Kannaattako erosta keskustelu?

Saattaa kannattaa, tai sitten ei, väittäisin että mieluumin ei. Yhtähyvin voidaan puhua yhdessä, minulla 6kk ja edelleen keikkuu rakastamani nainen mielessä päivittäin. Minä olen jätetty, syynä mustasukkaisuus.

Minulle jokainen uusi päivä on jo helpompi, nukun yöni yleensä hyvin. Joitain öitä menee miettiessä mutta vähenemään päin.
Itsesyytöksiä ja alemmuudentunnetta en enää koe, olen käsitellyt asioita päässäni ja mustasukkaisuuden syitä oli konkreettisesti suhteemme alusta lähtien, en osannut luottaa häneen.
Keskustelimme asiasta usein muttei poistanut alussa syntynyttä jännitettä. Myönnän heikkouteni, en vain päässyt tunteesta yli.
Sain suhteemme aikana tietooni että nainen oli vielä edellisessä suhteessa kun jo kuherteli kanssani netissä.
Tämänkin tiedon pidin sisälläni, enkä koskaan maininnut hänelle asiasta. Ajattelin naiivisti että ei kuulu minulle, mutta loukkasi sekin kuitenkin.
Nainen käyttäytyi myös hyvin etäisenä, ei osoittanut oikeastaan minkäänlaisia rakkaudentunteita minua kohtaan, hämmentyi ja puolustautui sanomalla ettei usko sanoihin yms.
Myönnän olin ihastuksesta sokea, sinisilmäinen ja naiivi. Annoin käyttää itseäni laastarina ja sen tajuaminen satuttaa vieläkin, miksi olin niin tyhmä?
Siksi kun olen mies :)

Nyt on aikaa jo mennyt ja asioiden käsittelyn tuloksena alan päästä jaloilleni. Koin myös vihaa häntä kohtaan, sekin tunne on mennyt ohi. Tajusin myöskin että kulutan itseäni turhaan vihaamalla jotain, annoin sielussani ensin itselleni anteeksi ja nyt olen antamassa myös hänelle.

Olen myös vahvistunut ja löytänyt jo rauhaa sisälleni, en koe katkeruutta tms negatiivista energiaa. Ajattelen usein ihania asioita joita saimme yhdessä kokea, se voimauttaa.

Toivon sinullekin kaikkea hyvää elämääsi, uskon että ajan kuluessa olemme yhtä kokemusta vahvempia, persoonallisia omina itsenämme.
Voimia sinulle!

No yritä puhua. Ei yritys kai mitään maksa?
Enemmän se aina harmittaa, jos ei puhu vaikka tekisi mieli.
Jos jättää, niin jättää. Se on aika selkeää.
Jos haluat puhua. Puhu. Yritä ainakin.

Kannattaa ilman muuta yrittää keskustella, luulen että se auttaisi sinua asiasta yli. Jos ko. mies on ok, niin hänkin varmaan mielellään tapaa sinut ja käy asiaa läpi kanssasi.

Itse kärvistelin samoissa asioissa vuosi tolkulla aikoinani. Mies ei halunnut millään tavoin käydä suhdettamme läpi. Oli aika kammottavaa. Minä jätin hänet huonon käytöksen takia, mutta olisin halunnut kuulla selityksen asialle, koska olin oikeasti älyttömän rakastunut.

Enpä lähtisi enää keskustelemaan. Keskustelut pitää hoitaa parisuhteen aika ja eron kynnyksellä mutta ei enään sen jälkeen. Se ihminen jätti sinut ja eikä taida rakastaa sinua koska niin teki tai ei ainakaan ansaitse sinun rakkautta koska sen teki. Tunteesi häntä kohtaa väljehtyy aikanaan vaikka se vielä voi tuntua mahdottomalta. Itselle netin seuranhakusivustojen selaaminen on auttanut, sitä huomaa että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin se exä, jolle minun/sinun antama rakkaus ei kelvannut. Nyt leuka ylös ja kohti uusia tuulia, maailma on sinulle vapaa voit tehdä ihan mitä vain ja valita ihan kenet vain haluat.

Erosin myös ihan vasta suhteestani. Välillä se että en enää koskaan ole enää tärkein hänelle, tulee mieleen ja kyyneleet nousevat silmiin. Minulla oli hyvä pari vuotta kestänyt suhde tähän mieheen ja yritän kovasti miettiä niitä hyviä asioita suhteessa. Hän sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja haluttavaksi. Se loppu ei vaan ollut kaunis. Mutta en kadu että olin suhteessa.

Täältä saa paljon vertaistukea niin kuin myös kakkaa niskaan. Tiedän että ajan myötä helpottaa ja nyt jo on aika että en aina pillahda itkuun kuullessani kauniin kappaleen autoradiosta. Arki kantaa, aika kuluu ja kaipaus helpottaa.

Hei.
Parisuhteen päättyminen on aina iso juttu, joka mullistaa jollain tapaa elämää ja arkea. Me olemme niin erilaisia, toiselle on parempi että on mahdollisimman hyvin yhdessä läpikäyty eroon johtaneet syyt, toinen ei välitä käsitellä niitä kovin paljon, riittää että suurinpiirtein tietää mistä ero johtui. Jos pitemmän ajan jälkeen akaa vielä selvittämään asioita, voi tulla tilanne, että jo arpeutuneet haavat aukeavat uudelleen ja eron käsittelyn joutuu aloittamaan kuin alusta.

Jokainen parisuhde opettaa meille paljon asioita; itsestämme, elämästä ja toisen kanssa elämisestä. Se on aina hyvä juttu vaikka eron tullessa tuntuu siinä vaiheessa kipeälle. Ajan kanssa ja pikkuhiljaa pääsee jaloilleen, suru laantuu ja alkaa huomaamaan tulevaisuudessa hyvää ja varmaan jossain vaiheessa löytyy uusi ihmissuhde. Siinä toimii toisin kuin aiemmin, kun on toinen ihminen, niin on ilman muuta erilainen suhde. Sitten kannattaa alusta asti pyrkiä avoimeen ja jatkuvaan keskusteluyhteyteen.

Tsemppiä toivotellen,
Pirkko-pappi