Puolustusvoimain entisen komentajan, Gustav Hägglundin mukaan puolustusselonteko on viesti siitä, että Suomi hoitaa jatkossakin puolustuksensa. Hägglund vertaili myös, millaisia eroja hän näkee Tarja Halosella ja Sauli Niinistöllä Puolustusvoimain ylipäällikköinä.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala haastatteli kenraali Gustav Hägglundia. Hägglund toimi puolustusvoimain komentajana marraskuusta 1994 kesäkuun alkuun 2001. ISTV:n haastattelun aiheina olivat Juha Sipilän (kesk) hallituksen julkaisema puolustusselonteko mutta myös laajemmat Euroopan turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Haapalan mukaan selonteko on kerännyt kiitosta. Hägglundkin oli kehunut selontekoa. Hän ei löytänyt selonteosta juuri mitään moitittavaa. Erikseen kysyttäessä hän nosti kuitenkin talousasiat esiin.
– Vuosittain menevä talouden arvio olisi voinut olla, jos nyt jotain voisi kritisoida. Se on tosin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on hallituksen selonteko, Hägglund pohti.
Haapala nosti esiin sodan ajan joukkojen kasvattamisen 50 000 miehellä. Suomen puolustuskyvyn parantamiseksi selonteko esittää sodan ajan joukkojen määrän lisäämistä noin 20 prosentilla eli 230 000 sotilaasta 280 000:een.
– Mitä lisäjoukolla tehdään? Onko heillä tärkeä rooli?, Haapala kysyi
Hägglundin mukaan se riippuu siitä, mikä on niiden tehtävä.
– 230 000 voidaan täyttää alle 35-vuotiailla. Lisäys eli 50 000 tuo yli 35-vuotiaat mukaan. Se parantaa jokaisen kansalaisen oikeutta täyttää velvollisuuttaan, Hägglund arvioi.
Krimin valtaus ja vihreät miehet?
Haapala kysyi, onko kyseessä ikään kuin paluu Suojeluskuntaan.
– Ei yhtään. Paikallisjoukot meillä ovat olleet jo 1960-luvulta lähtien. Keskeinen osa alueellisessa puolustamisessa on juuri paikallisjoukoilla, Hägglund sanoi.
Haapala kysyi myös sitä, liittyvätkö selonteossa mainitut lisäjoukot Krimin valtauksen tapaisten tilanteiden estämiseen eli ”vihreisiin miehiin”.
Tällä Haapala viittasi vuoteen 2014. Venäjän ulkopolitiikka muuttui tuolloin, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin ensin ”vihreillä miehillä” jotka se vasta myöhemmin tunnusti omiksi sotilaikseen. Venäjä rikkoi samalla kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan koskemattomuutta.
Vertailu Krimiin ei ole Hägglundin mukaan mielekäs Suomen tilanteessa, vaan selonteossa on kyse Suomen puolustuskyvyn kohottamisesta.
– Koko tämä selonteko on viesti, Suomi aikoo hoitaa jatkossakin puolustuksensa ja että tänne on paha tulla, Hägglund korosti.
Hornetien korvaajat esillä
Hägglund mukaan Suomen puolustuksen valmius pääsi jonkin verran heikentymään edellisen vaalikauden aikana.
IS:n haastattelussa esille nousivat McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien uusimiseen liittyvät hankinnat. Vuonna 1992 Suomi päätti hankkia 57 yksipaikkaista C- ja 7 kaksipaikkaista D-versiota. Koneiden käyttöikä alkaa vähitellen lähestyä loppuvaihetta.
– Voidaanko ne korvata täysimääräisinä?, Haapala kysyi. Hän viittasi esillä olleeseen koneiden hinta-arvioon eli 7–10 miljardiin euroon.
– Kyseinen päätös on vertailukelpoinen vuoden 1992 päätökseen, onhan kansantulo kaksinkertaistunut eli verrattuna tuon ajan hintaan kyseessä on samantasoinen investointi. Toivoisin, että ne korvataan täysimääräisenä. Suomen ilmavoimat on paras Euroopassa. Sitä ei ole tuotu tarpeeksi esille. Tästä kannattaa pitää kiinni. Pitää ostaa parasta, mitä löytyy, Hägglund painotti.
Haapala muistutti siitä, että merkittävät poliitikot, kuten Eero Heinäluoma (sd) ja Matti Vanhanen (kesk) ovat ottaneet myönteisesti esiin hankinnoissa ruotsalaisen vaihtoehdon eli Saab JAS 39 Gripenin.
Haapala kysyi, ovatko poliitikot oikealla asialla.
– Arvostan molempia herroja poliitikkoina, mutta en lentokonemekaanikkoina. Toivon, että ennakkoasenteita ei oteta, Hägglund korosti.
Haapala kysyi, pitääkö Hornetien korvaajien määrästä pitää kiinni.
– Kyllä, mutta jos pitää tinkiä, mieluummin tingitään määrästä kuin laadusta, Hägglund painotti.
Hägglund arvostaa yhteistyötä Ruotsin kanssa
Kahdenvälinen yhteistyö Ruotsin kanssa on selonteossa vahvasti esillä.
– Tilanne on sellainen, että Suomelle tästä yhteistyöstä Ruotsin kanssa on vain hyötyä. Suomi tekee oman osansa sillä, että se puolustaa omaa maataan, kenraali painotti.
Haapala kysyi, ovatko aika ajoin esillä olleet spekulaatiot ja puheet siitä, että Venäjä pohtisi hyökkäystä Ahvenanmaalle, ihan järkeviä.
– Ei siinä ole minkäännäköistä järkeä; se ei ole realismia, hän painotti.
Sauli Niinistö ammattimies ylipäällikkönä
Haapala pyysi Hägglundia vertailemaan, millaisia eroja hän näkee Tarja Halosella ja Sauli Niinistöllä olevan Puolustusvoimain ylipäällikköinä.
– No on nyt on ammattimies tehtävässä, Hägglund korosti.
Mikä oli Tarja Halosen virhe?, Haapala kysyi.
– Hänellä oli vähän sellainen maailmanparantajan eikä realistinen asenne. Voimakas idealismi on hyvä asia, mutta ylipäällikkönä pitää olla realisti. Niinistö palautti realismin, Hägglund korosti.
Timo Haapala, Petri Turunen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala haastatteli kenraali Gustav Hägglundia. Hägglund toimi puolustusvoimain komentajana marraskuusta 1994 kesäkuun alkuun 2001. ISTV:n haastattelun aiheina olivat Juha Sipilän (kesk) hallituksen julkaisema puolustusselonteko mutta myös laajemmat Euroopan turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Haapalan mukaan selonteko on kerännyt kiitosta. Hägglundkin oli kehunut selontekoa. Hän ei löytänyt selonteosta juuri mitään moitittavaa. Erikseen kysyttäessä hän nosti kuitenkin talousasiat esiin.
– Vuosittain menevä talouden arvio olisi voinut olla, jos nyt jotain voisi kritisoida. Se on tosin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on hallituksen selonteko, Hägglund pohti.
Haapala nosti esiin sodan ajan joukkojen kasvattamisen 50 000 miehellä. Suomen puolustuskyvyn parantamiseksi selonteko esittää sodan ajan joukkojen määrän lisäämistä noin 20 prosentilla eli 230 000 sotilaasta 280 000:een.
– Mitä lisäjoukolla tehdään? Onko heillä tärkeä rooli?, Haapala kysyi
Hägglundin mukaan se riippuu siitä, mikä on niiden tehtävä.
– 230 000 voidaan täyttää alle 35-vuotiailla. Lisäys eli 50 000 tuo yli 35-vuotiaat mukaan. Se parantaa jokaisen kansalaisen oikeutta täyttää velvollisuuttaan, Hägglund arvioi.
Krimin valtaus ja vihreät miehet?
Haapala kysyi, onko kyseessä ikään kuin paluu Suojeluskuntaan.
– Ei yhtään. Paikallisjoukot meillä ovat olleet jo 1960-luvulta lähtien. Keskeinen osa alueellisessa puolustamisessa on juuri paikallisjoukoilla, Hägglund sanoi.
Haapala kysyi myös sitä, liittyvätkö selonteossa mainitut lisäjoukot Krimin valtauksen tapaisten tilanteiden estämiseen eli ”vihreisiin miehiin”.
Tällä Haapala viittasi vuoteen 2014. Venäjän ulkopolitiikka muuttui tuolloin, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin ensin ”vihreillä miehillä” jotka se vasta myöhemmin tunnusti omiksi sotilaikseen. Venäjä rikkoi samalla kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan koskemattomuutta.
Vertailu Krimiin ei ole Hägglundin mukaan mielekäs Suomen tilanteessa, vaan selonteossa on kyse Suomen puolustuskyvyn kohottamisesta.
– Koko tämä selonteko on viesti, Suomi aikoo hoitaa jatkossakin puolustuksensa ja että tänne on paha tulla, Hägglund korosti.
Hornetien korvaajat esillä
Hägglund mukaan Suomen puolustuksen valmius pääsi jonkin verran heikentymään edellisen vaalikauden aikana.
IS:n haastattelussa esille nousivat McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien uusimiseen liittyvät hankinnat. Vuonna 1992 Suomi päätti hankkia 57 yksipaikkaista C- ja 7 kaksipaikkaista D-versiota. Koneiden käyttöikä alkaa vähitellen lähestyä loppuvaihetta.
– Voidaanko ne korvata täysimääräisinä?, Haapala kysyi. Hän viittasi esillä olleeseen koneiden hinta-arvioon eli 7–10 miljardiin euroon.
– Kyseinen päätös on vertailukelpoinen vuoden 1992 päätökseen, onhan kansantulo kaksinkertaistunut eli verrattuna tuon ajan hintaan kyseessä on samantasoinen investointi. Toivoisin, että ne korvataan täysimääräisenä. Suomen ilmavoimat on paras Euroopassa. Sitä ei ole tuotu tarpeeksi esille. Tästä kannattaa pitää kiinni. Pitää ostaa parasta, mitä löytyy, Hägglund painotti.
Haapala muistutti siitä, että merkittävät poliitikot, kuten Eero Heinäluoma (sd) ja Matti Vanhanen (kesk) ovat ottaneet myönteisesti esiin hankinnoissa ruotsalaisen vaihtoehdon eli Saab JAS 39 Gripenin.
Haapala kysyi, ovatko poliitikot oikealla asialla.
– Arvostan molempia herroja poliitikkoina, mutta en lentokonemekaanikkoina. Toivon, että ennakkoasenteita ei oteta, Hägglund korosti.
Haapala kysyi, pitääkö Hornetien korvaajien määrästä pitää kiinni.
– Kyllä, mutta jos pitää tinkiä, mieluummin tingitään määrästä kuin laadusta, Hägglund painotti.
Hägglund arvostaa yhteistyötä Ruotsin kanssa
Kahdenvälinen yhteistyö Ruotsin kanssa on selonteossa vahvasti esillä.
– Tilanne on sellainen, että Suomelle tästä yhteistyöstä Ruotsin kanssa on vain hyötyä. Suomi tekee oman osansa sillä, että se puolustaa omaa maataan, kenraali painotti.
Haapala kysyi, ovatko aika ajoin esillä olleet spekulaatiot ja puheet siitä, että Venäjä pohtisi hyökkäystä Ahvenanmaalle, ihan järkeviä.
– Ei siinä ole minkäännäköistä järkeä; se ei ole realismia, hän painotti.
Sauli Niinistö ammattimies ylipäällikkönä
Haapala pyysi Hägglundia vertailemaan, millaisia eroja hän näkee Tarja Halosella ja Sauli Niinistöllä olevan Puolustusvoimain ylipäällikköinä.
– No on nyt on ammattimies tehtävässä, Hägglund korosti.
Mikä oli Tarja Halosen virhe?, Haapala kysyi.
– Hänellä oli vähän sellainen maailmanparantajan eikä realistinen asenne. Voimakas idealismi on hyvä asia, mutta ylipäällikkönä pitää olla realisti. Niinistö palautti realismin, Hägglund korosti.
Timo Haapala, Petri Turunen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art
Vastaukset 2
Vanhimmat
Natoon!
Turpantuliaiset Venäjän miehittäjille.