Olen piakkoin valmistuvana tekniikan alan amk-inssinä huolissani työtilanteesta. Noita amk:ta on nykyään joka niemennotkossa, ja niistä pusketaan ulos satoja tai tuhansia insinörttejä ja tradenomeja joka vuosi. Pikkukaupungin amk:stakin valmistuu useita kymmeniä tietyn alan inssejä, joille ei ole edes ennestään montaa työpaikkaa auki. Mihinkäs hemmettiin ne kaikki sitten menevät isoina töihin?
Nokia-huuma -90-luvun lopulla aiheutti järjettömän ylikoulutuksen, eikä sitä ole purettu vieläkään. Opiskelijat joutuvat hakemaan harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja kissojen ja koirien kanssa. Suuri osa joutuu työskentelemään harjoitteluaikansa ilmaiseksi. Moni jää varmaan valmistumattakin, koska ei saa järkevää lopputyötä mistään.
Jos n. 60-70 % ikäluokasta kouluttautuu inssiksi/tradenomiksi/maisteriksi tms. "korkea"koulutetuksi (kuten jostain luin), mistä kaikki luulee saavansa töitä? Itse olen aikuisopiskelija, joten minulla on ihan oikeakin ammatti takataskussa, jolla joudun näillä näkymin itseni elättämään pitkälle tulevaisuuteen. Ei noita insinörttihommia tunnu saavan ilman kokemusta, kun kokeneitakin roikkuu kortistossa. Otetaan amk-opinnot yleissivistävänä kouluna sitten. Aika pelleilyähän tuo opetuskin on ollut välillä. Ei niillä eväillä vielä paljon töitä tehdä.
Voihan näitä yhteisiä verovaroja näinkin käyttää. Ammatinvaihtoa harkitessa...
Nokia-huuma -90-luvun lopulla aiheutti järjettömän ylikoulutuksen, eikä sitä ole purettu vieläkään. Opiskelijat joutuvat hakemaan harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja kissojen ja koirien kanssa. Suuri osa joutuu työskentelemään harjoitteluaikansa ilmaiseksi. Moni jää varmaan valmistumattakin, koska ei saa järkevää lopputyötä mistään.
Jos n. 60-70 % ikäluokasta kouluttautuu inssiksi/tradenomiksi/maisteriksi tms. "korkea"koulutetuksi (kuten jostain luin), mistä kaikki luulee saavansa töitä? Itse olen aikuisopiskelija, joten minulla on ihan oikeakin ammatti takataskussa, jolla joudun näillä näkymin itseni elättämään pitkälle tulevaisuuteen. Ei noita insinörttihommia tunnu saavan ilman kokemusta, kun kokeneitakin roikkuu kortistossa. Otetaan amk-opinnot yleissivistävänä kouluna sitten. Aika pelleilyähän tuo opetuskin on ollut välillä. Ei niillä eväillä vielä paljon töitä tehdä.
Voihan näitä yhteisiä verovaroja näinkin käyttää. Ammatinvaihtoa harkitessa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Et muuten varmaan oo ainoa, ketä ton on huomannut.
Paska juttuhan toi ilman muuta on, mut kannattaisi siltikin yrittää miettiä syitä tohon ilmiöön, eikä vain tyytyä moittimaan päättäjiä liian suurista sisäänottomääristä.
Itse olisin huolissani näistä höpöhöpömaistereista joita koulututetaan joka niemennokassa ja järven rannasta. Mielestäni yo-opetuksen voisi keskittää Stadiin,Åboon(ruottalaisille),Tampereelle ja Ouluun.Koulutusmääristä myös heti 90% pois.Mitä tekee esim. 2500uudella ekonomilla tai 600lakimiehellä vuosittain...Lääkäreille ehkä on käyttöä kun väestö vanhenee.
Perinteisestihän kaikki ruotsinkieliset on koulutettu korkeakouluissa (korkakoulujen aloituspaikkoja suhteessa väestöön todella paljon) ja sitten suhteellisen pieni osa suomenkielisiä. Näille on riittänyt töitä, sillä korkeakoulutettujakin tarvitaan.
Nyt sitten yli 60 % ikäluokasta ollaan kouluttamassa. Mistä töitä? Ei mistään, kun samaan aikaan tarve kasvaa lähinnä suorittavan työn ammattilaisista.
Tämähän näkyy jo siitäkin, että putkimiehet tienaa kuin lääkärit. Samalla monilla vastuullisilla akateemisilla aloilla palkat on huonoja ja työ stressaavaa ja vastuullista.
