Hiukan Runebergistä

ruunevaan

Johan Ludvig Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja näin syntymäpäivänsä kynnyksellä 5.2. kirjoitan joitain hajatietoja hänestä.

Runebergin elinaika oli siis 5.2. 1804-6.5.1877.

R. oli ruotsinkielinen ja osasi suomea huonosti. Runollista lahjakkuutta hän osoitti kirjoittamallaan runolla Vargen (susi), jonka hän yritti hävittää, mutta se pelastettiin. R. oli tuolloin 14-vuotias.

R. seurusteli aikalaistensa Lönnrotin ja Snellmanin kanssa ja nämä pitivät kerran keskinäisen runokilpailun Ruissalossa olevalla lähteellä.

R. kirjoiti runon Lähde ja hävisi kilpailun. Rangaistukseksi hän joutui hyppimään kolme kertaa lähteen ympäri yhdellä jalalla. Runo on kuitenkin säilynyt ja sitä pidetään Runebergin kauneimpana sanoituksena.

"Sua lähde kaunis katselen, likellä vettäsi, kun pilvenlongat vaeltavat kuvastimessasi" Noin sitä muistan joskus laulaneeni.

Ylioppilaaksi R. luki ja opiskeli Åbo Akademissä kandidaatiksi. Kun R. sai myöhemmin professorin arvon niin noine opintoineen hän ilmeisesti tuohon pääsi.

Vänrikki Stoolin tarinat olivat innostukseni kohteena koulussa kun sai osoittaa sujuvaa lukutaitoa. Ulkoa osaan vieläkin jotain..

Sven Tuuvan isä vanha ol, viraton kersantti
jo ikämies kun Kustavin sodassa taiisteli.
Maatilkultansa niukan sai hän leipäpalasen
ja lasta häl ol yhdeksän ja nuorin niistä Sven.

R. toimi paljon kotiopettajana ja joutui tässä ominaisuudessa Saarijärvelle. Tuolta on peräisin köyhien suomalaisten eli rahvaan ihailu.
Saarijärven Paavo yhtenä.

Komeampaa luettavaa oli minusta sotakuvaukset kuten

Sandels hän Partalas istuvi vaan, suurustaan huoleti syö
nyt käydään virralla taistelemaan, heti kello kun yksi lyö.

Tarkat loppusoinnut jäivät mieleeni ja esikuvakseni. Likaa niitä lienen tännekin tunkenut.

16

553

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Johan Ludvig Runeberg oli 1800 luvun suuria isänmaallisia vaikuttajia juuri runoilijana. Runo teoksessaan Vänrikki Stool'in tarinat hän herätti suomessa kansallisen itsetunnon, ja sai lukijoissa aikaan valtavan innostuneisuuden!

      Koko elämänsä opettajana toimineen kulttuuripersoonan vaikutus kansamme tunnetuksi tekemisen historiaan, ja Suomi kuvaamme, on suonut hänelle ansaitun paikan kansallisrunoilijanamme ❤️

      Vänrikki Stool kuului kouluissa pakollisiin luettaviin, joten en ihmettele sen vaikutusta,..(appenikin jota kunnioitin kansanmiehenä) siteerasi joskus otteita ulkomuistista 👧

      Kansakouluni 4 luokalla oli kevätretki suunnattu Porvooseen Runeberg'in kotimuseoon, joka oli mielestäni ajanhengen mukainen porvariskoti.

      Suuremman vaikutuksen on silti runoissa ilmenevä kauneuden ja puhtauden henki tehnyt, varmaan monen nuoren lukijan mieleen!

      Sen ajanhengen rytmin poljento, ja kuvallaisuus, loi jonkin soinnillisuuden runoihin, vieläkin lukiessa lämpö ja isänmaallisuus saa vastakaikua.

    • Ramoona_

      Minulle kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg on tullut läheisimmäksi sävellettyjen laulujensa kautta. Lähteellä pilven varjojen vaellus kuvasi nuoren teinikuorolaisen aavistelevaa sydäntä, mielessäni läikkyi lähteen pinnan tavoin nuo sanat : niin moni pilvi kultainen noin senkin jätti vain.

