Mitä ovat jumalaton, uskonnoton ja ateisti?

TiiviistiSanottuna

Ateisti voi olla uskonnoton ja uskonnoton voi olla jumalaton, mutta kaikki jumalattomat eivät ole uskonnottomia eivätkä kaikki uskonnottomat ole ateisteja. Jumalattomalla tarkoitetaan kaikkia juutalaisuuden ulkopuolisia uskontoja, uskonnottomalla tarkoitetaan uskontokuntiin kuulumattomia henkilöitä ja ateistilla tarkoitetaan henkilöä joka ei usko minkäänlaisten jumalien olemassa oloon. Tämä on vastaus kysymykseen.

15

519

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ovatko uskontokuntiin kuulumattomat aina uskonnottomia?

      • evlut2

        Jos ei kuulu kirkkoon, voi väittää olevansa ateisti.
        Kuitenkin ateisti on uskonut johonkin, ainakin äitiinsä. Jos äiti on kieltänyt ajattelemasta muuta kuin materiaalia, on mahdollista, että ihminen ei ole koskaan uskonut jumalan olevan olemassa.
        Mutta äidiltä on saattanut lipsahtaa, että kävipä hyvä tuuri, tai huono onni.
        Lapsi on saattanut ajatella, että materiaalissa voi olla henki.


      • huhtikuun-oinas

        "Ovatko uskontokuntiin kuulumattomat aina uskonnottomia?"

        Eivät tietenkään. Minä en kuulu uskontokuntaan, mutta en ole uskonnoton, minulla on uskonto. Saatan kyllä perustaa uskontokunnan, en vaan tiedä, montako seuraajaa tarvitsisin, jotta uskontoni laskettaisiin uskontokunnaksi. Riittääkö yksi minun lisäkseni?


      • huhtikuun-oinas kirjoitti:

        "Ovatko uskontokuntiin kuulumattomat aina uskonnottomia?"

        Eivät tietenkään. Minä en kuulu uskontokuntaan, mutta en ole uskonnoton, minulla on uskonto. Saatan kyllä perustaa uskontokunnan, en vaan tiedä, montako seuraajaa tarvitsisin, jotta uskontoni laskettaisiin uskontokunnaksi. Riittääkö yksi minun lisäkseni?

        Noin minäkin arvelen, että ihminen voi olla vaikka buddhalainen tai harras kristitty kuulumatta mihinkään uskontokuntaan. Kysymyshän olikin retorisluonteinen ja esitetty siksi, kun aloituksessa joku koetti määritellä asioita kuten "uskonnottomalla tarkoitetaan uskontokuntiin kuulumattomia henkilöitä".


      • huhtikuun-oinas
        A10097 kirjoitti:

        Noin minäkin arvelen, että ihminen voi olla vaikka buddhalainen tai harras kristitty kuulumatta mihinkään uskontokuntaan. Kysymyshän olikin retorisluonteinen ja esitetty siksi, kun aloituksessa joku koetti määritellä asioita kuten "uskonnottomalla tarkoitetaan uskontokuntiin kuulumattomia henkilöitä".

        Tosin hartaat kristityt usein myös väittävät, että elävä usko (se heidän oma) ei ole uskontoa lainkaan. Silti vaikka se sisältää kaikki kristinuskon, eli uskonnon opinkappaleet ja uskon kohdekin tulee siitä uskonnosta.


      • huhtikuun-oinas kirjoitti:

        Tosin hartaat kristityt usein myös väittävät, että elävä usko (se heidän oma) ei ole uskontoa lainkaan. Silti vaikka se sisältää kaikki kristinuskon, eli uskonnon opinkappaleet ja uskon kohdekin tulee siitä uskonnosta.

        ”Tosin hartaat kristityt usein myös väittävät, että elävä usko (se heidän oma) ei ole uskontoa lainkaan. Silti vaikka se sisältää kaikki kristinuskon, eli uskonnon opinkappaleet ja uskon kohdekin tulee siitä uskonnosta.”

        Uskon kohde, Jumalaa tarkoitat. Ensin pitäisi ymmärtää mikä on Jumala. Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen. Toisin sanoen ei usko valheisiin (saatanaan).

        Elävä usko on elävää todellisuutta. Se tarkoittaa sitä että Jumala on tiedostetusti läsnä.

