Autoista puhuttaessa on helposti mukana paljon tunnetta ja vanhoja uskomuksia. Itseäni mietityttä usein mm
- Japanilaisten autojen ylivertainen luotettavuus
- Volvossa ei voi kolaritilanteessa kuolla
- Saabia ihailee vieläkin vain arkkitehdit ja oman tien kulkijat
Eihän ne nyt näin ole....mitä muita tällaisia totuuksia on olemassa?
- Japanilaisten autojen ylivertainen luotettavuus
- Volvossa ei voi kolaritilanteessa kuolla
- Saabia ihailee vieläkin vain arkkitehdit ja oman tien kulkijat
Eihän ne nyt näin ole....mitä muita tällaisia totuuksia on olemassa?
Vastaukset 32
Vanhimmat
usein kuullut emävaleet:
Madaltaminen parantaa ajo-ominaisuuksia
Jaguar herättää kateutta
Ajaminen isolla vaihteella on taloudellista
Muut+kohdat+totta,+mutta+"Ajaminen+isolla+vaihteella+on+taloudellista"+pitää+kyllä+paikkansa+useimmissa+tilanteissa.+Ahtamattomalla+moottorilla+taloudellisin+ajotapa+olisi+käyttää+noin+80%+kaasulla,+eli+iso+vaihde+on+tarpeen.
Kyllä oikein tehty madaltaminen parantaa ajettavuutta. Rälläkällä jouset poikki ei välttämättä toimi kun jouset jäävät liian pehmeäksi, mutta oikeat madallusjouset kyllä parantaa ajettavuutta. Sehän on ihan fysiikan lakien mukaista että matalampi painopiste parantaa ajo-ominasuuksia.
Sekoita ehkä taloudellisuuden ja hyötysuhteen. Taloudellisuudella tarkoitetaan usein sitä milloin kuluu vähiten polttoainetta. Vaikkei hyötysuhde ole matalilla kierroksilla paras, polttoainetta kuluu silti vähiten matalilla kierroksilla, ainakin jos pystyy ajamaan tasaista nopeutta (ei ruuhkaa jne)
Madaltaminen tehtäneen kuitenkin käytännössä aina siinä uskossa että auton ulkonäkö paranee. Kenties yksi tuhannesta hankkii jonkun asiallisen konseptin, mutta suurin osa on pelkkää amistuningia parin tonnin rihkamalla. Silloinkin pitäisi olla kunnon renkaat, eikä mitkään euromaster-continentalit. Jos ei aja radalla kilpaa, niin kenties tyhmin tapa tuhota autonsa ominaisuudet. Melu kasvaa, käytännöllisyys kärsii, mukavuus menee jne
juuri näin, hevosvoimaa kohden toki kuluu paljon polttoainetta matalilla kierroksilla. Mutta nyt pitää muistaa ettei kulutusta mitata / hv vaan kilometriä kohden. Tasaisella nopeudella ei juurikaan tarvi heppoja ja niitä ei olekaan paljon matalilla kierroksilla joten kokonaiskulutus on kuitenkin pienempi kuin isoilla kierroksilla surilla tehoilla.
"Ahtamattomalla+moottorilla+taloudellisin+ajotapa+olisi+käyttää+noin+80%+kaasulla,+eli+iso+vaihde+on+tarpeen."
"Kyllä oikein tehty madaltaminen parantaa ajettavuutta."
Aiempi kommentti sisälsi sanan : ajo-ominaisuus, ei ajettavuus.
En nyt varmasti tiedä mitä kumpikin sana tarkalleen pitää sisällään, mutta jos ajettavuus on sitä, että päästään asfaltilla nopeasti, niin tuolla ominaisuudella ei ole paljonkaan tekemistä Suomen maanteiden kanssa.
