Teinityttöinä minä ja lapsuudenkaverini

oltiin tuskin mitään miesten unelmia. Puhun nyt ikävuosista 13-16. Tuolloin olimme kumpikin eläinihmisiä, kaveri hevoshullu ja minä koiraihminen. Kiersimme kyseisen kaverin kanssa siinä iässä myös koiranäyttelyitä joten oltiin aika intensiivisiä sen eläinharrastuksen kanssa. Kaveri oli lisäksi jo teininä aika pyöreä, kaukana sellaisesta stereotyyppisestä hoikasta teinitytöstä.

Okei, oltiin ehkä vielä sentään neitsyitä tuolloin, mutta toisaalta, me molemmat oltiin neitsyitä vielä yli 18-vuotiainakin eli kenties oltiin kumpikin parhaimmillamme "vasta" tuolloin 18-vuotiaina kun eläinfriikkeily oli jo jäänyt taakse. Itse olen ainakin oppinut keskustelemaan laajemmista aihepiireistä vasta päälle parikymppisenä niiden teini-iän kapeiden mielenkiinnonkohteiden sijaan. Päälle parikymppisenä myös paljon järkevämmät aihepiirit alkavat kiinnostaa kuin mikä teini-ikäistä yleensä pääasiassa kiinnostaa (esim. muoti ja ryyppäys, me tosin ei oltu muodista kiinnostuneita eikä ryypätty ja itse olin ekan kerran kännissä vasta 18-vuotiaana, mutta se siis teinejä noin yleisesti ottaen kiinnostaa).

En siis usko että ainakaan omalla kohdallani seksuaalisen vallan huippukausi on ollut vielä teini-iässä vaan vasta sitten kun on henkisesti vähän kypsytty ja "kasvettu". Eiköhän seksikäs nainen suurosan miesten mielestä osaa myös keskustella?
9317
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Seksuaalista valtaa tuossa iässä rajoittaa kaksi asiaa:

- pienet piirit
- nuorten poikien ujous

Hyvin todennäköisesti ihastuneita poikia on ollut, mutta yksikään heistä ei ole uskaltanut lähestyä (ja komeat/rohkeat pojat ovat saaneet luokan kaunottaria).

1Äänestä
  • Tyypillisesti pojat ainakin tuossa iässä inhosivat "eläinfriikkejä" tyttöjä. Hevoshulluille naureskeltiin ihan avoimesti ja koiraharrastuskin herätti paljon negatiivisia kaikuja poikien puheissa. Tietysti monen pojankin perheessä oli koira kun vanhempansa sellaisen olivat hankkineet, mutta se nyt on aivan eri asia kuin varsinainen "koirainnostus".

    Itseasiassa se nuoruudenkaverini seurusteli kerran pojan kanssa siinä 15-vuotiaana erittäin lyhyen aikaa, mutta siirtyi sen jälkeen tyttöihin. Itse kohtasin yläasteiässä yhden ihastuneen pojan vuotta kohden, ja niistä kolmesta kaksi oli kyllä omaan silmääni hyvännäköisiä tai komeita. Eka hyvännäköinen hymyili ja katseli vain ujosti sivusta mutta toinen, itsevarma tapaus, uskalsi kyllä lähestyä, mutta torjuin sen koska sillä oli tarve esittää koulun kovista ja se oli jo 13-vuotiaana murtautunut kauppoihin. Vaikka kyseisellä tapauksella oli todellakin vientiä jo nuorena, niin jostain syystä se ei myöhemminkään seurustellut niiden kaunottarien kanssa vaan mm. erään lihavan tytön kanssa. Ehkä se sen vienti ja kysyntä sitten rajoittui vain tukevien tyttöjen keskuuteen, tiedäpä näistä.

    En kyllä tiedä miten eri lailla elämä olisi mennyt jos olisin torjumisen sijaan suostunut seurustelemaan sen "koviksen" kanssa. Olisin silloin saattanut menettää neitsyytenikin sitten jo siinä 14-15-vuotiaana ja ainakin olisin saanut ensisuudelman jo tuolloin (ensisuudelmani sain siis vasta 18-vuotiaana). Ainakin nyt voin sanoa että eka kertani oli suhteellisen hyvä, sitä kun se ei välttämättä olisi lyhyessä teinisuhteessa ollut.

    On se teini-iän koiraharrastus toisaalta kai säästänyt monelta asialta, kuten nuoruusvuosien krapuloilta, tupakanpoltolta ja teiniseksiltä. Tiedä sitten onko hyvä vai huono asia, eihän se teiniseksikään välttämättä huonoa olisi ollut.

    Äänestä

  • kurppanainen88 kirjoitti:

    Tyypillisesti pojat ainakin tuossa iässä inhosivat "eläinfriikkejä" tyttöjä. Hevoshulluille naureskeltiin ihan avoimesti ja koiraharrastuskin herätti paljon negatiivisia kaikuja poikien puheissa. Tietysti monen pojankin perheessä oli koira kun vanhempansa sellaisen olivat hankkineet, mutta se nyt on aivan eri asia kuin varsinainen "koirainnostus".

    Itseasiassa se nuoruudenkaverini seurusteli kerran pojan kanssa siinä 15-vuotiaana erittäin lyhyen aikaa, mutta siirtyi sen jälkeen tyttöihin. Itse kohtasin yläasteiässä yhden ihastuneen pojan vuotta kohden, ja niistä kolmesta kaksi oli kyllä omaan silmääni hyvännäköisiä tai komeita. Eka hyvännäköinen hymyili ja katseli vain ujosti sivusta mutta toinen, itsevarma tapaus, uskalsi kyllä lähestyä, mutta torjuin sen koska sillä oli tarve esittää koulun kovista ja se oli jo 13-vuotiaana murtautunut kauppoihin. Vaikka kyseisellä tapauksella oli todellakin vientiä jo nuorena, niin jostain syystä se ei myöhemminkään seurustellut niiden kaunottarien kanssa vaan mm. erään lihavan tytön kanssa. Ehkä se sen vienti ja kysyntä sitten rajoittui vain tukevien tyttöjen keskuuteen, tiedäpä näistä.