Herätys! Nyt pitäisi kaikkien olla yhteydessä kansanedustajiin ja vaatia aloituspaikkamääriä vähennettäväksi.
Kyse on yhteiskunnan resurssien älyttömästä tuhlauksesta, kun ensin ollaan monta vuotta pääosin työmarkkinoiden ulkopuolella korkeakouluttautumassa ja sitten valmistutaan työttömiksi, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole läheskään kaikille.
Kyllä täytyy ajatella ihan loogisesta. Kun massaa tulee lisää tässä tapauksessa opistotasolle - ins. amk ja tradenomit - niin kyllähän valmistujat sijoittuvat yhä alempiin työtehtäviin, teknikkojen työhön ja sihteereiksi (vai assistenttiko se nykyään on titteli).
kyllä se niin on että inssit ja tradenomit jäävät työttömiksi ja kaupan kassalla istuu ekonomi ja teknikkojen hommissa kikkailee dippainssi.
Samalla työmaalla missä itse olen asennustöissä, työskentelee myös 3 amk inssiä minä ja yksi toinen melkein valmis amk inssi haalarit päällä. Arvaa masensiko kun kuulin kaverien taustoja... Ei suoranaisesti kannustanut opintojen loppuun saattamiseen.
Nykyajan amk-inssi vastaa hädin tuskin entisajan teknikkoa. Kyllä se näin on. Itse olisin ikionnellinen jos saisin jostain teknikkotason töitä. Toisaalta, asentajia tarvitaan aina, ei ne DI:t niitä koneita ala rakentamaan. Ehkä se putkimiehen ura olisi ihan järkeväkin vaihtoehto seuraavaa ammattia miettiessä.
Mulle sattui ihan päätön juttu, kun työpaikassani oli extraamassa (henkilöstövuokrausfirman kautta hankittu väliaikainen kokki) eräs henkilö, joka ilmoitti varsinaiseksi ammatikseen filosofian maisteri ja pääaineekseen avaruusmatematiikka. Ensin mä otin ton vitsinä, mutta näin ei ollutkaan. Hän oli kolmivuotisella oppisopimuskoulutuksella suorittanut kokin tutkinnon näyttötutkintona oma aloitteisesti ja vaihtanut alaa, koska tutkijana ei kuulemma pystynyt laskujaan maksamaan.
Heh, oli huvittavaa (tässä ei ole vähääkään sitten vahingoniloa). Itsellänikin on akateeminen koulutus, mutta opiskelin suurtalouskokiksi tässä taannoin, koska vanha duuni alkoi kyllästyttämään. Mohairit ja prässärit vaihtuivat kokinasuun, ja olen työhöni tyytyväinen, palkka vähän tökkii, mutta tulen toimeen.
Putkimiehet, niin tästähän tämä mun ajatukseni lähti, tienaavat aivan käsittämättömiä summia. Meillä kävi duunissa putkimies asentamassa pari Metoksen tiskikoneen vesisyöttöä ja tapani mukaan tein kaverille vähän apetta ja juttelin hänen kanssaan. Sanoi ansaitsevansa peruspalkka vähän keikkaa, yli 4.000 e kuussa. Ihan siistiltä se duuni näytti, ja hän kertoi, mitä koulutusta oli hankkinut alalle, ehdotti mulle ammatinvaihtoa.
AMK varmaankin on ihan tajuttoman teoreettinen, ainakin AMK restonomit ovat ihan huuli pyöreänä, jos keittiössä pitää ylipäätään käynnistää uunit, saati suunnitella ja toteuttaa käytännössä yli 1.500 annosta per päivä. Sinällään koulutushan on aina hyvästä, itsekin opiskelen iltakoulussa parina iltana viikossa ravintotieteitä, eli kohotan/ylläpidän ammattitaitoani.
:) Stogen
Entinen Cobol-guru.
En suosittele kokkausta ammattina kenellekään. Selkä menee paskaksi ja jalat tulee täyteen suonikohjuja,lisäksi allalla on iso kasa kaikenlaisia hiihtäjiä joitten kanssa ei voi tehdä töitä.
Ennemmin suosittelen oman firman perustamista siltä alalta mitä osaa ja differoida se huippulaatuiseksi, jos on esim. kokki niin kannattaa perustaa michelintason ravintola, esim åbossa tai mansessa on kysyntää huipputason raflalle.
...ainakin täällä Suomessa. Tai ainakin peruskoulusta ja lukiosta valmistuvat tekevät ammatinvalintojaan käsittääkseni melko sumussa ja metu-tiedon pohjalta. Peruskoulussahan kasvatetaan siihen suuntaan, että kaikki hoituu parhain päin kun vain pänttää mitä käsketään, hankkii hyviä arvosanoja ja suuntaa lukioon( jonka tien opettajatkin ovat käyneet).