      Toinen usein esittämämme oli Joutsen. Siinä on Suomen luonnon herkkä kauneus, ihmisen luontoyhteys, joutsenen puhtaus ja uskollisuus, isänmaarakkaus ja ihanteiden kirkkaus. En vieläkään voi sitä liikuttumatta kuunnella.

      Halk' illan ruskon auermaan
      käy lento joutsenen.
      Se laskee lahden hopeaan
      ja soutaa laulellen.
      Se lauloi: "Auvo taivainen
      on armas Suomenmaa,
      sen päivä mennä levollen,
      yökaudet unhoittaa.

      Ja varjon siellä runsahan
      luo koivut tuuheat.
      On kultaa peili lahdelman
      ja aallot vilppahat.
      Sen onni ompi kallehin,
      ken siellä rakastaa.
      Sielt' usko ompi syntyisin,
      se sinne kaihoaa."

      Niin kaikui laulu kiitäen
      yl' aaltoin siintäväin,
      ja joutsen armaan rinnallen
      nyt souti, lauloi näin:
      "Vaik' on sun elos unelma
      niin lyhyt, riittää se;
      sä lemmit Suomen lahdella,
      sä lauloit Suomelle.

      • Tuon Joutsen laulun koin ruotsinkielellä, ja vieläkin se puhuttelee kielen ja tunteen kauneudella,...

        Från molnets purpur röda rand
        skönk svanen lugn och säll.
        Och satte sig vid älvens strand
        och sjöng en junikväll.
        Om nordens skönhet var hans sång
        hur glad dess himmel är,
        hur dagen glömmer natten lång
        och går till vila där,...

        PS. Minulle tuo "nordens skönhet" käsittää koko pohjolan luonnon,...


      • Lorenaa

        Ensimmäisenä mieleeni tulee J.L. Runeberg kansallislaulumme sanoittajana, runoilija J.L.Runeberg sekä Fredrik Pacius säveltäjänä.
        Ylioppilaskunnan laulajat esittivät teoksen Floran päivänä v. 13.05. 1848 Kumpulan kentällä. Tämän laulun sanat ja sävelmä nostattivat isänmaallisuuden tunnetta kansalaisissa monien vaikeiden vuosien jälkeen.

        Jo kansakoulu ajoiltani muistoissani säilyy, Vårt land, vårt land, vårt fosterland ruotsinkieliset sanat jotka lausuin koulun kevätjuhlassa. Olin tietysti ylpeä sillä hetkellä papan kaksikielisyydestä - vieläkin.

        Sanotaan mies on perheen pää, mutta vaimo on kaula joka miehen päätä kääntää.
        Fredrika Charlotte os. Tengström oli hyvin älykäs oikea monitoimi nainen. Hän oli myös kirjailija sikäli kun suuren perheen huollolta ehti.
        Kuten tiedämme John Ludvig oli oikea herkkusuu, hänen mielitekoja vaimo halusi
        noudattaa. Ne sylinterinmuotoiset (muoto säilynyt) Runebergin tortut olivat valmistetut Fredrikan inspiration luomuksina.

        Tässä Fredrikan taidonnäytteenä resepti Pinaattivanukkaasta, maku kokemuksena vertaansa vailla, helppo valmistaa, vanukas vie kielen mennessään aterioidessa. Resepti lainattu Frederikan keittokirjasta:

        Pinaattivanukas

        3 dl ryöpättyä ja hakattua
        pinaattia
        2 1/2 dl raastettua vaaleaa
        leipää
        3 dl kermaa
        70 g voita
        1 tl sokeria
        suolaa, valkopippuria
        5 munankeltuaista
        3 munanvalkuaista
        Sulata voi. Vatkaa keltuaiset kuohkeaksi ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä ne. Vatkaa kerma ja lisää siihen munavaahto ja mausteet. Sekoita kaikki ainekset ilmavasti keskenään. Kaada vanukas hyvin voideltuun vuokaan ja kypsennä vesihauteessa 180-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia.
        Kumoa vanukas varovaisesti tarjoiluastiaan ja tarjoa alkuruoaksi tai paistin lisäkkeeksi. Vanukkaan ruskistumisen voi estää peittämällä vuoanloppuvaiheessa foliolla".