    En kyllä tiedä miten eri lailla elämä olisi mennyt jos olisin torjumisen sijaan suostunut seurustelemaan sen "koviksen" kanssa. Olisin silloin saattanut menettää neitsyytenikin sitten jo siinä 14-15-vuotiaana ja ainakin olisin saanut ensisuudelman jo tuolloin (ensisuudelmani sain siis vasta 18-vuotiaana). Ainakin nyt voin sanoa että eka kertani oli suhteellisen hyvä, sitä kun se ei välttämättä olisi lyhyessä teinisuhteessa ollut.

    On se teini-iän koiraharrastus toisaalta kai säästänyt monelta asialta, kuten nuoruusvuosien krapuloilta, tupakanpoltolta ja teiniseksiltä. Tiedä sitten onko hyvä vai huono asia, eihän se teiniseksikään välttämättä huonoa olisi ollut.

    Minusta nainen kiinnostui ensimmäistä kertaa kun olin 27v. Olin tuolloin muuttanut ulkomailta Suomeen (suoritin erään lisäpalikan tutkintooni) ja saanut työpaikan kohtuullisen arvostetussa yrityksessä.

    Neitsyyteni menetin maksullisen kanssa ollessani 25v. Olin päättänyt jo etukäteen että jos valmistuessani olen yhä neitsyt, toimin näin.

    Itse harrastin alle parikymppisenä nörttijuttuja ja toisaalta itsepuolustuslajeja.

    Kouluaikojen ihastuksiini kuului epäsuosittu pullukka ja valtavan ujo tyttö jota pidettiin poikkeavien kasvonpiirteiden takia epämuodostuneena. Ensimmäinen ei ollut kiinnostunut minusta vaan isommista pojista (ylipainoisista), jälkimmäistä en tohtinut lähestyä koska tyttö käyttäytyi torjuvasti kaikkia kohtaan.

    Tässä lyhykäisyydessään kuvaus nuoruudesta ätmin näkökulmasta. Nykyään asiat ovat toisin.

    Äänestä

Joskus olen miettinyt miten ihmiseen vaikuttaa se jos hän on seksuaalisesti haluttu. Millainen omakuva syntyy ja millainen kuva toisista ihmisistä? Onko se enemmän yhdistävä vai erottava tekijä ihmisten välillä? Jos seksuaalisesti haluttu ihminen astuu huoneeseen ja herättää huomiota, näkeekö hän toiset ihmiset vähän alempiarvoisena, tai vähän eläimellisinä?

Minä olen tavallinen mies joten en osaa edes kuvitella miltä tuntuisi jos joku vieras ihminen haluaisi minua. Kehossani ei ole mitään haluttavaa, joten olen kyllä fyysinen olento, mutta en samassa mielessä kuin vaikkapa useimmat naiset. Kehoni on vain minun oma käyttöesine ja sen kautta en saa yhteyttä toisiin ihmisiin.

Äänestä

Sinunkin villeistä nuoruusvuosistasi on jo aikaa, ja maailma on muuttunut. Pinnallisemmaksi, seksikeskeisemmäksi, ja niin edelleen. En minä olisi nykyajan maailmassa pärjännyt niinkään hyvin kun aikoinani, ja sekin oli aika vaisua muihin ikäisiini verrattuna.

Äänestä

Nainen rakastaa aina koiraansa enemmän kun miestään.

1Äänestä
  • Mitähän tuossa vikaksi poistetussa luki?

    Äänestä

Sulla on runsaasti vuosia vielä elää hehkeänä ja haluttuna :)

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


kurppanainen88 kirjoitti:

oltiin tuskin mitään miesten unelmia. Puhun nyt ikävuosista 13-16. Tuolloin olimme kumpikin eläinihmisiä, kaveri hevoshullu ja minä koiraihminen. Kiersimme kyseisen kaverin kanssa siinä iässä myös koiranäyttelyitä joten oltiin aika intensiivisiä sen eläinharrastuksen kanssa. Kaveri oli lisäksi jo teininä aika pyöreä, kaukana sellaisesta stereotyyppisestä hoikasta teinitytöstä.

Okei, oltiin ehkä vielä sentään neitsyitä tuolloin, mutta toisaalta, me molemmat oltiin neitsyitä vielä yli 18-vuotiainakin eli kenties oltiin kumpikin parhaimmillamme "vasta" tuolloin 18-vuotiaina kun eläinfriikkeily oli jo jäänyt taakse. Itse olen ainakin oppinut keskustelemaan laajemmista aihepiireistä vasta päälle parikymppisenä niiden teini-iän kapeiden mielenkiinnonkohteiden sijaan. Päälle parikymppisenä myös paljon järkevämmät aihepiirit alkavat kiinnostaa kuin mikä teini-ikäistä yleensä pääasiassa kiinnostaa (esim. muoti ja ryyppäys, me tosin ei oltu muodista kiinnostuneita eikä ryypätty ja itse olin ekan kerran kännissä vasta 18-vuotiaana, mutta se siis teinejä noin yleisesti ottaen kiinnostaa).

En siis usko että ainakaan omalla kohdallani seksuaalisen vallan huippukausi on ollut vielä teini-iässä vaan vasta sitten kun on henkisesti vähän kypsytty ja "kasvettu". Eiköhän seksikäs nainen suurosan miesten mielestä osaa myös keskustella?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu