On taas tullut useampaan kertaan todistettua itselle ja muille ettei minusta ole koskaan parisuhteeseen. Haluaisin kyllä tyttöystävän, mutta joka ikinen kerta kun yritän käydä treffeillä jonkun kanssa pakenen tilanteesta viimeistään sitten kun toinen osapuoli yrittää vihjata jotain omasta kiinnostuksestaan, tai alkaa lähestyä fyysisesti vaikka ihan viattomallakin tavalla. Joskus olen jo tässä vaiheessa todennutkin naiselle, ettei minusta ole hänen tai kenenkään muunkaan poikaystäväksi, joten kannattaa hankkia mies joka uskaltaa olla hänen kanssaan suhteessa. Moni on pettynyt eikä ole välttämättä ymmärtänyt mitä tarkoitan. Olen sairas ihminen, minulla on mm. vakava aistiyliherkkyysoireyhtymä ja asperger. Välillä kosketus tuntuu todella voimakkaalta ja joskus saan jo pahoinvoinnin siitä kun on edes olemassa uhka sellaiseen. Naiset saavat minusta viehättävän ensivaikutelman joidenkin taitojeni/ominaisuuksieni tai sitten ''söpön'' ulkonäköni vuoksi, joten olen ongelmissa, kun minulla on keskimääräistä kansalaista enemmän tilaisuuksia seurustella. Mutta kuten sanoin, en pysty siihen. Mitään parannuskeinoa tähän ei kuulemma ole. Joudun torjumaan lähentelyt viimeistään jossain vaiheessa tai sitten tekemään väkipakolla itsestäni ei-haluttavan, jolloin kukaan ei edes vilkaise minua päin.
Eli mahdollisuuteni ovat: joko lakata haluamasta seurustelua, tai päästä eroon ongelmistani. Kumpikin on hyvin hankala asia toteuttaa. Nykyinen meno pilaa vain oman ja monien naisten mielen. Mielipiteitä, kommentteja?
Eli mahdollisuuteni ovat: joko lakata haluamasta seurustelua, tai päästä eroon ongelmistani. Kumpikin on hyvin hankala asia toteuttaa. Nykyinen meno pilaa vain oman ja monien naisten mielen. Mielipiteitä, kommentteja?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuskin kelpaat edes aasburger naiselle koska hyppari.
Liekkö aspergeria sairastavia naisia ollenkaan. Itse olen tavannut vain miehiä. Osaako joku sanoa?
Kyllä heitäkin on, Googleta vaikka Asperger naiset.
Asperger-diagnoosin tekeminen ei ole joka jampan heiniä, mutta sosiaaliset taidot on kohtalaisen helppo arvioida.
Vaikka miehet ovat hivenen jurompia, niin loppuin lopuksi miehet ovat uusissa tilanteissa itsevarmempia ja pysyvät sillä paremmin pelitilanteissa mukana.
Muistaakseni Asberger poistettiin Unionissa sairausluokituksissa, koska sitä ei mukamas kyetä selkeästi eriyttämään ja todentamaan. Ne on nyt autistisia kaikki...
älä nyt ainkanaan siitä tälllä palstalla valita.täällåä on ongelmiua tarpeeksi jo
Niin. Aika hankalaahan se on jos ongelmat ovat noin rajoittavia ja joka kerta kun yrität tulee ''turpiin''. Ehkä sinulla on niin surkea itseluottamus ettet uskalla edes yrittää.
Ehkä assburgerin ei kannata deittailla
Osaat jo luoda hyvän ensivaikutelman ja ilmeisesti olemuksesi on miellyttävä ja varma. Vaikket ehkä hahmotakaan sosiaalisia leikkejä/pelejä tai nauti kosketuksesta, niin voit ottaa epämukavuusalueet hallintaasi. Mitenkö? Olet äidinkielellisesti lahjakas. Käytä kieltäsi! Muidenkin on helpompi ymmärtää tarpeitasi, kun kykenet ilmaisemaan ne kohteliaasti, mutta riittävän voimallisesti.
Ihmisiä voi ohjailla omalla käytöksellään ja puheellaan. Sinun ei _tarvitse_ kokea uhkaa. Voit ottaa tilanteet haltuusi juuri niillä välineillä, joita sinulla on käytössäsi.
Tiedän monta autistista joilla on kumppani, mutta vaatii vähän erikoisemman tosiaan joka ymmärtää mistä on kyse ja on ehkä itsekin jotenkin erikoinen.
Sinun pitää löytää nainen jolla on samanlaisia pelkoja/ongelmia niin voitte sitten puhua asioista ja ymmärtää toinen toistanne.
Mulla on aika paljon asperger-piirteitä ja kyllähän se tuo omia haasteita varsinkin suhteen alussa. Puoliso mulla on tosi ekstrovertti, varmaan aika normaali neurologisesti, ja suhtautunut omituisuuksiini hyvin.
Toisaalta tämä on mulle lähinnä osa luonteenpiirteitä ja jostain virallisesta diagnoosista ei olisi mitään apua.
Olet homo!
Itse olet
Kannattaa ihan tosiaan miettiä, mitä annettavaa sinulla olisi kenellekään naiselle. Et voi ajatella saavasi naista elämääsi vain siksi, että ''kyllä mullekin joku tässä maailmassa on''. Kun jokainen kuitenkin haluaa sen parhaan mahdollisen. Sinä et edusta noine ongelminesi juuri kenenkään naisen ihannemiestä. Eli täytyy tehdä jotain tai jää nainen saamatta.
Hitaaasti totuttautumalla kosketukseen luotettavan kumppanin kanssa? Että ensin sä olet se koskettava osapuoli ja toinen vaan vastaanottajana? Siitä hitaasti tutustumalla löytyykö tapoja jotka tuntuu susta miellyttäviltä.
Itse olen nainen ja tykkään juuri vastaavista syistä olla se aktiivisemmin koskeva osapuoli.
Itsellä taas se ongelma, että en voi luopua päivärutiineistani joihin parisuhde pakollakin toisi muutoksia. Olisi äärimmäisen hankala lähteä jonnekin tyttöystävän kanssa klo xx:xx kun silloin olen tottunut tekemään jotain muuta.