"Vaikkei hyötysuhde ole matalilla kierroksilla paras, polttoainetta kuluu silti vähiten matalilla kierroksilla, ainakin jos pystyy ajamaan tasaista nopeutta (ei ruuhkaa jne)"
En tiedä mitä tarkoitat matalilla kierroksilla, mutta noin 2000 rpm paikkeilla on autojen moottoreissa paras hyötysuhde, ja se romahtaa kun 3000 rpm ylitetään.
Auton kokonaiskulutukseen liittyy sitten taas monta muutakin tekijää kuin pelkkä moottorin hyötysuhde.
https://www.mathworks.com/matlabcentral/mlc-downloads/downloads/submissions/38510/versions/2/screenshot.png
Ei voi pitää paikkaansa.
Hyötysuhde yksinkertaisesti tarkoittaa paljonko polttoaineessa olevasta eneriasta saadaan hyödynnettyä ajoneuvon liike-energiaksi.
Jos lasketaan tankista pyöriin hyötysuhde, niin kyllä silloin parempi hyötysuhde = pienempi kulutus.
Eli kyllä hyvä taloudellisuus ja hyötysuhde kulkevat käsi kädessä, kun mitataan kuinka pitkälle pääsee määrällä X polttoainetta.
Ajo-ominaisuudet on niin epämääräinen määritelmä, se kun tarkoittaa eri asioita erinlaisessa ajossa.
Huonolla tiellä parempi maavara ja suuremmat joustovarat parantavat yleensä "ajo-ominaisuuksia".
Kummassa+tapauksessa+pääset+pidemmälle:
2) tapauksessa hyötysuhde on kuitenkin parempi, 0,07hv/litra/100km
1) tapauksessa saadaan vain 0,05 hv/litra/100km
Tässä pitää ymmärtää ettei tuolla 100hv tee mitään jos ajaa tasaisella nopeudella, jopa 30-40hv riittää 100km/h ylläpitoon.
" Syy on siinä ettei läheskään kaikkia tehoja tarvi olla käytössä."
Kirjoittajalla ei selkeästi ole käsitystä siitä, mistä kirjoittaa.
Numeroita voi ravistaa hihasta ja ajatuksia heitellä ilmaan, mutta jos pitäydytään faktoissa, niin ne löytyy noista kaavioista.
https://www.mathworks.com/matlabcentral/mlc-downloads/downloads/submissions/38510/versions/2/screenshot.png
Tutustu, mieti, ajattele ja palaa asiaan.
Onko kohdissa 1) ja 2), käytössä sama auto ja moottori? Jos niin... tuossa kirjoituksessa ei ole oikeastaan mikään oikein.
Jos autossa käytetään 50 hevosvoiman tehoa, se kulkee ehkä 100 km/h. Jos samassa autossa käytetään 100 hevosvoiman tehoa, auton nopeus on 140 km/h. Jos unohdetaan tässä kohden moottorin hyötysuhteen muutos, käytännössä ainoa selitys kulutuksen suurenemiselle on ilmanvastuksen kasvaminen.
Jos sitten mennään tuohon moottorin hyötysuhteeseen, niin katsotaan kuvaajaa, joka on jo muutamaankin viestiin tässä ketjussa liitetty:
https://www.mathworks.com/matlabcentral/mlc-downloads/downloads/submissions/38510/versions/2/screenshot.png
Kuvaajassa on vasemmalla pystyakselilla moottorin kuormitus, eli kuinka paljon kaasuläppää on avattu. Vaaka-akselilla kierrosnopeus. Ja näistä saadaan xy-koordinaatistoon kuvaaja siitä, kuinka paljon polttoainetta tarvitaan saman työmäärän tekemiseen. Eli se mitä nähdään, on käytännössä hyötysuhde.
Katsotaan minkälaisia määriä polttoainetta tarvitaan erilaisilla kierronopeuksilla, optimaalisella kaasun asennolla:
1500: 218
2000: 208
3000: 220
4000: 245
Tuosta voi helposti päätellä että yli 3000 kierrosta/minuutti suurempia kierrosnopeuksia ei kannata käyttää. Joten tuo väite suurempien kierrosnopeuksien paremmasta hyötysuhteesta, voitaneen sekin todeta vääräksi.
Oho, onpa asiantuntevaa keskustelua tämän foorumin luonne huomioonottaen.
Taloudellisuustavoitteen ymmärtäminen helpottuu, kun huomaa, ettei maantienopeuden ylläpitoon tarvita edes 30 - 40 hv, eli 25 - 30 kW tehoa, vaan noin kymmenisen kW riittää nykyisen virtaviivakappaleen ajamiseen 80 - 100 km/h.
Taloudellisuusajossa ei siis ole kyse siitä, millä käyntinopeuden ja kuormituksen sweet spotissa saavutetaan paras hyötysuhde, vaan missä kuormituspisteessä tarvittava vähäinen koneteho voidaan tuottaa edullisimmin.
Taloudellisesti ajettuna monivaihteinen automaatti ajaa aina 1000 - 1500 kierroksen välillä, poislukien kiihdytykset, joissa käydään lähellä 2000. Ja koneena on aiemmin linkitetyn kuvaajan kaltainen turbodiesel, tosin kahdella ahtimella, joista toinen on erittäin pieni ja herkkäliikkeinen hyrrä, joka pitää imusarjan selvästi ylipaineisena vakionopeudella jo reilun 1000 kierroksen kohdalta lähtien.
"Urheilullinen diesel"
LOL :-D
https://www.youtube.com/watch?v=24afjVqm2Uw
Laiska ikivanha mersu, vielä farmari.
En vaivautunut klikkaamaan tuota linkkiä, mutta siellä on todennäköisesti joku pömppömahainen maajussi hihattomassa paidassa esittelemässä maansiirtokoneen turboahtimella varustettua vanhaa väyrysmersua. Ja juuei, vaikka saavuttaa jonkin nopeuden lyhyessä ajassa, naurettavan savupöllähdyksen saaattelemana, niin tämä ei vielä ole mitään "urheilullista", ja tuskin etenisi millään radalla helposti ajettaen kovin nopeasti mihinkään pieneen GTI-fiestaan verrrattuna.
Että se siitä, "urheilullinen diesel" -> ei jatkoon!
Taitava kuskikin, tuollainen olisi melkoinen yllätys liikenteessä vakoin näköisenä.
"- Japanilaisten autojen ylivertainen luotettavuus"
Ei sitä nyt ihan uskomukseksi voi kutsua kun on valtavasti tutkimuksia jotka vahvistavat että japsit ovat luotettavimpia.
Esim euroopan suurin laatututkimus 2016, Mazda ja Toyota kärjessä Kia ja Hyundaikin ovat nousseet viime vuosina pysyvästi kärkeen. Joten nyt voidaan sanoa että japsit ja korealaiset luotettavimpia. http://www.moottori.fi/liikenne/jutut/hyundai-mazda-karjessa-tuoreessa-auto-bild-laatuvertailussa/
Samoin katsastustilastoissa muistaakseni juuri julkaistussa listassa kaikki japsit olivat kärkipäässä vähävikaisimpina, häntäpäästä ei löytynyt japseja.
Itse lisäisin uskomuslistaan "japsien huonon ajettavuuden". Tätä outoa väitettä kuulee usein euromerkkien kannattajilta mutta esim Mazdassa on koko 2000-luvun ollut sama alustaratkaisu kuin Fordeissa ja Volvoissa. Eka kutonenkin tehtiin jopa haastamaan BMW 3 sarjan asiakkaita vaikkei ihan takavedon ajettavuuteen tietenkään pysty. Hondassakin hyvä ajettavuus, Toyota myönnän että ainakin vielä 2000-luvun alussa oli euroja perässä, uusista en tiedä. Ehkä 80-luvulla japsien ajettavuus ei yleisesti pärjännyt euroille, mutta nykypäivänä kaikissa alkaa olla samantyyppiset alustaratkaisut eikä ajetavuudessa ole juurikaan eroja.
Mietitkö kuitenkaan siltä kannalta, että japsi ei aina välttämättä ole vähävikainen? Otetaan vaikkapa 10v ikäiset autot. Sitä tosin ei avauksessa kommentoitukaan.
"Esim euroopan suurin laatututkimus 2016, Mazda ja Toyota kärjessä Kia ja Hyundaikin ovat nousseet viime vuosina pysyvästi kärkeen. Joten nyt voidaan sanoa että japsit ja korealaiset luotettavimpia."
Hieman kummaksun tuota laaturaporttia, ainakin näin suomalaisen kuluttajan silmin. Luotettavuus ja laatu ei mielestäni ole tuon raportin mukaan sama asia.
VW:n lyhyt takuu ja pakokaasupäästöskandaali pudotti VW:n ja skodan kauas kärjestä. Outoa, eihän noiden päästöjen määrä vaikuta mitenkään auton luotettavuuteen. Ennemminkin olisin pitänyt merkittävänä saman konsernin moottoreiden ja vaihdelaatikoiden ongelmia. Samaten takuun pituus... ehkä sillä on merkitys sille ensimmäiselle omistajalle, mutta kun Suomessa noilla ajetaan 18 vuotta, niin sen ensimmäisen kahden vuoden takuu on kokonaiselinkaaressa merkityksetön.
Mini petrasi hurjasti.... vaikka edelleen käyttää Peugeot/BMW yhteistyömoottoria, jossa jakopää kestää pahimmillaan noin 40tkm.
"Hyundain ja Mazdan tasainen suoritus eri arvostelukohteissa varmisti voiton." Tämäkin ihmetyttää, jos aivan ihmettä ei ole tapahtunut, mazda taitaa olla edelleenkin yksi nopeimmin ruostuvista autoista.
"Lyhyt takuuaika heikentää merkittävästi Volvon, mersun ja Audin tulosta." Eipä tuolla ole merkitystä kuin uuden ostajalle.
"Samoin katsastustilastoissa muistaakseni juuri julkaistussa listassa kaikki japsit olivat kärkipäässä vähävikaisimpina, häntäpäästä ei löytynyt japseja."
Katsastuksessa ei etsitä vikoja, muiden osa-aluitten kohdalta, kuin niiden, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. Joten hajoavat vaihdelaatikot, moottorit, sähkölaitteet ym ym jäävät tilaston ulkopuolelle. No, japanilaisilla on yleensä nuokin osa-alueet kyllä kunnossa, mutta en lähtisi ostamaan autoa suoraan katsastustilastojen perusteella.
"esim Mazdassa on koko 2000-luvun ollut sama alustaratkaisu kuin Fordeissa ja Volvoissa."
Alustaratkaisussa voi olla erilaisia mitoituksia, jousituksen ja rakenteiden suhteen. Niillä on isompi merkitys ajettavuuteen Suomen olosuhteissa, kuin sillä miten itse akselisto on rakennettu.
Vaikka autossa olisi monivarsituenta, niin perinteisesti japanilainen toteuttaa sen tukivarret "pellistä" pokkaamalla, eurooppalaiset tekee vastaavan rakenteen suurlujuusteräksestä tai alumiinista. Kun aletaan oikeasti käyttämään ajossa G-voimia, peltiset tukivarret kääntyilee ihan miten haluaa ja renkaat ei pysy sellaisissa kulmissa, missä pitäisi.
"nykypäivänä kaikissa alkaa olla samantyyppiset alustaratkaisut eikä ajetavuudessa ole juurikaan eroja."
Kaikissa autoissa ei todellakaan ole samantyyppiset alustaratkaisut ja ajettavuuksissa on isojakin eroja. Skoda esimerkiksi toi takaisin jäykän taka-akselin. Ihan siitä syystä että näissä nopeuksissa joita ajamme, se toimii aivna yhtä hyvin kuin monivarsituenta, ja on huoltovapaampi, sekä halvempi valmistaa.
Oikealla mitoituksella tuollaisella akselilla voitetaan rallissakin.
Nuo laaturaportit on harhaanjohtavia siksi, että pitäisi tietää autojen huoltohistoria ja myös huolloissa vaihdettujen osien määrä! Se että katsastusraporteista tehdään johtopäätöksiä todellisuudessa kertoo vain sen millaisessa kunnossa auto on tuotu katsastukseen!
Ihan vinkkinä sellaisille, joille ei itse korjaaminen maistu tai muuten onnistu, niin kannattaisi se auto käyttää huollossa ennen katsastusta, niin silloin sen kuuluu mennä myös läpi katsastuksesta! Jos huolto on tehty asiallisesti, niin silloin auto on katsottu, että on teknisesti kunnossa ja tämän voi varmistaa sillä, että kysyy tehdäänkö merkin huoltoon kuuluvat tarkastukset huollossa myös sillä moni merkkihuoltohan tarjoaa katsastustarkastuksen huollon yhteydessä "ilmaiseksi"
Jos+nyt+tuosta+nappaan+kaupasta+uuden+Subaru+XV:n+tai+Mitsu+ASX:n+alleni,+niin+en+sitä+tee+hankkiakseni+mahdollisimman+vähävikaisen+auton.+En+myöskään+nopeasti+ruostuvan+"laaturaporttimestarin"+omistaessan+tuntenut+mitään+suurta+erityisluottamusta+siihen.+Samalla+tavalla+se+nieli+varaosia+joka+huollossa+eikä+jättänyt+tielle.+Kuten+ei+90%+muistakaan+omistamistani+autoista+viimeisen+25v+aikana.
tukivarrethan voisi tehdä muovista tai luonnonmukaisesti puusta, vetareiksi pajukepit.
Jenkkilotjat ovat bensarosvoja. Mini vei muuten pikatiellä enemmän bensaa samalla neljän hengen kuormalla ja nopeudella kuin ford galaxie.
Ford Galaxy on euro auto. Nyky mini on kaukana taloudellisesta. :)
Kyllä jenkkiautot toki ovat kohtalaisen taloudellisia nykyään, mutta silti kaukana optimaalisesta. Johtuu lähinnä siitä, että jenkit suosivat suuritehoisia moottoreita, ja bensa on siellä halpaa.
Kuten hyvin tiedetään, polttomoottorin hyötysuhde on huono osakuormalla. Joten jos moottori ylimitoitetaan tarpeeseen nähden, tietää se isompaa kulutusta.
Hän puhuikin galaxiesta, eikä galaxystä.
Ensimmäinen on dinosaurus 50/60 luvulta ja jälkimmäinen on suht tuore tila-auto.
"Skoda on halpa itäkippo".
Amerikan autot kestävät isältä pojalle( Öh... Tavallaan pitää paikkansa, ei se oo yheksän kuukautta 👅)
"Ajamisen nautinto on parhaimmillaan n 10v vanhassa isossa saksalaisessa autossa"
"Saksalainen insinööritaito"
Totta että 1800 luvulla saksa oli edelläkävijöitä ja vielä 2. maailmansotaan asti he kehittivät hyvää tekniikkaa. Mutta viime vuosikymmeninä on kyllä laatu mennyt jyrkästi alaspäin, esim VWn valtavat moottori ja vaihteisto-ongelmat todistavat tämän. Eikä edes huomattavasti kalliimmat "premiumit" pärjää nykypäivänä halvemmille japanilaisille tekniikan luotettavuudessa kuten vähävikaisuustilastot todistavat.