruotsista luovutaan, ja ruotsia lukisivat vain he, jotka sitä haluaisivat oppia?"

        Jää nähtäväksi, mikä muuttuu huonommaksi. Nyt jo on huomattu, miten yo-ruotsin poisto muutti ruotsin kielen osaamisen huonommaksi - virkaruotsin kurssi on liian vaativa joillekin.

        Yo-ruotsin poisto ei ole myöskään lisännyt oppilaiden kiinnostusta muihin kieliin, vaikka näin olisi pitänyt käydä. Muita kieliä luetaan lukiossa entistä vähemmän.

        Puhuin tulevasta mallista, jossa englanti olisi ainoa pakollinen kieli.

        " Nyt jo on huomattu, miten yo-ruotsin poisto muutti ruotsin kielen osaamisen huonommaksi - virkaruotsin kurssi on liian vaativa joillekin."
        A; Asia on niin, että tämä ns. virkamiesruotsi on kurssi, joka on eri opinnonaloilla eri laajuinen ja eri sisältöinen.

        Esim. insinööreillä se oli 1 ov:n laajuinen pitäen sisällään pari preppaustuntia ja pakollisen esitelmän. Meillä taas oli pakollinen tasokoe, ja jos sitä ei läpäissyt niin joutui preppauskurssille joka piti läpäistä. Vasta sen jälkeen 4 ov:n (7 op)laajuiselle kaksi lukukautta kestävälle virkamiesruotsin kurssille.

        Siis virkamiesruotsin kurssit eivät ole yhteismitallisia, ja näillä raskailla virkamiesruotsin kursseilla oli myös ennen läpäisyongelmia. Sen sijaan insinöörien virkamiesruotsin ainoa aktiiviosa oli, että kävi luokan edessä lukemassa jonkin artikkelin, ja läpäisyprosentti oli sadan luokkaa.

        B; Yo-ruotsin poisto ei ole muuttanut mitenkään lukion pakkoruotsin opintoja, eli samat kurssit opiskellaan kuin ennenkin. Pakko ei ilmeisesti toimikaan motivoijana.

        "Yo-ruotsin poisto ei ole myöskään lisännyt oppilaiden kiinnostusta muihin kieliin, vaikka näin olisi pitänyt käydä. Muita kieliä luetaan lukiossa entistä vähemmän. "
        Miksi se on sinulle ongelma?

        Tarkoitus uudistuksessa kyllä olikin päästä yo-kirjoitusten kielipainottuneisuudesta eroon. Ja siinähän se on onnistunutkin hyvin.


    • kuudes_kieli

      http://www.hs.fi/kotimaa/a1305956100048

       Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa.
      Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta.

      Mikähän olisi se kuudes "suuri" maailman kieli?

      • "Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa."

        Harva tuollaiseen pystyy. Useimmat haluvat opiskella kahta vierasta kieltä. Kun ruotsi on pakollinen, enemmistö opiskelee ja haluaakin opiskella englantia ensimmäisenä vieraana kielenään. Seuraus on tämä: vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia
        - 10,5 % saksaa
        - 5,9 % ranskaa
        - 1,9 % venäjää
        - 1,7 % espanjaa

        Kaikki paitsi svekomieliset fennot näkevät, mikä kieli on Suomen monipuolisen kokonaiskielitaidon esteenä. http://www.properuskoulu.net/2014/05/jossain-vaiheessa-kielisolmu-on-avattava.html (Linkki ei enää avaudu suoraan tarkoitettuun lähteeseen.)

        Sen sijaan, että kaikki opiskelisivat kolmea, neljää tai viittä tarjolla olevaa kieltä, kielten opiskelussa on tehtävä työnjako: kaikkien pakkoruotsin sijasta osa opiskelee saksaa, osa ranskaa, osa espanjaa, osa venäjää, osa ruotsia jne. Se takaisi Suomelle monipuolisen kielivarannon nykyisen englannin ja vaivaisesti osatun pakkoruotsin sijasta. Erikseen tulevat ne, jotka pystyvät opiskelemaam neljää, viittä... kieltä.


      • Katalysomia

        Mika menestyi koulussa kohtalaisesti, mutta kielet olivat hänelle hankalia. Englannista hän pääsi luokaltaan joten kuten, mutta ruotsissa hänelle tuli ehdot melkein joka luokalla yläasteella. Hän ehti täyttää oppivelvollisuuden ylärajan 17 vuotta ennen valmistumistaan peruskoulusta, joten hän erosi koulusta ja jäi ilman päästötodistusta. Ruotsin kielen takkuamisen vuoksi Mika ei pääse nyt jatkamaan opiskelujaan edes ammattikouluun. Oppisopimuksella hän pääsi vähäksi aikaa yhteen metallialan yritykseen töihin. Olisi saanut jatkaakin siellä, mutta lama tuli väliin.
        Vaikka hän on nyt ammattimies, on hänen vaikea löytää töitä, koska hän ei saanut suoritettua ruotsin kieltä peruskoulussa ja jäi ilman päästötodistusta.


    • hakkapekkapeliitta

      Emme voi ikuisesti olla isoruotsalaisuuden aisankannattelijoina, meillekin kuuluisi vapaus

    • Laiskuus_ei_kannata

      Vuonna 2006 lyhyen saksan ylioppilaskokeeseen ilmoittautui 4006 opiskelijaa, kun v 2015 määrä oli vain 1350. Lyhyen ranskan 2327 ilmoittatunutta on romahtanut 904 ilmoittautuneeseen.Tuo ns pakkoruotsi on tekosyy yleisen oppimishaluan romahtamiseen ja laiskuuteen ja vetelehtimiseen.. Ei nykynuoret halua oikein opiskella mitään vain somettaa ja hiplata pleikkaria. Koulu olis niin paljon mukavampi kun " ei tarttis tehdä mittään".

      • iuiirtuti

        Myöskään yo-ruotsin poisto (iso helpotus aikaisempaan) ei ole lisännyt oppilaiden kiinnostusta muihin vieraisiin kieliin.


      • Oikaisu
        iuiirtuti kirjoitti:

        Myöskään yo-ruotsin poisto (iso helpotus aikaisempaan) ei ole lisännyt oppilaiden kiinnostusta muihin vieraisiin kieliin.

        Yo-ruotsin kokeen poisto! Lukioissa käydään läpi ruotsin kielen kurssit. Sen kokeet vain ovat vapaaehtoiset ylioppilaskirjoituksissa. Sama aika pakkoruotsiin menee lukiossa kuin ennenkin.


    • Kungsvägen

      Pakkoruotsi on vain keino, liittää suomen kielinen takaisin Isänmaa Ruotsiin jälleen. Kaksisataa vuotta harhailtuamme, milloin Venäjän, milloin jopa keinotekoisen itsenäisyytemme jälkeen, palaamme onnellisina takaisin Kruunun alaisiksi.