        F.C.R. oli tarmokas henkilö,kirjailija, 8 lapsen perheenäiti, hän oli J.L.R omaishoitaja liki 20v ajan. Ajatelkaa 1800-luvun puolivälissä mitään apuvälineitä hoitotoimenpiteisiin ei ollut keksitty. Kerrotaan F.R käänsi jopa J.L. vuoteen niin että J.L. voi katsella ikkunasta ajankuluksi lintujen pyrähdyksiä lintulaudalla ja puiden oksilla.

        Frederika Charlotte Runebergista on viimeaikoina ilmestynyt kirja, jonka tekstin pohjalta olen kuullut taitavan tulkitsijan monologin -siinä upposi kauas menneeseen aikaan - unelmiin.

        L.


      • Lorenaa
        Lorenaa kirjoitti:

        Ensimmäisenä mieleeni tulee J.L. Runeberg kansallislaulumme sanoittajana, runoilija J.L.Runeberg sekä Fredrik Pacius säveltäjänä.
        Ylioppilaskunnan laulajat esittivät teoksen Floran päivänä v. 13.05. 1848 Kumpulan kentällä. Tämän laulun sanat ja sävelmä nostattivat isänmaallisuuden tunnetta kansalaisissa monien vaikeiden vuosien jälkeen.

        Jo kansakoulu ajoiltani muistoissani säilyy, Vårt land, vårt land, vårt fosterland ruotsinkieliset sanat jotka lausuin koulun kevätjuhlassa. Olin tietysti ylpeä sillä hetkellä papan kaksikielisyydestä - vieläkin.

        Sanotaan mies on perheen pää, mutta vaimo on kaula joka miehen päätä kääntää.
        Fredrika Charlotte os. Tengström oli hyvin älykäs oikea monitoimi nainen. Hän oli myös kirjailija sikäli kun suuren perheen huollolta ehti.
        Kuten tiedämme John Ludvig oli oikea herkkusuu, hänen mielitekoja vaimo halusi
        noudattaa. Ne sylinterinmuotoiset (muoto säilynyt) Runebergin tortut olivat valmistetut Fredrikan inspiration luomuksina.

        Tässä Fredrikan taidonnäytteenä resepti Pinaattivanukkaasta, maku kokemuksena vertaansa vailla, helppo valmistaa, vanukas vie kielen mennessään aterioidessa. Resepti lainattu Frederikan keittokirjasta:

        Pinaattivanukas

        3 dl ryöpättyä ja hakattua
        pinaattia
        2 1/2 dl raastettua vaaleaa
        leipää
        3 dl kermaa
        70 g voita
        1 tl sokeria
        suolaa, valkopippuria
        5 munankeltuaista
        3 munanvalkuaista
        Sulata voi. Vatkaa keltuaiset kuohkeaksi ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä ne. Vatkaa kerma ja lisää siihen munavaahto ja mausteet. Sekoita kaikki ainekset ilmavasti keskenään. Kaada vanukas hyvin voideltuun vuokaan ja kypsennä vesihauteessa 180-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia.
        Kumoa vanukas varovaisesti tarjoiluastiaan ja tarjoa alkuruoaksi tai paistin lisäkkeeksi. Vanukkaan ruskistumisen voi estää peittämällä vuoanloppuvaiheessa foliolla".

        F.C.R. oli tarmokas henkilö,kirjailija, 8 lapsen perheenäiti, hän oli J.L.R omaishoitaja liki 20v ajan. Ajatelkaa 1800-luvun puolivälissä mitään apuvälineitä hoitotoimenpiteisiin ei ollut keksitty. Kerrotaan F.R käänsi jopa J.L. vuoteen niin että J.L. voi katsella ikkunasta ajankuluksi lintujen pyrähdyksiä lintulaudalla ja puiden oksilla.

