Ensimmäinen hyökkäys Sallan erämaassa 1941 sai monen suomalaisen pelkäämään
ululainen Matti Aitto-oja koki kesällä 1941, mitä sota todella on. Hyökkäys kohti vanhaa Sallaa alkoi 1.7.1941 puolen yön aikaan. Muutamaa tuntia myöhemmin ensimmäiset suomalaiset kaatuivat.
Sallan suunnalla suomalainen 6. divisioona ja sen jalkaväkirykmentti 12 hyökkäsivät itään yhdessä saksalaisten divisioonien kanssa. Talvisodan jälkeen 1940 valtakunnan rajaan oli tullut iso mutka, ja kesällä 1941 hyökkäyksen tavoitteena oli vanha Sallan kirkonkylä. Raja ylitettiin pohjoisessa heti heinäkuun ensimmäinen päivä – suomalaisten päähyökkäys Laatokan Karjalaan käynnistyi etelämpänä vasta toista viikkoa myöhemmin.
Yksi JR12:n sotilaista oli Muhoksella syntynyt alikersantti Mateus Viktori (Matti) Aitto-oja. Hän kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa, miten ensimmäisessä taistelussa pelko heijastui monesta miehestä. Eivät johtajatkaan olleet tunteelle immuuneja, kun tulikaste lankesi kovana ryöppynä päälle yöttömässä yössä.
– Siellä joku upseerikin pelkäsi niin kovasti, ettei pystynyt johtamaan ollenkaan. Sitä me vähän halveksittiin, Aitto-oja kertoo keväällä 2016 kuvatussa haastattelussa.
– Kyllähän ihminen pelkää, mutta se pelko pitää voittaa. Sitä yksi komentajakin sanoi, että kyllä hänkin pelkää, mutta se pelko pitää voittaa, että pystyy vastaiskuihin.
Vaikka tilanteet olivat varusmiehille alkuun outoja, niistä tuli pian uusi normaali olotila.
– Vähitellen siihen tottuu.
http://www.iltasanomat.fi/suomi100/art-2000005067211.html
ululainen Matti Aitto-oja koki kesällä 1941, mitä sota todella on. Hyökkäys kohti vanhaa Sallaa alkoi 1.7.1941 puolen yön aikaan. Muutamaa tuntia myöhemmin ensimmäiset suomalaiset kaatuivat.
Sallan suunnalla suomalainen 6. divisioona ja sen jalkaväkirykmentti 12 hyökkäsivät itään yhdessä saksalaisten divisioonien kanssa. Talvisodan jälkeen 1940 valtakunnan rajaan oli tullut iso mutka, ja kesällä 1941 hyökkäyksen tavoitteena oli vanha Sallan kirkonkylä. Raja ylitettiin pohjoisessa heti heinäkuun ensimmäinen päivä – suomalaisten päähyökkäys Laatokan Karjalaan käynnistyi etelämpänä vasta toista viikkoa myöhemmin.
Yksi JR12:n sotilaista oli Muhoksella syntynyt alikersantti Mateus Viktori (Matti) Aitto-oja. Hän kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa, miten ensimmäisessä taistelussa pelko heijastui monesta miehestä. Eivät johtajatkaan olleet tunteelle immuuneja, kun tulikaste lankesi kovana ryöppynä päälle yöttömässä yössä.
– Siellä joku upseerikin pelkäsi niin kovasti, ettei pystynyt johtamaan ollenkaan. Sitä me vähän halveksittiin, Aitto-oja kertoo keväällä 2016 kuvatussa haastattelussa.
– Kyllähän ihminen pelkää, mutta se pelko pitää voittaa. Sitä yksi komentajakin sanoi, että kyllä hänkin pelkää, mutta se pelko pitää voittaa, että pystyy vastaiskuihin.
Vaikka tilanteet olivat varusmiehille alkuun outoja, niistä tuli pian uusi normaali olotila.
– Vähitellen siihen tottuu.
http://www.iltasanomat.fi/suomi100/art-2000005067211.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Iltasanomat profetoi.
Sehän se onkin vihtahousun raamattu.
JUURI NYT: Mieskolmikko raiskasi miehen Kokkolassa
Ensimmäinen hyökkäys Sallan erämaassa 1941 sai monen suomalaisen pelkäämään
100 tarinaa sodasta: Matti Aitto-oja
00:07 / 00:15
Mainos1 / 1
Päättyy 7 s.