    • Pakkoruotsi on pelleilyä. Kukaan ei opiskele ruotsia, koska kielelle ei ole käyttöä. Koululaiset opiskelevat englantia, käyttävät ja puhuvat sitä.
      Oikeusavustajaa ruotsiksi ei Etelä-Suomesta löydy.
      Ruotsin kielisistä hoitajista on pulaa. Suomenkieliset eivät enää tässä maailmassa ryhdy ruotsia opiskelemaan. Opetelkaa suomea ja englantia.

      • iytyiyurituotyu

        Eiköhän suomea ja englantia osaa jo ihan tarpeeksi moni. Nyt suurin huoli on se, miten saada tulevaisuudessa muittenkin kielten kuin suomen ja englannin osaajia. Jos sinulle riittää suomi ja englanti, niin se on ihan ok, mutta Suomen kilpailukyvylle se ei riitä. Ja taantumiseen Suomella ei ole varaa.


    • Per-kel

      Oli miten oli, Ruotsista on aina ollut hyötyä, 400.000 suomalaista sai sieltä elantonsa kun isänmaa oli retuperällä :(

    • äänestävaaleissa

      Fanaatikko massapostaa RKP-palstalla pakkomielteisesti pakkoruotsista, osa 8 menossa. Vaan ei mitään pitäviä perusteluja touhulleen ole pystynyt esittämään. Jos tällä tavalla spammityylillä ja jankutuksella yrittää muuttaa Suomen kielenopetusta, niin lycka till vaan. Ilmeisesti kai onkin kyseisen henkilön terapian tapaisesta omahoidosta kyse, ei tällä oikein muuta selitystä saa?

      • hyviä_tuloksia

        Ja lisäksi nämä väittämät/kumoukset ovat aikamoista höttöä. Niitä voidaan vääntää ja kääntää ihan miten päin vain. Eli ne ovat loppujen lopuksi pelkkiä mielipiteitä.

        Tästä väittämästä tekee sentään mielenkiintoisen se tosiasia, että Suomessa, jossa on pakolla luettu kahta vierasta kieltä, on saavutettu myös erittäin hyvinä oppimistuloksia. Ja tätä tosiasia ei yksikään fennomaani ole kyennyt kumoamaan.


      • hyviä_tuloksia kirjoitti:

        Ja lisäksi nämä väittämät/kumoukset ovat aikamoista höttöä. Niitä voidaan vääntää ja kääntää ihan miten päin vain. Eli ne ovat loppujen lopuksi pelkkiä mielipiteitä.

        Tästä väittämästä tekee sentään mielenkiintoisen se tosiasia, että Suomessa, jossa on pakolla luettu kahta vierasta kieltä, on saavutettu myös erittäin hyvinä oppimistuloksia. Ja tätä tosiasia ei yksikään fennomaani ole kyennyt kumoamaan.

        Tässä on tulos perusfaktana kielten osaamisestamme. Jaksan toistaa sitä. Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia

        Ei hyvältä näytä!


      • vastalause-
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        Tässä on tulos perusfaktana kielten osaamisestamme. Jaksan toistaa sitä. Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia

        Ei hyvältä näytä!

        Laitatko myös muiden maiden numerot esiin? Ja muita todisteita, että Suomi on huonompi kielten osaamisessa, kuin muut maat? Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?
        Jos ei löydy sellaisia, niin kumma juttu, jaksat haukkua suomalaisia ilman tietoa muista, perustaen luulotteluun ja mututietoon sanomasi.


      • vastalause- kirjoitti:

        Laitatko myös muiden maiden numerot esiin? Ja muita todisteita, että Suomi on huonompi kielten osaamisessa, kuin muut maat? Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?
        Jos ei löydy sellaisia, niin kumma juttu, jaksat haukkua suomalaisia ilman tietoa muista, perustaen luulotteluun ja mututietoon sanomasi.

        "Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?"

        Kansainvälisessä vertailussa ei oteta huomioon, että toinen näistä pääasiassa opiskelemistamme kielistä on pikkukieli:

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia

        Esimerkiksi skandinaavit opiskevat oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.


      • vastalause-
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?"

        Kansainvälisessä vertailussa ei oteta huomioon, että toinen näistä pääasiassa opiskelemistamme kielistä on pikkukieli:

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia

        Esimerkiksi skandinaavit opiskevat oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.

        Ei mitään pitäviä todisteita, vain mutua, etkö muka itse huomaa? Se että väität "taatusti" jotain, on mielipide, ei tosiasia todellisuudesta. Ei kukaan osta tuollaista. Mistä tiedät kuinka paljon eri maiden ihmiset opiskelevat itse omaehtoisesti kieliä? Oletat vain ja tarjoat oletustasi faktana.
        Ruotsia puhuvia, ja ymmärtäviä on pohjoismaissa eniten, ei mikään "pikkukieli", sen osaaminen auttaa kommunikoimaan kaikissa viidessä pohjoismaassa, jopa Virossa pärjää ruotsilla aika hyvin, suomen lisäksi.
        Toistan vielä et, ruotsin opiskelu kouluissamme ei estä ketään opettelemasta muutakin kieltä, jos kerran kiinnostaa, jos väittää ettei jaksa, ei ole kiinnostunut oikeasti.


      • parhaat_tulokset
        vastalause- kirjoitti:

        Laitatko myös muiden maiden numerot esiin? Ja muita todisteita, että Suomi on huonompi kielten osaamisessa, kuin muut maat? Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?
        Jos ei löydy sellaisia, niin kumma juttu, jaksat haukkua suomalaisia ilman tietoa muista, perustaen luulotteluun ja mututietoon sanomasi.

        Vesa Kaitera laittoi hiljattain palstalle viestin, jonka mukaan Suomi oli viimeksi 3. sijalla kielten osaamisessa EU:ssa, kun tuloksiamitattiin. Luxembourg oli sijalla 1.

        Merkillepantavaa on, että sekä Luxembourgissa että Suomessa luetaan KAHTA pakollista kieltä, kun yleensä EU:ssa luetaan vain yhtä vierasta kieltä.

        Eli mitä voimme tästä päätellä, fennomaani?

        P.S. Ja Vesa Kaitera varmasti korjaa jos olen ymmärtänyt / muistan väärin hänen viestinsä sisällön


      • suomen.malli
        parhaat_tulokset kirjoitti:

        Vesa Kaitera laittoi hiljattain palstalle viestin, jonka mukaan Suomi oli viimeksi 3. sijalla kielten osaamisessa EU:ssa, kun tuloksiamitattiin. Luxembourg oli sijalla 1.

        Merkillepantavaa on, että sekä Luxembourgissa että Suomessa luetaan KAHTA pakollista kieltä, kun yleensä EU:ssa luetaan vain yhtä vierasta kieltä.

        Eli mitä voimme tästä päätellä, fennomaani?

        P.S. Ja Vesa Kaitera varmasti korjaa jos olen ymmärtänyt / muistan väärin hänen viestinsä sisällön

        vieraiden kielten osaaminen edesauttaa muiden vieraiden kielten oppimista. kahden pakollisen kielen malli voi olla erittäin toimiva - nythän eu suosittelee tätä mallia kaikille.