        Frederika Charlotte Runebergista on viimeaikoina ilmestynyt kirja, jonka tekstin pohjalta olen kuullut taitavan tulkitsijan monologin -siinä upposi kauas menneeseen aikaan - unelmiin.

        L.

        No niin, pardòn,näinhän sitä kävi, unohtui koneen bittitaivaan uumeniin kansallisrunoilijan upea ansioluettelo (ts.nimikirja ote) hänen laajasta vaikuttamisesta kansan kultturin kehitykseen.

        https://www.youtube.com/watch?v=3dM02TfMLWU

        L.


      • Per-kel
        sini-sirkku kirjoitti:

        Tuon Joutsen laulun koin ruotsinkielellä, ja vieläkin se puhuttelee kielen ja tunteen kauneudella,...

        Från molnets purpur röda rand
        skönk svanen lugn och säll.
        Och satte sig vid älvens strand
        och sjöng en junikväll.
        Om nordens skönhet var hans sång
        hur glad dess himmel är,
        hur dagen glömmer natten lång
        och går till vila där,...

        PS. Minulle tuo "nordens skönhet" käsittää koko pohjolan luonnon,...

        https://youtu.be/VnanLKsgnwo :-*


    • Skäms-fennor

      On se vaa ihmeellistä että rantaruotsalaisia aina haukutaan vaikka he ovat aina olleet Suomen itsenäisyyden puolustajia .-Runeberg,Topelius ,Alexis Stenvall,Snellman Ståhlberg,Relander,Svinhufvud,Mannerheim ,Ehrnrooth.-etc.

      • Sukuhutkija

        Se nyt vaan sattuu olemaan niin, ettei siihen aikaan ollut sattuneesta syystä (Freudenthal ym) koulutusta suomen kielellä. Ja sittenkin jos joku suomenkielinen sattui edes vähän saamaan "nimeä", niin nimi piti ruåtsintaa, koska eihän sitä nyt suomalainen mitään voi olla eikä osata! Esimerkiksi körttiläisten Löyhkä-Paavon oppi-isä oli seppä Hökkä-Jaako nykyisen Yli-Iin Hökänrannalta, mutta kun pääsi kirkollisiin piireihin, nimeksi muuttuikin Jacob Högman. Ihan sama kuin Siikajoella muuan piika Kerttula pyöräytti aviottoman pojan, joka kävi räätälinopin ja nimihän piti muutta ruåtsalaiseksi. Ja nimi Lindqvist oli riittävän hieno eikä ainakaan suomalainen. Siika-Lumijoen seudun Lindqvistit ovat tämän räätälinoppineen jälkeläisiä, tosin (lähes?) kaikkien nimet on jo 1930 -luvun nimenmuutosinnostuksessa taas muutettu suomenkielisiksi, ei kuitenkaan Kerttulaksi tai sitä vanhemmiksi, vaan muuten vain keksityiksi.
        Samalla periaatteella ne monet muutkin ulkomaalaiset ja "hienot" sukunimet on keksitty. Taannoin kertoi muuan aatelisnimen kaiman omistava (olikohan joku Ståhlhandske vai mikä Gyllebögel), että hänen esivanhempansa olivat alkujaan Möttösiä...

        Se Saarijärven Paavo syntyi Runebergilla siksi, että kun hän ei missään muualla ollut tavannuta niin laiskoja, vetämättömiä ja kertakaikkisen saamattomia ihmisiä kuin Saarijärvellä, niin hän näitä pilkatakseen keksi tuon sadun. Ja tämä syntytarina sattuu vielä olemaan tottakin.

        PS. Olen minäkin tuntenut yhden saarijärvisen enkä pitäisi tuota väitettä ihan uskomattomanakaan...