100 tarinaa sodasta: Matti Aitto-oja
Julkaistu: 2.2. 8:30
Jaa248TwiittaaSähköposti
Sanoma-mainokset
AVOHOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista avohoitoa Helsinki-Riihimäki-Tampere-Kuopio-Kokkola-Oulu
www.avominne.fi
Digitaalisen aineiston
hallintaa helpottaa FotoWare. Kokeile 30 päivää veloituksetta!
materiaali-pankki.fi
S-Pankin laina
Rahoita isommat hankinnat 50 000 € asti ilman vakuuksia tai takaajaa.
s-pankki.fi/s-laina
Nyt eroon pikavipeistä
Esim 8 000€ yhdistelylaina alkaen 110€/kk. Laske säästösi ja tee hakemus.
www.etua.fi/yhdistelylainat
Advertisement
Oululainen Matti Aitto-oja koki kesällä 1941, mitä sota todella on. Hyökkäys kohti vanhaa Sallaa alkoi 1.7.1941 puolen yön aikaan. Muutamaa tuntia myöhemmin ensimmäiset suomalaiset kaatuivat.
Sallan suunnalla suomalainen 6. divisioona ja sen jalkaväkirykmentti 12 hyökkäsivät itään yhdessä saksalaisten divisioonien kanssa. Talvisodan jälkeen 1940 valtakunnan rajaan oli tullut iso mutka, ja kesällä 1941 hyökkäyksen tavoitteena oli vanha Sallan kirkonkylä. Raja ylitettiin pohjoisessa heti heinäkuun ensimmäinen päivä – suomalaisten päähyökkäys Laatokan Karjalaan käynnistyi etelämpänä vasta toista viikkoa myöhemmin.
Yksi JR12:n sotilaista oli Muhoksella syntynyt alikersantti Mateus Viktori (Matti) Aitto-oja. Hän kertoo ISTV:n 100 tarinaa sodasta -sarjan haastattelussa, miten ensimmäisessä taistelussa pelko heijastui monesta miehestä. Eivät johtajatkaan olleet tunteelle immuuneja, kun tulikaste lankesi kovana ryöppynä päälle yöttömässä yössä.
– Siellä joku upseerikin pelkäsi niin kovasti, ettei pystynyt johtamaan ollenkaan. Sitä me vähän halveksittiin, Aitto-oja kertoo keväällä 2016 kuvatussa haastattelussa.
– Kyllähän ihminen pelkää, mutta se pelko pitää voittaa. Sitä yksi komentajakin sanoi, että kyllä hänkin pelkää, mutta se pelko pitää voittaa, että pystyy vastaiskuihin.
Vaikka tilanteet olivat varusmiehille alkuun outoja, niistä tuli pian uusi normaali olotila.
– Vähitellen siihen tottuu.
Sallan-Kantalahden maantie ja rata Hanhijärven - Voittojoen (Voitajoki) välillä. Lokakuussa 1941. Matti Aitto-oja osallistui syyskuussa Voittojoen taisteluun.
Sallan-Kantalahden maantie ja rata Hanhijärven - Voittojoen (Voitajoki) välillä. Lokakuussa 1941. Matti Aitto-oja osallistui syyskuussa Voittojoen taisteluun. (KUVA: Heikki Roivainen)
Sotavankeja matkalla maantietöihin Sallan suunnalla 1941.
Sotavankeja matkalla maantietöihin Sallan suunnalla 1941. (KUVA: Heikki Roivainen)
Venäläisten tulikorsu Kotikosken itärannalla Sallan suunnalla.
Venäläisten tulikorsu Kotikosken itärannalla Sallan suunnalla. (KUVA: Heikki Roivainen)
Suomalaisten ja saksalaisten eteneminen jatkui alkusyksyyn. Lapin ankara erämaa oli kova koettelus monille saksalaisilla. Tappiot olivat moninkertaiset verrattuna suomalaisiin. Hyökkäys kilpistyikin muutaman kuukauden jälkeen asemasodaksi.
Matti Aitto-ojan yksikkö siirrettiin loppusyksystä Kuusamon korkeudelle Kiestingin rintamalle. Jatkosodan ratkaisutaisteluissa kesällä 1944 ”jänkäjääkärit” eli JR12 lähetettiin Ihantalan suurtaisteluun.
Siellä esikuntavääpeliksi ylennetty Matti Aitto-oja seurasi aitiopaikalta, mitä pelottomat taistelijat panssarinyrkkeineen saivat aikaan: vihollisen hyökkäys pysäytettiin. Viime hetkellä.
100 tarinaa sodasta -sarjan edellisessä osassa Frans Krogell kertoi haavoittumisestaan keväällä 1942 ja sen jälkeisestä toipumisestä. Katso tarina alla olevalta videolta.
Hyökkäillään.