      • vastalause- kirjoitti:

        Ei mitään pitäviä todisteita, vain mutua, etkö muka itse huomaa? Se että väität "taatusti" jotain, on mielipide, ei tosiasia todellisuudesta. Ei kukaan osta tuollaista. Mistä tiedät kuinka paljon eri maiden ihmiset opiskelevat itse omaehtoisesti kieliä? Oletat vain ja tarjoat oletustasi faktana.
        Ruotsia puhuvia, ja ymmärtäviä on pohjoismaissa eniten, ei mikään "pikkukieli", sen osaaminen auttaa kommunikoimaan kaikissa viidessä pohjoismaassa, jopa Virossa pärjää ruotsilla aika hyvin, suomen lisäksi.
        Toistan vielä et, ruotsin opiskelu kouluissamme ei estä ketään opettelemasta muutakin kieltä, jos kerran kiinnostaa, jos väittää ettei jaksa, ei ole kiinnostunut oikeasti.

        "Mistä tiedät kuinka paljon eri maiden ihmiset opiskelevat itse omaehtoisesti kieliä?"

        Tässä ketjussa puhe on julkisesta, koululaitoksen puitteissa tapahtuvasta kielten opettamisesta ja opiskelusta. Toistan, että esimerkiksi skandinaavit opiskevat kouluissaan oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.


      • Sama_kysymys
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Mistä tiedät kuinka paljon eri maiden ihmiset opiskelevat itse omaehtoisesti kieliä?"

        Tässä ketjussa puhe on julkisesta, koululaitoksen puitteissa tapahtuvasta kielten opettamisesta ja opiskelusta. Toistan, että esimerkiksi skandinaavit opiskevat kouluissaan oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.

        Miksi sitten Suomi pärjää EU:n vertailussa aina niin hyvin? Aina kärkisijoilla. Tähän kysymykseen kun saisin vielä vastauksen.


      • Sama_kysymys kirjoitti:

        Miksi sitten Suomi pärjää EU:n vertailussa aina niin hyvin? Aina kärkisijoilla. Tähän kysymykseen kun saisin vielä vastauksen.

        "Miksi sitten Suomi pärjää EU:n vertailussa aina niin hyvin?"

        Olen jo kerran vastannut siihen. Niinpä täytyy toistaa, että kansainvälisessä vertailussa ei oteta huomioon, että toinen näistä pääasiassa opiskelemistamme kielistä on pikkukieli: kielten osuudet 99,4 % englantia, 92,2 % ruotsia.

        Osoittaako tuo muka Suomen hyvää ja monipuolista kokonaiskielitaitoa? Ei! Skandinaavien kielitaito on monipuolisempaa. He osaavat hyvin englantia ja suomalaisia useammin, suuremmin osuuksin muita suuria kieliä: saksaa, ranskaa, espanjaa, jopa kiinaa. Me pääasiassa vain englantia ja vaivaista pakkoruotsia.


      • vastausta_odotellaan
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Miksi sitten Suomi pärjää EU:n vertailussa aina niin hyvin?"

        Olen jo kerran vastannut siihen. Niinpä täytyy toistaa, että kansainvälisessä vertailussa ei oteta huomioon, että toinen näistä pääasiassa opiskelemistamme kielistä on pikkukieli: kielten osuudet 99,4 % englantia, 92,2 % ruotsia.

        Osoittaako tuo muka Suomen hyvää ja monipuolista kokonaiskielitaitoa? Ei! Skandinaavien kielitaito on monipuolisempaa. He osaavat hyvin englantia ja suomalaisia useammin, suuremmin osuuksin muita suuria kieliä: saksaa, ranskaa, espanjaa, jopa kiinaa. Me pääasiassa vain englantia ja vaivaista pakkoruotsia.

        "Olen jo kerran vastannut siihen."

        Missä olet vastannut kysymykseen: Miksi suomalaiset koululaiset edustavat EU:n kärkeä vuodesta toiseen kielten osaamisessaan?

        Joten vastaisitko.


      • vastausta_odotellaan kirjoitti:

        "Olen jo kerran vastannut siihen."

        Missä olet vastannut kysymykseen: Miksi suomalaiset koululaiset edustavat EU:n kärkeä vuodesta toiseen kielten osaamisessaan?

        Joten vastaisitko.

        Olen vastannut jo kaksi kertaa tässä ketjussa. Lue äläkä jankuta.


      • tässäkö
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        Olen vastannut jo kaksi kertaa tässä ketjussa. Lue äläkä jankuta.

        "Osoittaako tuo muka Suomen hyvää ja monipuolista kokonaiskielitaitoa? Ei! Skandinaavien kielitaito on monipuolisempaa. He osaavat hyvin englantia ja suomalaisia useammin, suuremmin osuuksin muita suuria kieliä: saksaa, ranskaa, espanjaa, jopa kiinaa. Me pääasiassa vain englantia ja vaivaista pakkoruotsia."

        Tämäkö on vastauksesi? Missä on linkki tähän "tietoon"?


      • 40_pros
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Mistä tiedät kuinka paljon eri maiden ihmiset opiskelevat itse omaehtoisesti kieliä?"

        Tässä ketjussa puhe on julkisesta, koululaitoksen puitteissa tapahtuvasta kielten opettamisesta ja opiskelusta. Toistan, että esimerkiksi skandinaavit opiskevat kouluissaan oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.

        http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-suomalaisten-kielitaito-rapistuu-6306342

        90-luvun puolivälissä 40% suomalaisista koululaisista opiskeli B2-kieltä. Silloin ruotsi oli pakollinen kirjoituksissa.

        Osaako nettisuoma vastata, millä tavoin pakkoruotsi liittyy tähän? Pakkoruotsi ei ollut 90-luvulla estämässä kielten opiskelua, miksi se nettisuoman mielestä nyt estää?


      • 40_pros kirjoitti:

        http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-suomalaisten-kielitaito-rapistuu-6306342

        90-luvun puolivälissä 40% suomalaisista koululaisista opiskeli B2-kieltä. Silloin ruotsi oli pakollinen kirjoituksissa.

        Osaako nettisuoma vastata, millä tavoin pakkoruotsi liittyy tähän? Pakkoruotsi ei ollut 90-luvulla estämässä kielten opiskelua, miksi se nettisuoman mielestä nyt estää?

        "Pakkoruotsi ei ollut 90-luvulla estämässä kielten opiskelua, miksi se nettisuoman mielestä nyt estää?"

        Eikö muka ollut estämässä mielestäsi? Pakkoruotsi on aina estänyt opiskelemasta toisena (toistan: toisena) vieraana kielenä niitä kieliä, jotka ovat ja ovat olleet vasta kahdeksannella luokalla mahdollisia kolmantena kielenä. Sen seurauksena osattujen kielten määrä vähitellen kutistui kahteen ja opiskelijaosuuksiltaan tälläiseksi: 99,4 % englantia ja 92,2 % ruotsia.

        Sinulle ei vieläkään näytä valkenevan, että kolmen vieraan kielen opiskelu onnistui ja edelleen onnistuu vain osalle ikäluokasta. Miksi ei valkene?


      • enemmistömäärää
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Pakkoruotsi ei ollut 90-luvulla estämässä kielten opiskelua, miksi se nettisuoman mielestä nyt estää?"

        Eikö muka ollut estämässä mielestäsi? Pakkoruotsi on aina estänyt opiskelemasta toisena (toistan: toisena) vieraana kielenä niitä kieliä, jotka ovat ja ovat olleet vasta kahdeksannella luokalla mahdollisia kolmantena kielenä. Sen seurauksena osattujen kielten määrä vähitellen kutistui kahteen ja opiskelijaosuuksiltaan tälläiseksi: 99,4 % englantia ja 92,2 % ruotsia.

        Sinulle ei vieläkään näytä valkenevan, että kolmen vieraan kielen opiskelu onnistui ja edelleen onnistuu vain osalle ikäluokasta. Miksi ei valkene?

        Ei valkene nettifennolle mitkä ovat tämän maan oikeat ongelmat, vaikka niistä on monesti kerrottu. Onneksi suuri enemmistö kuitenkin tietää paremmin tosielämästä, eikä haihattele harhoja.


      • enemmistömäärää kirjoitti:

        Ei valkene nettifennolle mitkä ovat tämän maan oikeat ongelmat, vaikka niistä on monesti kerrottu. Onneksi suuri enemmistö kuitenkin tietää paremmin tosielämästä, eikä haihattele harhoja.

        Oikeita ongelmia on vaikka kuinka paljon ja "sehän riippuu ihan siitä mitä pitää oikeana ongelmana", kuten ketjun kirjoittajista RKP.pettää.aina toteaa.

        Tämä foorumi nyt kuitenkin on pyhitetty monien mielestä RKP:n kielipoliittisten touhujen tonkimiseksi. Niissähän riittää kylliksi ihan oikeita ongelmia. Eikö muka?


      • 40pros
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Pakkoruotsi ei ollut 90-luvulla estämässä kielten opiskelua, miksi se nettisuoman mielestä nyt estää?"

        Eikö muka ollut estämässä mielestäsi? Pakkoruotsi on aina estänyt opiskelemasta toisena (toistan: toisena) vieraana kielenä niitä kieliä, jotka ovat ja ovat olleet vasta kahdeksannella luokalla mahdollisia kolmantena kielenä. Sen seurauksena osattujen kielten määrä vähitellen kutistui kahteen ja opiskelijaosuuksiltaan tälläiseksi: 99,4 % englantia ja 92,2 % ruotsia.

        Sinulle ei vieläkään näytä valkenevan, että kolmen vieraan kielen opiskelu onnistui ja edelleen onnistuu vain osalle ikäluokasta. Miksi ei valkene?

        Nyt ei nettisuoma osannutkaan vastata. Arvasin sen. 40% lukee B2-kieltä ilman ongelmaa - nyt on todistettu, että pakkoruotsi ei ole se tulppa, joka estää muiden kielten valinnan.


      • 455877
        Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

        "Pitäviä todisteita meidän kielitaidottomuudesta kansainvälisesti verrattuna?"

        Kansainvälisessä vertailussa ei oteta huomioon, että toinen näistä pääasiassa opiskelemistamme kielistä on pikkukieli:

        - 99,4 % englantia
        - 92,2 % ruotsia

        Esimerkiksi skandinaavit opiskevat oman pikkukielensä lisäksi englantia ja sitäkin paljon enemän kuin suomalaiset, vaikka englanti on skandinaaveille sukulaiskieli, sekä toisena kielenään suomalaisia paljon laajemmin muita suuria kieliä. Siitä muodostuu taatusti monipuolisempi kielivaranto skandinaaveille kuin Suomelle englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista.

        Pakkoruotsin ongelma on kärjistynyt viime vuosikymmeninä, koska melkein kaikki lukevat englantia. Siksi Suomessa on tärkeätä saada vähäarvoinen ruotsi valinnaiseksi.
        Samalla tulee tietenkin turvata ruotsinkielisille opiskelumahdollisuudet ja valtion palvelut uudella tavalla.


    • Suomi on tutkitusti peränpitäjä englannin osaamisessa Scandinaviassa.
      Syynä on pakkoruotsi, eikä mikään muu. Suomalaisten kannattaa panostaa englannin osaamiseen niin, että ottavat sen osin kotikieleksi.
      Intiassa näin on toimittu ja intialaiset ovatkin hyvin haluttuja työntekijöitä ympäri maailmaa. Ruotsi on kieli, josta on vähiten hyötyä suomenkieliselle. Suomessa pärjää suomeksi ja Ruotsissa englannilla.

      • RKP.pettää.aina

        Näin on, ja tämä on kerrottu ihan hesaria myöten.

        "Raportti: Suomessa Pohjoismaiden heikoin englannin kielen taito
        Suomi on englannin kielen taitoa mitanneessa kansainvälisessä vertailussa viidenneksi paras maa. Se on kuitenkin Pohjoismaista huonoin. Vertailu paljastaa myös, että suomalaisyritysten ylimmällä johdolla on muuta henkilökuntaa heikommat englannin kielen taidot"
        http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002864016.html

        Suomen pitäisi tähdätä parhaiten englantia puhuvaksi maaksi, ja yksi keino siihen olisi jättää englanti ainoaksi pakolliseksi kieleksi, ja lopettaa pakkoruotsi siirtäen se vapaaehtoiseksi kieleksi.


      • kansal
        RKP.pettää.aina kirjoitti:

        Näin on, ja tämä on kerrottu ihan hesaria myöten.

        "Raportti: Suomessa Pohjoismaiden heikoin englannin kielen taito
        Suomi on englannin kielen taitoa mitanneessa kansainvälisessä vertailussa viidenneksi paras maa. Se on kuitenkin Pohjoismaista huonoin. Vertailu paljastaa myös, että suomalaisyritysten ylimmällä johdolla on muuta henkilökuntaa heikommat englannin kielen taidot"
        http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002864016.html

        Suomen pitäisi tähdätä parhaiten englantia puhuvaksi maaksi, ja yksi keino siihen olisi jättää englanti ainoaksi pakolliseksi kieleksi, ja lopettaa pakkoruotsi siirtäen se vapaaehtoiseksi kieleksi.

        Suomen oikeista ja oleellisista ongelmista yksikään ei poistu lopettamalla ruotsinopiskelun velvollisuus. Jos näin olisi, asia olisi hoidettu jo kauan sitten, ja viimeistään tämän hallituksen taholta, hallituksen joka jyrää ja päättää ensin, ja peruuttaa huomatessaan töpänneensä. Näiltä voi odottaa mitä tahansa.
        Mutta kuten sanottu, maassa on ihan oikeitakin asioita ratkaistavaksi, typerää askarrella lillukanvarsien parissa.


      • RKP.pettää.aina
        kansal kirjoitti:

        Suomen oikeista ja oleellisista ongelmista yksikään ei poistu lopettamalla ruotsinopiskelun velvollisuus. Jos näin olisi, asia olisi hoidettu jo kauan sitten, ja viimeistään tämän hallituksen taholta, hallituksen joka jyrää ja päättää ensin, ja peruuttaa huomatessaan töpänneensä. Näiltä voi odottaa mitä tahansa.
        Mutta kuten sanottu, maassa on ihan oikeitakin asioita ratkaistavaksi, typerää askarrella lillukanvarsien parissa.

        "Suomen oikeista ja oleellisista ongelmista yksikään ei poistu lopettamalla ruotsinopiskelun velvollisuus."
        Sehän riippuu ihan siitä mitä pitää oikeana ongelmana. Vaikka pakkoruotsi on ongelmana pieni, sen haittavaikutus kasvaa ja kasaantuu ajan myötä kun sitä ei lopeteta ja siirretä vapaaehtoiseksi kieleksi.

        "Jos näin olisi, asia olisi hoidettu jo kauan sitten, ja viimeistään tämän hallituksen taholta, hallituksen joka jyrää ja päättää ensin, ja peruuttaa huomatessaan töpänneensä."
        Juurihan siihen suuntaan ollaan menossa, kun aloitetaan kielikokeilu ja hiljalleen sitä laajentamalla saadaan mokoma pakkoruotsi pois riesoista.

        "Mutta kuten sanottu, maassa on ihan oikeitakin asioita ratkaistavaksi, typerää askarrella lillukanvarsien parissa."
        Miksi RKP ja folktinget roikkuvat mokomissa lillukanvarsissa, sen sijaan että reilusti hyväksyisivät, että pakkoruotsin saa lopettaa, kun se on hyödytön eikä takaa kielitaitoa. Näin muuten RKP perusteli sitä nyt VKS:n päivystysjupakassa ja aikaisemmin Kokkolan ELY siirrossa.


      • jytkytetään
        RKP.pettää.aina kirjoitti:

        "Suomen oikeista ja oleellisista ongelmista yksikään ei poistu lopettamalla ruotsinopiskelun velvollisuus."
        Sehän riippuu ihan siitä mitä pitää oikeana ongelmana. Vaikka pakkoruotsi on ongelmana pieni, sen haittavaikutus kasvaa ja kasaantuu ajan myötä kun sitä ei lopeteta ja siirretä vapaaehtoiseksi kieleksi.

        "Jos näin olisi, asia olisi hoidettu jo kauan sitten, ja viimeistään tämän hallituksen taholta, hallituksen joka jyrää ja päättää ensin, ja peruuttaa huomatessaan töpänneensä."
        Juurihan siihen suuntaan ollaan menossa, kun aloitetaan kielikokeilu ja hiljalleen sitä laajentamalla saadaan mokoma pakkoruotsi pois riesoista.

        "Mutta kuten sanottu, maassa on ihan oikeitakin asioita ratkaistavaksi, typerää askarrella lillukanvarsien parissa."
        Miksi RKP ja folktinget roikkuvat mokomissa lillukanvarsissa, sen sijaan että reilusti hyväksyisivät, että pakkoruotsin saa lopettaa, kun se on hyödytön eikä takaa kielitaitoa. Näin muuten RKP perusteli sitä nyt VKS:n päivystysjupakassa ja aikaisemmin Kokkolan ELY siirrossa.

        Vääristelysi on oikeasti lapsellista ja typerää, kuinka kehtaat?..ja kyllähän sä kehtaat...


    • Pakkoruotsi ei ole lillukanvarsi koululaiselle, joka sitä joutuu opiskelemaan. Hyödytön opetus on pahempi kuin jälki-istunto
      Yhteiskunnan kannalta pakkoruotsi on erittäin suuri ongelma, koska vientiteollisuudeltaa puuttuu saksan, venäjän, espanjan ja kiinan osaajat.
      Ruotsin kielisiä meillä on, joten suomenkielisiä ei siinä kielessä tarvita.
      Ruotsin kieli ei ole yhteiskunnalle myöskään ilo vaan suuri meno.
      Ruotsin kieli katoaa Suomesta kotikieleksi joka tapauksessa.

      • laiskuus_ei_kannata

        Lukiolaisilikat eivät näköjään ymmärrä miten yritykset tai vientiteollisuus yleensä toimii: ei siellä jäädä ihmettelemään jos ei tulosta synny se on sitten jopa ulos. Vienti-insinööri tms sitten palkataan vaikka ulkomailta tarvittavalla kielitaidolla koska ei ole varaa jäädä odottelemaan kilpailjan kaappaavan markkinoita. Ei tässä mitkään pakkoruotsihöpötykset auta, tulokset, markkinat ja aikataulut ne ovat jotka määräävät.

        Kyllä Suomen kolulaitos tarjoaa ihan hyvät edellytykset kielten opiskeluun, nykyään vain oppilaisaines on laiskistunut:

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445660249280.html

        Sundgren kirjoittaa, että toisen asteen oppilaitoksissa on aiempaa enemmän huonosti motivoituneita ja laiskoja oppilaita, joiden kielitaito ja yleissivistys ovat surkeita. Syynä tähän hänen mielestään on se, että oppilaat käyttävät aikansa kotona ja kouluissa ”lähinnä sosiaalisessa mediassa roikkumiseen”.


      • Kieliongelmat
        laiskuus_ei_kannata kirjoitti:

        Lukiolaisilikat eivät näköjään ymmärrä miten yritykset tai vientiteollisuus yleensä toimii: ei siellä jäädä ihmettelemään jos ei tulosta synny se on sitten jopa ulos. Vienti-insinööri tms sitten palkataan vaikka ulkomailta tarvittavalla kielitaidolla koska ei ole varaa jäädä odottelemaan kilpailjan kaappaavan markkinoita. Ei tässä mitkään pakkoruotsihöpötykset auta, tulokset, markkinat ja aikataulut ne ovat jotka määräävät.

        Kyllä Suomen kolulaitos tarjoaa ihan hyvät edellytykset kielten opiskeluun, nykyään vain oppilaisaines on laiskistunut:

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445660249280.html

        Sundgren kirjoittaa, että toisen asteen oppilaitoksissa on aiempaa enemmän huonosti motivoituneita ja laiskoja oppilaita, joiden kielitaito ja yleissivistys ovat surkeita. Syynä tähän hänen mielestään on se, että oppilaat käyttävät aikansa kotona ja kouluissa ”lähinnä sosiaalisessa mediassa roikkumiseen”.

        Varmaan pitää hyvin pitkälle paikkaansa tuo laiskistuminen. Laiskistumisen myötä ei myöskään ymmärretä, että kielten opiskelu on pitkäjänteistä puuhaa - kielitaito ei tarkoita sitä, että suorittaa yhden kurssin jotain kieltä lukiossa (taktikoiden).

        Ennen nämä asiat ymmärrettiin huomattavasti paremmin ja kielitaito - myös oman äidinkielen taito - oli parempi. Pelkkä ruotsin poisto ei siis ratkaise ongelmia, vaan on ryhdyttävä jämerämpiin toimiin.


      • Perusnuori
        laiskuus_ei_kannata kirjoitti:

        Lukiolaisilikat eivät näköjään ymmärrä miten yritykset tai vientiteollisuus yleensä toimii: ei siellä jäädä ihmettelemään jos ei tulosta synny se on sitten jopa ulos. Vienti-insinööri tms sitten palkataan vaikka ulkomailta tarvittavalla kielitaidolla koska ei ole varaa jäädä odottelemaan kilpailjan kaappaavan markkinoita. Ei tässä mitkään pakkoruotsihöpötykset auta, tulokset, markkinat ja aikataulut ne ovat jotka määräävät.

        Kyllä Suomen kolulaitos tarjoaa ihan hyvät edellytykset kielten opiskeluun, nykyään vain oppilaisaines on laiskistunut:

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445660249280.html

        Sundgren kirjoittaa, että toisen asteen oppilaitoksissa on aiempaa enemmän huonosti motivoituneita ja laiskoja oppilaita, joiden kielitaito ja yleissivistys ovat surkeita. Syynä tähän hänen mielestään on se, että oppilaat käyttävät aikansa kotona ja kouluissa ”lähinnä sosiaalisessa mediassa roikkumiseen”.

        EK oon vaatinut parempaa kielitaitoa suomalaisilta. Suomen suurimmat yritykset eivät kysy rekrytöitäviltä ruotsin kielen taitoa.

        Luultavasti kaikki ymmärtävät, ettei ruotsi ole tärkeä kieli. Poikkeuksen tekee Paavo Lipponen ja muut ruotsin kieleen fanaattisesti suhtautuvat.
        Paavo Lipponen sanoi esitellessään Arktisen yhteistyön mahdollisuuksia, että opiskelkaa ruotsia. Arktisessa yhteistyössä merkittävimmät maat ovat USA, Venäjä ja Norja. Yhdessäkään näistä maista ei puhuta ruotsia.


      • poityoipyti
        laiskuus_ei_kannata kirjoitti:

        Lukiolaisilikat eivät näköjään ymmärrä miten yritykset tai vientiteollisuus yleensä toimii: ei siellä jäädä ihmettelemään jos ei tulosta synny se on sitten jopa ulos. Vienti-insinööri tms sitten palkataan vaikka ulkomailta tarvittavalla kielitaidolla koska ei ole varaa jäädä odottelemaan kilpailjan kaappaavan markkinoita. Ei tässä mitkään pakkoruotsihöpötykset auta, tulokset, markkinat ja aikataulut ne ovat jotka määräävät.

        Kyllä Suomen kolulaitos tarjoaa ihan hyvät edellytykset kielten opiskeluun, nykyään vain oppilaisaines on laiskistunut:

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445660249280.html

        Sundgren kirjoittaa, että toisen asteen oppilaitoksissa on aiempaa enemmän huonosti motivoituneita ja laiskoja oppilaita, joiden kielitaito ja yleissivistys ovat surkeita. Syynä tähän hänen mielestään on se, että oppilaat käyttävät aikansa kotona ja kouluissa ”lähinnä sosiaalisessa mediassa roikkumiseen”.

        Aika karua on todellisuus suomalaisessa koulussa artikkelin mukaan. Ihmekös että aletaan syyttää pakkoruotsia kaikesta, kun pitäisi katsoa peiliin ja tehdä kertakaikkinen kurinpalautus koulussa ja palata perusasioiden pariin! Ne perusasiat ovat: opettajien riittävä auktoriteetti ja sitä kautta työskentelyrauha!


      • owiproipowe
        laiskuus_ei_kannata kirjoitti:

        Lukiolaisilikat eivät näköjään ymmärrä miten yritykset tai vientiteollisuus yleensä toimii: ei siellä jäädä ihmettelemään jos ei tulosta synny se on sitten jopa ulos. Vienti-insinööri tms sitten palkataan vaikka ulkomailta tarvittavalla kielitaidolla koska ei ole varaa jäädä odottelemaan kilpailjan kaappaavan markkinoita. Ei tässä mitkään pakkoruotsihöpötykset auta, tulokset, markkinat ja aikataulut ne ovat jotka määräävät.

        Kyllä Suomen kolulaitos tarjoaa ihan hyvät edellytykset kielten opiskeluun, nykyään vain oppilaisaines on laiskistunut:

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445660249280.html

        Sundgren kirjoittaa, että toisen asteen oppilaitoksissa on aiempaa enemmän huonosti motivoituneita ja laiskoja oppilaita, joiden kielitaito ja yleissivistys ovat surkeita. Syynä tähän hänen mielestään on se, että oppilaat käyttävät aikansa kotona ja kouluissa ”lähinnä sosiaalisessa mediassa roikkumiseen”.

        Ennen sosiaalista mediaa kouluissa luettiin yleisesti 3 ja 4 vierasta kieltä.

        Nyt lähinnä valitetaan opettajalle, jos ei päästä tentistä läpi.


      • tämäselvä
        Perusnuori kirjoitti:

        EK oon vaatinut parempaa kielitaitoa suomalaisilta. Suomen suurimmat yritykset eivät kysy rekrytöitäviltä ruotsin kielen taitoa.

        Luultavasti kaikki ymmärtävät, ettei ruotsi ole tärkeä kieli. Poikkeuksen tekee Paavo Lipponen ja muut ruotsin kieleen fanaattisesti suhtautuvat.
        Paavo Lipponen sanoi esitellessään Arktisen yhteistyön mahdollisuuksia, että opiskelkaa ruotsia. Arktisessa yhteistyössä merkittävimmät maat ovat USA, Venäjä ja Norja. Yhdessäkään näistä maista ei puhuta ruotsia.

        Jos EK saisi päättää, palkat alennettaisiin ja leipäjonot olis Keravalle asti.
        Ruotsi on hyödyllisin kieli ja sen opiskelu ei ole mikään este opiskella mitä haluaa lisäksi.


      • poityoipyti kirjoitti:

        Aika karua on todellisuus suomalaisessa koulussa artikkelin mukaan. Ihmekös että aletaan syyttää pakkoruotsia kaikesta, kun pitäisi katsoa peiliin ja tehdä kertakaikkinen kurinpalautus koulussa ja palata perusasioiden pariin! Ne perusasiat ovat: opettajien riittävä auktoriteetti ja sitä kautta työskentelyrauha!

        Kouluihin ei tule työrauha, ennenkuin tyhjien asioiden opetus lopetetaan. Pakkoruotsi ei kiinnosta erityisesti poikia ja koska eivät pääse opetuksesta eroon alkavat häiriköimään. Tunnilla.
        Häiriköinti leviää koko opetukseen.

        Pakkoruotsi on rangaistus. Pahempi kuin jälki-istunto.


    • helloman

      Miksi meidän pitää lukea "pakkoruotsia" ? Maailma on avara, meille kaikille? Ruotsilla päädymme vain Tanskan sillalle, emmekä edes tanskaa ymmärrä, perunasuu-saksaa

      • väärinkäsitys

        miksi "meidän" pitää lukea pakkoruotsia?

        ei keski-ikäisten ja sitä vanhempien tarvitse lukea pakkorutosia, uskokaa jo.


    • Uusi kielilaki voimaan 2004

      Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.

      ---

      Tasavallan presidentti allekirjoitti kielilain kesäkuussa 2003. Laki on Suomen kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, koskeva yleislaki, ja sillä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Lakiin sisältyy viittauksia muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä kielisäännöksiä sisältävään erityislainsäädäntöön. Kielilaki (6.6.2003/423) tulee voimaan vuoden 2004 alussa. Se korvaa vuonna 1922 annetun kielilain.
      Miksi uusi kielilaki?

      Kielilain uudistaminen on ollut tarpeen ainakin neljästä syystä. Uudessa perustuslaissa, joka tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000, vahvistettiin periaate Suomen virallisesta kaksikielisyydestä ja kansalliskielten yhdenvertaisuudesta sekä kielellisistä oikeuksista ja julkisen vallan velvollisuuksista kielikysymyksissä. Perustuslain uudistuksen yhteydessä on ollut tarpeen arvioida, miten sen henki tulee esiin muussa lainsäädännössä, myös kielilainsäädännössä.

      Itsenäisen Suomen ensimmäinen kielilaki tuli voimaan vuonna 1922. Lakia säädettäessä Suomen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne oli luonnollisesti aivan toinen kuin nykyisin. Vaikka lakia on muutettu 1900-luvun aikana kuusi kertaa, muutokset ovat olleet lähinnä teknisiä lisäyksiä tai muusta lainsäädännöstä johtuvia seurannaisvaikutuksia. Periaatteellisia sisällöllisiä muutoksia ei ole tehty. Vuoden 1922 kielilaki onkin paikoin vaikeaselkoinen, niukka ja osin vaikeasti sovellettavissa. Tämä koskee erityisesti tuomioistuimissa käytettävän kielen säännöksiä, jotka ovat jättäneet runsaasti tilaa erilaisille tulkinnoille. Tämä on ollut yksilön oikeusturvan kannalta ongelmallista. Kielilaki on siis kaivannut myös lakiteknistä ja kielellistä uudistamista.

      Suomen kielilainsäädäntöä on ollut tarpeen tarkastella myös niiden kansainvälisten sopimusten valossa, joihin Suomi on sitoutunut. On ollut tarpeen varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö täyttää kaikki ne vaatimukset, joita muut sopimukset edellyttävät. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja muu kansainvälinen toiminta on siten vilkastanut myös kansallista lainsäädäntöä.

      Neljäs syy uudistaa kielilakia on ollut hyvin käytännöllinen. Nykyisen kielilain toteutumista on arvosteltu eri yhteyksissä. Arvostelu on kohdistunut nimenomaan siihen, ettei kielilakia aina ole ollut helppo soveltaa käytännössä. Tavoitteena onkin ollut saada aikaan joustava laki, jonka perusteella olisi mahdollista taata yksilön kielelliset oikeudet kulloisessakin tilanteessa mahdollisimman järkevällä tavalla.

      Kielilainsäädännön uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat siis olleet perustuslain edellyttämän kielellisen yhdenvertaisuuden takaaminen, kielilainsäädännön selkeyttäminen ja käytäntöön soveltamisen helpottaminen.
      Yksilön oikeus ja viranomaisen velvollisuus

      Uusi kielilaki ei olennaiselta sisällöltään ole erilainen entiseen verrattuna. Laissa säädetään oikeudesta käyttää suomen ja ruotsin kieltä viranomaisissa sekä julkisen vallan velvollisuudesta toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia. Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin.

      http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1459

      • RKP.pettää.aina

        Miten tuo kommenttisi kielilaista liittyy avaukseen, jossa esiteltiin pakkoruotsin perusteluna käytettävää väitettä:"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä"?

        Keskustelun tahallista harhaanjohtamista, vai onko sinulle tosiaan ongelma pysyä keskustelun aiheessa?


      • RKP.pettää.aina kirjoitti:

        Miten tuo kommenttisi kielilaista liittyy avaukseen, jossa esiteltiin pakkoruotsin perusteluna käytettävää väitettä:"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä"?

        Keskustelun tahallista harhaanjohtamista, vai onko sinulle tosiaan ongelma pysyä keskustelun aiheessa?

        -Miten tuo kommenttisi kielilaista liittyy avaukseen, jossa esiteltiin pakkoruotsin perusteluna käytettävää väitettä:"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä"?

        Kieltämättä, oli kyllä hillitöntä soopaa.

        Kertoo karua kieltä.
        Edes ammattimainen propagandan levittäjä ei kykene vastaamaan asiaan asiassa pysyen.


      • svekoargumentti kirjoitti:

        -Miten tuo kommenttisi kielilaista liittyy avaukseen, jossa esiteltiin pakkoruotsin perusteluna käytettävää väitettä:"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä"?

        Kieltämättä, oli kyllä hillitöntä soopaa.

        Kertoo karua kieltä.
        Edes ammattimainen propagandan levittäjä ei kykene vastaamaan asiaan asiassa pysyen.

        Liittyi jankuttavaan otsikkoon.


      • Pois.pakko.ruotsii
        Ankdam kirjoitti:

        Liittyi jankuttavaan otsikkoon.

        "Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin. "

        Onko tämä tulkittava niin, että myös saame ja muut kielet ovat tasavertaisia kansalliskieliemme kanssa? Jos niin on, niin miksi myös niitä ei pidä opiskella pakolla?


      • kfdgldklj
        Pois.pakko.ruotsii kirjoitti:

        "Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin. "

        Onko tämä tulkittava niin, että myös saame ja muut kielet ovat tasavertaisia kansalliskieliemme kanssa? Jos niin on, niin miksi myös niitä ei pidä opiskella pakolla?

        Saamea puhuu Suomessa n. 2000 henkilöä äidinkielenään, ja saame ei ole ollut koskaan tässä maassa kaupan ja hallinnon kielenä. Siksi saame ei myöskään ole pakollinen kouluaine (- vaikka fennomaani tietenkin toivoisi sen olevan).


      • Evakonpoika

        Käytännön elämässä ei kielilakeja lueta. Liike-elämä elää täysin kielilaeista erillistä elämää. Pääkaupungin katukuvasta on ruotsi hävinnyt käytännössä täysin. Uudet Apteekit eivät mainosta enää olevansa Apotek. Kaupoissa ja ravintoloissa ei ole ruotsin kieltä. S-kaupan mainokset ovat järjettömiä, jos on tarkoitus edistää ruotsin kieltä. Kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia, sellaista lakia ei ole.


      • Tasa-arvoisesti
        Evakonpoika kirjoitti:

        Käytännön elämässä ei kielilakeja lueta. Liike-elämä elää täysin kielilaeista erillistä elämää. Pääkaupungin katukuvasta on ruotsi hävinnyt käytännössä täysin. Uudet Apteekit eivät mainosta enää olevansa Apotek. Kaupoissa ja ravintoloissa ei ole ruotsin kieltä. S-kaupan mainokset ovat järjettömiä, jos on tarkoitus edistää ruotsin kieltä. Kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia, sellaista lakia ei ole.

        Tämän saman käytönnön mukaisesti tulisi myös valtion päästä pois ruotsin kielen viljelemisestä täysin suomenkielisillä alueilla. Jos pakkoruotsia perustellaan sillä, että eihän koskaan tiedä jos joku muuttaa ruotsinkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata ruotsia. Joten jos joku muuttaa suomenkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata suomea. Silloin ei tarvita alueelle vierasta kieltä katukylteissä eikä valtion ajoneuvoissa.


      • lasketaan
        Tasa-arvoisesti kirjoitti:

        Tämän saman käytönnön mukaisesti tulisi myös valtion päästä pois ruotsin kielen viljelemisestä täysin suomenkielisillä alueilla. Jos pakkoruotsia perustellaan sillä, että eihän koskaan tiedä jos joku muuttaa ruotsinkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata ruotsia. Joten jos joku muuttaa suomenkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata suomea. Silloin ei tarvita alueelle vierasta kieltä katukylteissä eikä valtion ajoneuvoissa.

        Kaksikielisyydestä ei ole mitään haittaa, päinvastoin, se tuo enemmän, kuin vie.


      • RKP.pettää.aina
        lasketaan kirjoitti:

        Kaksikielisyydestä ei ole mitään haittaa, päinvastoin, se tuo enemmän, kuin vie.

        Mitä se sitten tuo?

        Nykytulkinnalla kaksikielisyys tuo peruskoulun pakkoruotsin, ammatillisten oppilaitosten pakkoruotsin, lukion pakkoruotsin, virkamiesruotsin, virkojen kohtuuttomat ruotsinkielivaatimukset myös suomenkielisille alueille, ja tämä siitä huolimatta, että ruotsinkielisillä on omat oppilaitokset ja he elävät varsin keskittyneesti samoilla alueilla, joissa varmasti riittäisi ruotsinkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä.

        Ei tuo kauhean hyvältä vaihtokaupalta kuulosta, varsinkin kun noihin velvollisuuksiin liittyy kuluja, mutta niistä saatava hyöty on kyseenalainen.


      • RKP.pettää.aina kirjoitti:

        Mitä se sitten tuo?

        Nykytulkinnalla kaksikielisyys tuo peruskoulun pakkoruotsin, ammatillisten oppilaitosten pakkoruotsin, lukion pakkoruotsin, virkamiesruotsin, virkojen kohtuuttomat ruotsinkielivaatimukset myös suomenkielisille alueille, ja tämä siitä huolimatta, että ruotsinkielisillä on omat oppilaitokset ja he elävät varsin keskittyneesti samoilla alueilla, joissa varmasti riittäisi ruotsinkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä.

        Ei tuo kauhean hyvältä vaihtokaupalta kuulosta, varsinkin kun noihin velvollisuuksiin liittyy kuluja, mutta niistä saatava hyöty on kyseenalainen.

        Tunnen valtavan määrän ruotsinkielisiä, toki myös suomenkielisiä ja moni suomenkielinenkin tuttuni osaa hyvin myös ruotsia.
        Ihan vain omakohtaisena kokemuksena toteaisin etten tunne ainoatakaan työtöntä.
        Kielitaitoiset työllistyvät!


      • Tasa-arvoisesti kirjoitti:

        Tämän saman käytönnön mukaisesti tulisi myös valtion päästä pois ruotsin kielen viljelemisestä täysin suomenkielisillä alueilla. Jos pakkoruotsia perustellaan sillä, että eihän koskaan tiedä jos joku muuttaa ruotsinkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata ruotsia. Joten jos joku muuttaa suomenkieliselle alueelle, niin siellä on hyvä osata suomea. Silloin ei tarvita alueelle vierasta kieltä katukylteissä eikä valtion ajoneuvoissa.

        "Tämän saman käytönnön mukaisesti tulisi myös valtion päästä pois ruotsin kielen viljelemisestä täysin suomenkielisillä alueilla."

        Kertoisitko missä ja miten valtio viljelee ruotsin kieltä täysin suomenkielisillä alueilla? Esimerkkejä kiitos.


      • Pois.pakko.ruotsii kirjoitti:

        "Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin. "

        Onko tämä tulkittava niin, että myös saame ja muut kielet ovat tasavertaisia kansalliskieliemme kanssa? Jos niin on, niin miksi myös niitä ei pidä opiskella pakolla?

        Saamen kieli ei määritelmällisesti ole maan kansalliskieli vaan virallinen vähemmistökieli.
        Saamen kielisillä on oma kielilakinsa aivan kuten suomen ja ruotsin kielisilläkin.

        Lait vahvistavat saamea, suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset oikeudet suhteessa yhteiskuntaan. Kielten opiskelu kuten ei mikään muunkaan aineen opiskelu ei liity niihin oikeuksiin mitenkään


      • Evakonpoika kirjoitti:

        Käytännön elämässä ei kielilakeja lueta. Liike-elämä elää täysin kielilaeista erillistä elämää. Pääkaupungin katukuvasta on ruotsi hävinnyt käytännössä täysin. Uudet Apteekit eivät mainosta enää olevansa Apotek. Kaupoissa ja ravintoloissa ei ole ruotsin kieltä. S-kaupan mainokset ovat järjettömiä, jos on tarkoitus edistää ruotsin kieltä. Kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia, sellaista lakia ei ole.

        "Kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia, sellaista lakia ei ole."

        Ammatinvalintakysymys! Pakko ei ole puhua, sellaista lakia ei todellakaan ole mutta ruotsiksi on monissa ammateissa palveltava ja niitä lakeja jotka niin määräävät on monia. Palveluista vastaa työnantaja ja hän huolehtii siitä että työntekijät ovat päteviä työhönsä.


    • 32514711

      Yksikielinen Suomi olisi varakkaampi, kuin Ruotsi.Tuhlaamme rahamme turhan kielen vaalimiseen.

      • siisturhakieli

        Logiikkasi mukaan suomen kieli Ruotsissa on siis turha kieli.


    • Usea.kieli

      Nyt svekot syyllistää susuja kun muiden kielien kuin englannin ja ruotsin opiskelijat ovat vähentyneet tasaisesti 80-luvulta asti. Tämähän johtuu vain pakkoruotsista, joka kiilaa sekä määrärahojen että opiskelijoiden vapaan valinnan väliin. Joten syy on kyllä RKP:n ja svekojen.

      • Hakotie

        Olet hakoteillä. Kielten opiskelu on ollut tehokasta ja määrällisesti suurta vielä 90-luvulla. Vasta viimeisen 10 aikana lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ja myös niiden lukijoiden määrät ovat romahtaneet. Asialla ei siis ole pakkoruotsin kanssa mitään tekemistä, van ongelmat ovat muualla.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      118
      6229
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      159
      3992
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3325
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      2812
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      276
      1823
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      34
      1486
    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1416
    8. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1356
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      163
      1327
    10. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      14
      1283
    Aihe