      • Sukuhutkija

        Topeliuksen esivanhemmat sattuivat vain olemaan Toppila -nimisiä. Näitä on ollut Oulun seudulla ja on edelleenkin, joten eipä ollutkaan historian professori Sakari Topelius rantaruåtsalaisia vaan ihan nykyisessä Oulun Toppilan kaupunginosassa asuneitten Toppiloitten.
        Muitten mainitsemiesi sukujen taustoja ei ole sattunut silmiini, vaikka niitä epäilemättä on tutkittu.
        Paavolan kuuluisin (?) pappi Mannerström niitti mainetta mm saarnallaan, joka alkoi: "Te Paavolan pakanat ja Luohuan luppakorvat, jotka myöhään kirkkoon tulette ja varhain pois lähette,..." oli alkujaan Iijoen varrella asuneen Mannisen suurperheen nuorin poika, joka koulutettiin papiksi. Ja nimi tietysti vaihtui ruåtsalaiseen viittaavaan, sillä eihän se pappi nyt vain VOINUT olla suomalaista syntyä!
        Mannerström tunsi seurakuntalaisensa. Siinä kirkon läheisellä Pietilän pellolla oli sopivan korkea ja laakea kivi, jonka ympärille kortinpeluuseen jääneet seurakuntalaiset tahtoivat myöhästyä kirkonmenoista ja sinne oli kiire takaisinkin. Ja saattoipa siinä piirissä yksi ja toinenkin pullokin kiertää...


      • sesiitä

        Ja sen matalan ots, anteeksi torpan nokiselta pankolta leivän sinun kätehesi laittoi.


      • Lorenaa
        Sukuhutkija kirjoitti:

        Se nyt vaan sattuu olemaan niin, ettei siihen aikaan ollut sattuneesta syystä (Freudenthal ym) koulutusta suomen kielellä. Ja sittenkin jos joku suomenkielinen sattui edes vähän saamaan "nimeä", niin nimi piti ruåtsintaa, koska eihän sitä nyt suomalainen mitään voi olla eikä osata! Esimerkiksi körttiläisten Löyhkä-Paavon oppi-isä oli seppä Hökkä-Jaako nykyisen Yli-Iin Hökänrannalta, mutta kun pääsi kirkollisiin piireihin, nimeksi muuttuikin Jacob Högman. Ihan sama kuin Siikajoella muuan piika Kerttula pyöräytti aviottoman pojan, joka kävi räätälinopin ja nimihän piti muutta ruåtsalaiseksi. Ja nimi Lindqvist oli riittävän hieno eikä ainakaan suomalainen. Siika-Lumijoen seudun Lindqvistit ovat tämän räätälinoppineen jälkeläisiä, tosin (lähes?) kaikkien nimet on jo 1930 -luvun nimenmuutosinnostuksessa taas muutettu suomenkielisiksi, ei kuitenkaan Kerttulaksi tai sitä vanhemmiksi, vaan muuten vain keksityiksi.
        Samalla periaatteella ne monet muutkin ulkomaalaiset ja "hienot" sukunimet on keksitty. Taannoin kertoi muuan aatelisnimen kaiman omistava (olikohan joku Ståhlhandske vai mikä Gyllebögel), että hänen esivanhempansa olivat alkujaan Möttösiä...

        Se Saarijärven Paavo syntyi Runebergilla siksi, että kun hän ei missään muualla ollut tavannuta niin laiskoja, vetämättömiä ja kertakaikkisen saamattomia ihmisiä kuin Saarijärvellä, niin hän näitä pilkatakseen keksi tuon sadun. Ja tämä syntytarina sattuu vielä olemaan tottakin.

        PS. Olen minäkin tuntenut yhden saarijärvisen enkä pitäisi tuota väitettä ihan uskomattomanakaan...

        J L Runebergin runo, Bonden Paavo, suomennus Cajander, Saarijärven Paavo, Kertoo Suomen kovista katovuosista 1800-luvulla jolloin halla vei sadon useana vuotena peräkkäin, näistä ajoista runo kertoo.
        Silloin oli "suo, kuokka ja Paavo" jotka maata viljelivät, aina uutta satoa toivoen.

        SAARIJÄRVEN PAAVO
        Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg
        Suom. Paavo Cajander.

        "Saarijärven salomailla asui
        tilallansa hallaisella Paavo,
        perkas, hoiti ahkerasti maataan;
        mutta Jumalalta kasvun toivoi.
        Vaimoineen ja lapsineen hän siinä
        niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,
        ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        myötänsä vei puolet orahista;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
        tuli syksy, kaikki ryösti halla.
        Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:
        ~~~~~~~~~»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
        ~~~~~~~~~~sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;
        ~~~~~~~~~~miero raskas, raskahampi nälkä.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
        ~~~~~~~~~~Pane leipään puolet petäjäistä;
        ~~~~~~~~~~kaksin verroin minä ojaa kaivan,
        ~~~~~~~~~~mutta Jumalalta kasvun toivon.»
        Pantiin leipään puolet petäjäistä,
        kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.
        Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        mutt’ ei orahia vesi vienyt;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
        tuli syksy, kaikki ryösti halla.
        Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:
        ~~~~~~~~»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
        ~~~~~~~~~~kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
        ~~~~~~~~~~tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
        ~~~~~~~~~~Pane toinen puoli petäjäistä,
        ~~~~~~~~~~ojat kahta suuremmat ma kaivan,
        ~~~~~~~~~~mutta Jumalalta kasvun toivon.»
        Pantiin toinen verta petäjäistä,
        kahta suuremmat loi ojat Paavo,
        karjan myi ja siement’ osti, kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        mutt’ ei orahia vesi vienyt;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;
        tuli syksy, halla kultaviljan
        koskematta korjaajalle säästi.
        Silloin Paavo polvistuen lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
        Paavon vaimo polvistuen lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
        Mutta miehellensä virkkoi vaimo:
        ~~~~~~~~~~»Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,
        ~~~~~~~~~~~nyt jo meillä alkaa ilon päivät,
        ~~~~~~~~~~~~nyt jo syrjään petäjäinen silkko,
        ~~~~~~~~~~~~nyt ma rukihisen leivän leivon.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~~~»Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,
        ~~~~~~~~~~~~~~veljeään ken hädässä ei hylkää.
        ~~~~~~~~~~~~~~Pane leipään puolet petäjäistä,
        ~~~~~~~~~~~~~~veihän naapurimme touon halla.»

        Kärkkäästi ei pitäisi arvostella saarijärveläisiä, ei muitakaan suurina katovuosina
        asuneita, eläneitä, sitkeitä suomalaisia. He uskoivat ja luottivat Suurempaan Voimaan, joka antoi heille sisua ja sitkeyttä vaikeista katovuosista selviytymiseen.

        L


      • Lorenaa
        Lorenaa kirjoitti:

        J L Runebergin runo, Bonden Paavo, suomennus Cajander, Saarijärven Paavo, Kertoo Suomen kovista katovuosista 1800-luvulla jolloin halla vei sadon useana vuotena peräkkäin, näistä ajoista runo kertoo.
        Silloin oli "suo, kuokka ja Paavo" jotka maata viljelivät, aina uutta satoa toivoen.

        SAARIJÄRVEN PAAVO
        Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg
        Suom. Paavo Cajander.

        "Saarijärven salomailla asui
        tilallansa hallaisella Paavo,
        perkas, hoiti ahkerasti maataan;
        mutta Jumalalta kasvun toivoi.
        Vaimoineen ja lapsineen hän siinä
        niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,
        ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        myötänsä vei puolet orahista;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
        tuli syksy, kaikki ryösti halla.
        Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:
        ~~~~~~~~~»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
        ~~~~~~~~~~sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;
        ~~~~~~~~~~miero raskas, raskahampi nälkä.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
        ~~~~~~~~~~Pane leipään puolet petäjäistä;
        ~~~~~~~~~~kaksin verroin minä ojaa kaivan,
        ~~~~~~~~~~mutta Jumalalta kasvun toivon.»
        Pantiin leipään puolet petäjäistä,
        kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.
        Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        mutt’ ei orahia vesi vienyt;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
        tuli syksy, kaikki ryösti halla.
        Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:
        ~~~~~~~~»Paavo parka, kovan onnen lapsi,
        ~~~~~~~~~~kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
        ~~~~~~~~~~tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
        ~~~~~~~~~~Pane toinen puoli petäjäistä,
        ~~~~~~~~~~ojat kahta suuremmat ma kaivan,
        ~~~~~~~~~~mutta Jumalalta kasvun toivon.»
        Pantiin toinen verta petäjäistä,
        kahta suuremmat loi ojat Paavo,
        karjan myi ja siement’ osti, kylvi.
        Tuli kevät, hanki suli mailta,
        mutt’ ei orahia vesi vienyt;
        tuli kesä, raekuuro kulki,
        mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;
        tuli syksy, halla kultaviljan
        koskematta korjaajalle säästi.
        Silloin Paavo polvistuen lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
        Paavon vaimo polvistuen lausui:
        ~~~~~~~~~~»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
        Mutta miehellensä virkkoi vaimo:
        ~~~~~~~~~~»Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,
        ~~~~~~~~~~~nyt jo meillä alkaa ilon päivät,
        ~~~~~~~~~~~~nyt jo syrjään petäjäinen silkko,
        ~~~~~~~~~~~~nyt ma rukihisen leivän leivon.»
        Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
        ~~~~~~~~~~~~»Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,
        ~~~~~~~~~~~~~~veljeään ken hädässä ei hylkää.
        ~~~~~~~~~~~~~~Pane leipään puolet petäjäistä,
        ~~~~~~~~~~~~~~veihän naapurimme touon halla.»

        Kärkkäästi ei pitäisi arvostella saarijärveläisiä, ei muitakaan suurina katovuosina
        asuneita, eläneitä, sitkeitä suomalaisia. He uskoivat ja luottivat Suurempaan Voimaan, joka antoi heille sisua ja sitkeyttä vaikeista katovuosista selviytymiseen.

        L

        Lisäys.
        Olen usein käynyt Saarijärvellä, tutustunut paikkakuntaan. Kouluvuosieni biologian
        tohtori Arvo A Koskinen, saarijärveläisenä syntynyt, kertoi katovuosista 1800-luvulla miten ne koettelivat koko kansaa.
        Huonon ravinnon seurauksena kaikki eivät kestäneet katovuosien tuomaa nälänhätää. Pettuleipä oli tuttua ruokapöydässä.

        Saarijärven punamultamaalilla maalatun kirkon takana on Saarijärven Paavon patsas sekä lukuisat muistomerkit nälkään kuolleista paikkakuntalaisista.

        Olin poikkeusolojen maanpuolustuskurssilla, jonka toisessa osassa olimme miltei luonnon ravinnon armoilla 5pv. Petäjän kaatoivat miehent ja puun nilaa kaavittiin astiaan johon pettuleipä sitten valmistettiin, lisättiin toki puolet ruisjauhoja. Kyllä sitä nälkäänsä söi, ajatukset liitelivät Luojan luokse, ettei pettuleipä tilannetta enää koskaan tulisi.
        Huom. Siihen aikaan ei sossua ollut, oli vaivaistalot johon onnettomat nälkiintyneet, asunnottomat henkilöt saivat majoituksen.

        On oltava jokaisen kiitollinen saadessamme olla ja elää tämän päivän turvallista elämää. Tulevaisuutta emme tiedä.

        Lumihiutaleiden pudotessa maahan, kiitos J.L.Runebergille joka tuot runoillasi muistoja menneestä elämästä. Kaunista Kynttilänpäivää, jolloin katolisissa kirkoissa siunataan vuoden aikana sytytettävät kirkkokynttilät käyttöön.

        L.


    • havumetsäin_mies

      On todettava, että vuoden 1918 sodalle, jota usein kutsutaan voittajan näkemyksen mukaan vapaussodaksi, ei ole Vänrikki Stoolin tarinoiden kaltaista ylistyslaulua.

    • epäruåtsalainen

      ruåtsissa vuosikymmeniä asunut serkkuni kertoi, että Runeberg on ruåtsin kansallisrunoilija. Onko näin?

      • Anonyymi

        Suomen, ei Ruotsin.


    • Anonyymi

      Liputuspäivä on taas, Miina Sillanpään. Oli ensimmäinen naisministeri muistaakseni.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      16
      2158
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2088
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1387
    4. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1236
    5. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      146
      1178
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      81
      1163
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      886
    8. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      173
      864
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      63
      844
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      60
      827
    Aihe