Totta toinen puoli. Mutta kuten Suomessa, myös Neuvostoliitossa koulutettiin ihmisiä valtavat määrät insinöörin, lääkärin, opettajan ym. akateemisiin ammatteihin. Ylitarjonta koulutetuista oli valtava ja "samapalkkaisuus"-idean takia hotellin hissipoika tienasi tippeinä enemmän kuin hississä matkustaneet akateemiset yhteensä. Ja eipä tuo valtava akateemisten ylikoulutus sinäänsä Neukkulaa paljon auttanut, kuten tiedämme. Lievästi kärjistäen Venäjällä vartijat saavat vieläkin paremmin palkkaa kuin opettajat.
Opetusministeriön väki,(kuten muutkin ministeriössä?) ovat ilmeisesti tuon 70-lukulaisen suunnitelmaidealismin läpitunkemia, että kieltäytyvät näkemästä tosiasioita tai ainakin tekemästä mitään, mikä muuttaisi koulutuksen suuntausta "aketeemisesta" "käytännölliseen", ts. siihen, että koulutetaan ihmisiä eri ammatteihin vain sellaisia määriä, joita tarvitaan.
Itse ensimmäisen vaiheen väliaikaisen ammattikorkeakoulun läpikäyneenä 90-luvun alun laman aikana muistan, että jo tuolloin ihmetystä aiheutti vuosi vuodelta paisuva insinöörikoulutuksenaloituspaikkojen määrä ja toisaalta supistuvat opetusresurssit. OM:ssä oli jo tuolloin vallalla visio, että tuo 60-70% nuorista koulutetaan ammatti tai tiedekorkeakouluissa.
Ja ilmeisesti tärkeintä tutkinnon laadun sijaan olisi saada jokin "akateeminen" sertifikaatti jokaiselle(Täysin mukaillen Marxilais-Leniniläisiä oppeja, joissa määrä muuttuu laaduksi ;-)
Ei näissä koulutustavoitteissa ole enää mitään tolkkua. Ei tämä maa tule ikinä työllistämään edes nykyistä korkeakoulutettujen armeijaa, saati tulevaisuudessa kun vauhti vaan kiihtyy. Varsinkin tämä tietotekniikan ylikoulutus on järkyttävää, eikä muilla aloillakaan taida paljon paremmin mennä. Tunnen aika monta akateemista jotka tekevät ns. hanttihommia, kaupan kassalle ei ole asiaa kohta ilman maisterin papereita jos kärjistetään.
Eikä ole ihme että tutkintojen arvostus on nykyään mitä sattuu, onhan rimaa laskettu selvästi. Vai oletteko sitä mieltä, että nykyinen opiskelijamateriaali on niin paljon parempaa kuin muutama vuosikymmen sitten? Tuskinpa vaan, tutkintojen määrissä tehdään silti uusia ennätyksiä...
Toinen asia mitä en ymmärrä Suomen koulutusmallissa, on väkinäinen pakko saada ammattikorkeakouluista "aidosti" akateemisia opinahjoja. Miksi ammattikorkeakoulussa tulisi voida suorittaa jatko-opintoja? Tätä vartenhan on jo yliopistot! Itse ammattikorkeakoulun käyneenä keskittyisin nykyisen opetuksen riittävän korkean tason varmistamiseen, sitten EHKÄ voidaan miettiä jatkoa.
Pitää jatkaa varmaan opintoja DI:ksi, jotta pääsee mikrotukeen. Tiedän nimittäin sellaisenkin tapauksen jossa insinöörin "paikalle" palkattiin tohtori. :)
Ihmettelen tätä myöskin. Tuula Haatainen se vaan puskee koulutusideoitaan, ensin AMK:t, sitten täysin älyttömät ja tarpeettomat AMK-jatkotutkinnot ja nyt hän tahtoo, että kaikki lapset kävisivät oppivelvollisuuden alaista koulua 18-vuotiaiksi! Voi järjettömyyden huipentuma...
Ettei vain Tuula olisi tyypillinen byrokraattijohtaja, jolle on tärkeintä että excelissä asiat näyttävän menevän eteenpäin ja käyrät nousevat?
Samaa sarjaa on tämä into siivota yliopistoista "ikuisuusopiskelijat" pois. Ei tuosta ehkä suurta haittaakaan ole, mutta eipä taida olla juuri hyötyäkään. Tärkeämpää olisi keskittyä koulutuksen sisällösiin asioihin ja laatuun.