        Se tarkoittaa myös tiedostettua pyrkimystä Totuuteen ja Todellisuuteen.

        Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen. Niinpä tietenkin Jumala on uskonnoissa, niiden opinkappaleissa vaikkei kaikissa, sillä uskonnot sisältävät myös ylimääräistä materiaalia, ihmisten kulttuurista, sosiaalista ja muuta aikasidonnaista, ei-jumalallista aineistoa. Käytösohjeita esimerkiksi ja sosiaalisen hierarkian rakentamiseksi vaadittuja sääntöjä. Uskonnossa on Vapaus (Jumala) ja uskonnossa on orjuus (ihminen). Ei voi seurata kahta herraa, mutta ihmiselle sekin onnistuu, epäjumalan (ihmisen) seuraajille siis.

        Niinpä tulisi ensinnäkin ymmärtää uskonnon kahtalainen luonne.

        Tietenkin voimme keksiä uskonnon, parodiamielessä esimerkiksi. Ryhdytäänpäs palvomaan jotakin epäjumalaa, keksitään siihen hassuja tapoja, rituaaleja ja sääntöjä, väitetään että siinä meillä on uskonto. Mutta Jumala siitä uskonnosta puuttuu täysin. Onko se silloin uskonto? Riippuu uskonnon määritelmästä.

        Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi.

        https://answersingenesis.org/world-religions/atheism/atheism-religion/

        http://reason.com/archives/2012/03/10/atheism-is-a-religion/

        Jos uskonnon määritelmässä korostetaan uskonnon uskonvaraisuutta, silloin ateismikin kuten myös esim. skientismi ovat uskontoja. Nimittäin jokaisella on uskonvaraisia käsityksiä, joita ei pysty todistamaan. Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata.

        Uskonnon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Ihmiset jotka uskovat Jumalaan mutta eivät uskontoon, kuten esimerkiksi minä, pitävät uskontoa sosiaalisena ja kulttuurisena inhimillisenä konstruktiona. Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he. Kyse on tällöin vain me ja muut -dikotomiasta, jota sitäkin voidaan pitää uskontona tai uskonnon luonteisena. Kysehän on vain siitä, miten uskonto määritellään, mitä asioita uskonnosta korostetaan. Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta. Niinpä ateistin suhde uskontoon on lähinnä vastaava kuin kallonporaajan suhde psykoanalyysiin. Se ei toimi.


      • Bebebebe kirjoitti:

        ”Tosin hartaat kristityt usein myös väittävät, että elävä usko (se heidän oma) ei ole uskontoa lainkaan. Silti vaikka se sisältää kaikki kristinuskon, eli uskonnon opinkappaleet ja uskon kohdekin tulee siitä uskonnosta.”

        Uskon kohde, Jumalaa tarkoitat. Ensin pitäisi ymmärtää mikä on Jumala. Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen. Toisin sanoen ei usko valheisiin (saatanaan).

        Elävä usko on elävää todellisuutta. Se tarkoittaa sitä että Jumala on tiedostetusti läsnä.

        Se tarkoittaa myös tiedostettua pyrkimystä Totuuteen ja Todellisuuteen.

        Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen. Niinpä tietenkin Jumala on uskonnoissa, niiden opinkappaleissa vaikkei kaikissa, sillä uskonnot sisältävät myös ylimääräistä materiaalia, ihmisten kulttuurista, sosiaalista ja muuta aikasidonnaista, ei-jumalallista aineistoa. Käytösohjeita esimerkiksi ja sosiaalisen hierarkian rakentamiseksi vaadittuja sääntöjä. Uskonnossa on Vapaus (Jumala) ja uskonnossa on orjuus (ihminen). Ei voi seurata kahta herraa, mutta ihmiselle sekin onnistuu, epäjumalan (ihmisen) seuraajille siis.

        Niinpä tulisi ensinnäkin ymmärtää uskonnon kahtalainen luonne.

        Tietenkin voimme keksiä uskonnon, parodiamielessä esimerkiksi. Ryhdytäänpäs palvomaan jotakin epäjumalaa, keksitään siihen hassuja tapoja, rituaaleja ja sääntöjä, väitetään että siinä meillä on uskonto. Mutta Jumala siitä uskonnosta puuttuu täysin. Onko se silloin uskonto? Riippuu uskonnon määritelmästä.

        Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi.

        https://answersingenesis.org/world-religions/atheism/atheism-religion/

        http://reason.com/archives/2012/03/10/atheism-is-a-religion/

        Jos uskonnon määritelmässä korostetaan uskonnon uskonvaraisuutta, silloin ateismikin kuten myös esim. skientismi ovat uskontoja. Nimittäin jokaisella on uskonvaraisia käsityksiä, joita ei pysty todistamaan. Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata.

        Uskonnon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Ihmiset jotka uskovat Jumalaan mutta eivät uskontoon, kuten esimerkiksi minä, pitävät uskontoa sosiaalisena ja kulttuurisena inhimillisenä konstruktiona. Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he. Kyse on tällöin vain me ja muut -dikotomiasta, jota sitäkin voidaan pitää uskontona tai uskonnon luonteisena. Kysehän on vain siitä, miten uskonto määritellään, mitä asioita uskonnosta korostetaan. Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta. Niinpä ateistin suhde uskontoon on lähinnä vastaava kuin kallonporaajan suhde psykoanalyysiin. Se ei toimi.

        "Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen."

        Se, että sinä asetat yhtäsuuruusmerkin valitsemiesi termien välille, ei riitä tekemään asioista synonyymejä ajattelevien ihmisten mielissä. Pelkkä julistaminen ilman rationaalista argumentaatiota ei nimittäin riitä.

        Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.

        Siihen asti kun tuollainen vähimäisvaatimus on osaltasi täyttämättä, on kaikki siihen oletukseen pohjaava julistamisesi pelkkää käsien heiluttelua, joka sivuutetaan turhana hopinänä.

        "Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen."

        Eivät tietenkään ole, jos tarjoavat vain uskonvaraista höttöä.

        "Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi."

        Mutta se olisi pöljää, koska ateismi on juuri sitä, että ei uskota tiettyjen uskontojen tarjoamien uskomusten mukaisesti.

        "Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata."

        Tuossa asiassa olet mielestäni oikeassa, mutta ateismi ei liity muuhun kuin jumaluskoon. Jos ateisti uskoo vaikka karman lakiin, niin hänellä on kyseinen uskomus ennemminkin ateistisuudesta huolimatta, kuin ateistisuuden vuoksi.

        Yhtä lailla voisi pohdiskella, että ihmiset, jotka eivät usko voodoon voimaan, voivat kuitenkin uskoa saavansa joskus lottovoiton.

        "Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he."

        Et ilmeisesti kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, mitä ateistit oikeasti tälläkin palstalla kertovat. Hyvin usein on kerrottu ateistien toimesta, että buddhalaisuuskin on uskonto.

        "Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta."

        Nykyajassa elävä historiantutkija voi objektiivisesti tarkastella keskiaikaisia asioita. Mieleltään terve psykiatri voi tajuta psykoosin paremmin kuin potilas.


      • huhtikuun-oinas
        Bebebebe kirjoitti:

        ”Tosin hartaat kristityt usein myös väittävät, että elävä usko (se heidän oma) ei ole uskontoa lainkaan. Silti vaikka se sisältää kaikki kristinuskon, eli uskonnon opinkappaleet ja uskon kohdekin tulee siitä uskonnosta.”

        Uskon kohde, Jumalaa tarkoitat. Ensin pitäisi ymmärtää mikä on Jumala. Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen. Toisin sanoen ei usko valheisiin (saatanaan).

        Elävä usko on elävää todellisuutta. Se tarkoittaa sitä että Jumala on tiedostetusti läsnä.

        Se tarkoittaa myös tiedostettua pyrkimystä Totuuteen ja Todellisuuteen.

        Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen. Niinpä tietenkin Jumala on uskonnoissa, niiden opinkappaleissa vaikkei kaikissa, sillä uskonnot sisältävät myös ylimääräistä materiaalia, ihmisten kulttuurista, sosiaalista ja muuta aikasidonnaista, ei-jumalallista aineistoa. Käytösohjeita esimerkiksi ja sosiaalisen hierarkian rakentamiseksi vaadittuja sääntöjä. Uskonnossa on Vapaus (Jumala) ja uskonnossa on orjuus (ihminen). Ei voi seurata kahta herraa, mutta ihmiselle sekin onnistuu, epäjumalan (ihmisen) seuraajille siis.

        Niinpä tulisi ensinnäkin ymmärtää uskonnon kahtalainen luonne.

        Tietenkin voimme keksiä uskonnon, parodiamielessä esimerkiksi. Ryhdytäänpäs palvomaan jotakin epäjumalaa, keksitään siihen hassuja tapoja, rituaaleja ja sääntöjä, väitetään että siinä meillä on uskonto. Mutta Jumala siitä uskonnosta puuttuu täysin. Onko se silloin uskonto? Riippuu uskonnon määritelmästä.

        Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi.

        https://answersingenesis.org/world-religions/atheism/atheism-religion/

        http://reason.com/archives/2012/03/10/atheism-is-a-religion/

        Jos uskonnon määritelmässä korostetaan uskonnon uskonvaraisuutta, silloin ateismikin kuten myös esim. skientismi ovat uskontoja. Nimittäin jokaisella on uskonvaraisia käsityksiä, joita ei pysty todistamaan. Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata.

        Uskonnon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Ihmiset jotka uskovat Jumalaan mutta eivät uskontoon, kuten esimerkiksi minä, pitävät uskontoa sosiaalisena ja kulttuurisena inhimillisenä konstruktiona. Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he. Kyse on tällöin vain me ja muut -dikotomiasta, jota sitäkin voidaan pitää uskontona tai uskonnon luonteisena. Kysehän on vain siitä, miten uskonto määritellään, mitä asioita uskonnosta korostetaan. Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta. Niinpä ateistin suhde uskontoon on lähinnä vastaava kuin kallonporaajan suhde psykoanalyysiin. Se ei toimi.

        "Uskon kohde, Jumalaa tarkoitat. Ensin pitäisi ymmärtää mikä on Jumala. Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen. Toisin sanoen ei usko valheisiin (saatanaan)."

        Ei ole, kunnes olet osoittanut väitteesi todeksi. Siihen asti on vain sinun väitteesi, ei muuta.

        "Elävä usko on elävää todellisuutta. Se tarkoittaa sitä että Jumala on tiedostetusti läsnä."

        Ainoastaan uskojan itsensä mielestä elävää todellisuutta ja läsnä. Ei muuten.

        "Se tarkoittaa myös tiedostettua pyrkimystä Totuuteen ja Todellisuuteen."

        Voi olla pyrkimystä, mutta sen onnistumisesta ei ole mitään takeita, joten pyrkimys voi yhtä hyvin mennä yhä vain kauemmaksi todellisuudesta. Kun pyrkimys perustuu vain luuloihin, on aivan sama, miten vilpitön se on.

        "Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen."

        Eivät ole, ei minunkaan uskontoni ole, niin kauan kuin eivät perustu mihinkään havaittuun ja todeksi varmistettuun edes jollakin tasolla.

        "Tietenkin voimme keksiä... Mutta Jumala siitä uskonnosta puuttuu täysin. Onko se silloin uskonto? Riippuu uskonnon määritelmästä."

        Uskonto ei tarvitse jumalaa välttämättä ollakseen uskonto.

        "Jos uskonnon määritelmässä... Nimittäin jokaisella on uskonvaraisia käsityksiä, joita ei pysty todistamaan."

        Uskonvaraiset käsitykset eivät ole samanarvoisia. Jotkut perustuvat pelkkiin luuloihin ja jotkut taas melko perusteellisiin havaintoihin. Jos on kaksi vastakkaista käsitystä ja toisen takana on aihetodisteita ja toisen ei mitään, ne eivät ole samanarvoiset.

        "Uskonnon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä..." jne.

        Eivät usko ja uskonto ole erilliset, mutta eivät ne myöskään ole sama. Uskonto, esim. kristinusko ei olisi uskonto ilman uskojien uskoa Jumalaan. Se on sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio, jonka erottamaton osa on usko Jumalaan. Ilman sitä se olisi kuin kommunistinen puolue, tai jokin vastaava.

        Tällä palstalla varmaan korostuu jumaluuksiin uskomiset, tarkoittaahan ateismi sitä, että henkilö ei pidä jumaluuksia todellisina, ei ole vakuuttunut olemassaolosta. Mutta eivät ateistit väitä, että uskontoon kuuluisi aina jumaluus.
        En minäkään väitä, eihän omaan uskontoonikaan kuulu jumaluutta.

        Eikä ateismia voi pitää uskontona, siitä puuttuvat kaikki uskonnon tunnusomaiset piirteet. Ainoastaan positiiviseen ateismiin voisi liittää yhden _uskontomaisen_ piirteen, väitteen jumalien olemattomuudesta. Skientismi taas vertautuu pikemminkin siihen uskoon. Uskonnon peruspiirteitä siinä ei ole, on luja _usko_ tieteen kykyihin.


      • A10097 kirjoitti:

        "Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen."

        Se, että sinä asetat yhtäsuuruusmerkin valitsemiesi termien välille, ei riitä tekemään asioista synonyymejä ajattelevien ihmisten mielissä. Pelkkä julistaminen ilman rationaalista argumentaatiota ei nimittäin riitä.

        Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.

        Siihen asti kun tuollainen vähimäisvaatimus on osaltasi täyttämättä, on kaikki siihen oletukseen pohjaava julistamisesi pelkkää käsien heiluttelua, joka sivuutetaan turhana hopinänä.

        "Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen."

        Eivät tietenkään ole, jos tarjoavat vain uskonvaraista höttöä.

        "Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi."

        Mutta se olisi pöljää, koska ateismi on juuri sitä, että ei uskota tiettyjen uskontojen tarjoamien uskomusten mukaisesti.

        "Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata."

        Tuossa asiassa olet mielestäni oikeassa, mutta ateismi ei liity muuhun kuin jumaluskoon. Jos ateisti uskoo vaikka karman lakiin, niin hänellä on kyseinen uskomus ennemminkin ateistisuudesta huolimatta, kuin ateistisuuden vuoksi.

        Yhtä lailla voisi pohdiskella, että ihmiset, jotka eivät usko voodoon voimaan, voivat kuitenkin uskoa saavansa joskus lottovoiton.

        "Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he."

        Et ilmeisesti kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, mitä ateistit oikeasti tälläkin palstalla kertovat. Hyvin usein on kerrottu ateistien toimesta, että buddhalaisuuskin on uskonto.

        "Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta."

        Nykyajassa elävä historiantutkija voi objektiivisesti tarkastella keskiaikaisia asioita. Mieleltään terve psykiatri voi tajuta psykoosin paremmin kuin potilas.

        ”Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.”

        Jos ja kun kohdeyleisö on Totuuden kieltävä ja totuudenkieltämisessään fundamentalistinen kuten suomi24:lla, mikään ei mene kohdeyleisölle jakeluun. Jos on päättänyt kieltää totuuden, oli miten oli, silloin totuus ei mene jakeluun, ihan sama miten asia ilmaistaan ja sanotaan.

        Jumala on olemassa, ja sen me ihmiset tiedämme käytännössä. Siis me, jotka sen tiedämme. Jumala on perustellusti olemassa, ja sen voi tietää filosofia, viisauden rakastamisen tiede. Rienaajat ja totuuden kieltäjät eivät rakasta viisautta. Jumala on Viisas. Kaiken voi ymmärtää loogisesti tai olla ymmärtämättä. Kukaan ei voi ryhtyä toiselle ymmärrykseksi, ymmärrys on jokaisella joko on tai ei. On aivan selvä, ettei totuuden kieltäjillä ole ymmärrystä.

        Ateisti uskoo, että Jumala ei ole olemassa, että Jumalaa ei ole, että Jumalasta ei ole mitään näyttöä tai havaintoa, että ei ole Korkeinta, Voimaa, Tietoisuudessaan Täydellistä ja siten Kaikkitietävää. Ateisti ei tiedä mistään mitään. Ateisti uskoo vain omaan, hyvin vajaaseen ja harhaiseen käsitykseen todellisuudesta ja sen luonteesta.

        Saatte vielä yllättyä, tekin. Jumalan olemassaolo on tullut monille, esimerkiksi minulle, täytenä yllätyksenä, siitäkin huolimatta että näin jälkikäteen ajatellen sen asian olisi pitänyt kyllä olla selvää aiemminkin. Mutta pimeydessä vaeltava ihminen ei näe sitä, että on Jumala, pimeydessä vaeltava ihminen ei näe itsessään olevaa, henkeä, hengen toimintaa, tai ei ainakaan muista sitä. Kun tulee tietoisemmaksi henkensä toiminnasta, tulee lähestyneeksi lähemmäs ja lähemmäs Jumalaa.


      • A10097 kirjoitti:

        "Kerron teille taas. Jumala on Totuus ja Perimmäinen todellisuus. Jos siis uskoo Jumalaan, uskoo totuudelliseen todellisuuteen."

        Se, että sinä asetat yhtäsuuruusmerkin valitsemiesi termien välille, ei riitä tekemään asioista synonyymejä ajattelevien ihmisten mielissä. Pelkkä julistaminen ilman rationaalista argumentaatiota ei nimittäin riitä.

        Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.

        Siihen asti kun tuollainen vähimäisvaatimus on osaltasi täyttämättä, on kaikki siihen oletukseen pohjaava julistamisesi pelkkää käsien heiluttelua, joka sivuutetaan turhana hopinänä.

        "Uskonnot ovat viittoja Totuuteen ja Todellisuuteen."

        Eivät tietenkään ole, jos tarjoavat vain uskonvaraista höttöä.

        "Riippuen uskonnon määritelmästä myös ateismi voidaan määritellä uskonnoksi."

        Mutta se olisi pöljää, koska ateismi on juuri sitä, että ei uskota tiettyjen uskontojen tarjoamien uskomusten mukaisesti.

        "Ateisti voi kieltää että hänellä olisi todistamattomia, uskonvaraisia käsityksiä, mutta se on silkkaa huuhaata."

        Tuossa asiassa olet mielestäni oikeassa, mutta ateismi ei liity muuhun kuin jumaluskoon. Jos ateisti uskoo vaikka karman lakiin, niin hänellä on kyseinen uskomus ennemminkin ateistisuudesta huolimatta, kuin ateistisuuden vuoksi.

        Yhtä lailla voisi pohdiskella, että ihmiset, jotka eivät usko voodoon voimaan, voivat kuitenkin uskoa saavansa joskus lottovoiton.

        "Ateistit taas tuntuvat tällä palstalla korostavan vain Jumalauskoa uskonnon määritelmässä, jolloin he kuvittelevat pääsevänsä uskonnosta kuin koira veräjästä, samalla kun he työntävät uskontoon väkisin kaikki jotka eivät ole kuten he."

        Et ilmeisesti kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, mitä ateistit oikeasti tälläkin palstalla kertovat. Hyvin usein on kerrottu ateistien toimesta, että buddhalaisuuskin on uskonto.

        "Ateisti, joka ei ymmärrä Jumalasta (Totuudesta) yhtään mitään, katsoo uskontoja ulkokohtaisesti ja niiden sisäistä luonnetta täysin tajuamatta."

        Nykyajassa elävä historiantutkija voi objektiivisesti tarkastella keskiaikaisia asioita. Mieleltään terve psykiatri voi tajuta psykoosin paremmin kuin potilas.

        ”Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.”

        Millä itse selittäisit kuurosokeille, mitä on näkökyky, visuaaliset objektit ja vaikkapa väri oranssi?


      • Bebebebe kirjoitti:

        ”Jonkinlainen vähimmäisvaatimus osaltasi olisi kertoa [kohdeyleisölle jakeluun menevällä tavalla], millä perusteella Jumala olisi perustellusti olemassa oleva.”

        Millä itse selittäisit kuurosokeille, mitä on näkökyky, visuaaliset objektit ja vaikkapa väri oranssi?

        "Jos ja kun kohdeyleisö on Totuuden kieltävä ja totuudenkieltämisessään fundamentalistinen kuten suomi24:lla, mikään ei mene kohdeyleisölle jakeluun. Jos on päättänyt kieltää totuuden, oli miten oli, silloin totuus ei mene jakeluun, ihan sama miten asia ilmaistaan ja sanotaan."

        Kerrattakoon jälleen, että esimerkiksi minä en väitä, että olemassaolevaksi kokemasi Jumala / Totuus ei voisi olla olemassa. Minä en vain näe riittäviä perusteita uskoa kokemasi Jumalan / Totuuden olevan mikään reaalimaailman juttu.

        "Millä itse selittäisit kuurosokeille, mitä on näkökyky, visuaaliset objektit ja vaikkapa väri oranssi?"

        Sinun haasteenasi ei ole nyt ole se, ettetkö pystyisi objektiivisia todisteita ja rationaalisia perusteluita välittämään kohderyhmällesi, jos sellaisia todisteita tai perusteluita sinulla olisi tarjolla. Haasteenasi on se, ettei sinulla ole objektiivisia todisteita, eikä rationaalisia perusteluita. Sinulla on vain subjektiivinen kokemus, jonka toistaminen ei muuta asiaasi yhtään uskottavammaksi.


    • "Jos ei kuulu kirkkoon, voi väittää olevansa ateisti."

      Voi tietenkin, ja moni kirkkoon kuulumaton onkin ateisti siinä kuin moni kirkkoon kuuluvakin.

      Mutta nyt oli kysymys aivan muusta:
      Voiko ihmisellä olla uskonto vaikka ei ole uskontokuntaa?

    • ”Ateisti voi olla uskonnoton ja uskonnoton voi olla jumalaton, mutta kaikki jumalattomat eivät ole uskonnottomia eivätkä kaikki uskonnottomat ole ateisteja.”

      Mutta kaikki ateistit ovat jumalattomia?

      ”Jumalattomalla tarkoitetaan kaikkia juutalaisuuden ulkopuolisia uskontoja, uskonnottomalla tarkoitetaan uskontokuntiin kuulumattomia henkilöitä ja ateistilla tarkoitetaan henkilöä joka ei usko minkäänlaisten jumalien olemassa oloon.”

      Juutalaisuuden ulkopuoliset uskonnot eivät ole jumalattomia. Kaikissa valtauskonnoissa on Jumala, sama Jumala, se yksi ainoa ja oikea, Totuus.

      Ateisti todellakin on se, joka on ei-teisti, teismin tarkoittaessa uskoa Jumalaan. Ateisti ei usko Jumalaan, mutta ateisti voi silti uskoa epäjumaliin, kuten henkilöön (Marx, Stalin, Dawkins, Hawking...) jolloin ihminen korotetaan jumalaksi kuten paavi tietyntyyppisessä katolilaisuudessa, tai ismiin (ateismi, fysikalismi, skientismi...) jolloin oppijärjestelmä korotetaan jumalaksi kuten monissa uskonnollisissa suunnissa.

      Ihmisen ahdasmielisyydestä johtuu se että ”muut” pyritään sulkemaan tavalla tai toisella ”meidän” ulkopuolelle. Tätä ahdasmielisyyttä harjoittavat niin uskonnot kuin ateismikin. Uskonnon positiiviseksi mieltävä teisti voi ajatella että vain hänen uskontonsa on oikea uskonto, ja kaikki muut ovat sitten väheksyvästi nimettyjä. Ateisti taas mielellään ajattelee uskonnon vain negatiivisena, ja hän ajattelee itsensä positiiviseksi, kaikki jotka eivät usko hänen laillaan ovat negatiivisesti uskonnon kautta määriteltyjä. Kyseessä on aivan sama ilmiö, olkoonkin että yhdet ovat teistejä ja toiset ateisteja.

      Ihmisen jakamiseen perustuvat ajattelutavat, siis tuo me (hyvät) vs. muut (huonot), johtavat sotaan, joka on kaikkien uskontojen mukaan paha, Jumalan tien johtaessa Rauhaan.

      Suurin osa uskontoon kuuluvista ihmisistä ei tunne Jumalaa, mitenkään elävänä ja henkilökohtaisesti, vaan he noudattavat tapoja ja perinteitä, täysin kulttuurista ja inhimillistä (maallista) tapakäytäntöä. Emme silti kyseenalaista sitä, että heillä on uskonto. Asiasta tietämätön ei edes huomaa eroa sen välillä, onko alttarilla rukouksessa oleva ihminen yhteydessä Jumalaan vai pelkästään näyttelee sitä. Aitoa ja feikkiä jos ei erota, ja sitähän ei erota jos ei ole Jumalassa itse, on täysin mahdoton tietää, onko kyseessä usko Jumalaan vai ei.

      Jos uskonto tarkoittaisi vain uskoa Jumalaan, silloin meillä on hyvin vähän uskonnollisia ihmisiä, ja niidenkin harvojen uskonnollisuus voidaan kyseenalaistaa, sillä usko Totuuteen ja Totuuden seuraaminen on vaikeinta mitä ihmisellä on. Valheisiin on paljon helpompi uskoa.

      Toinen ongelma tulee siinä, että me emme voi tietää ulkokohtaisella tarkastelulla, kellä on usko Jumalaan ja kellä ei. Tämän palstan ateistit eivät pysty erottamaan teistiä teeskentelevää ateistia aidosta teististä, eivätkä sitä eroa aina ole osanneet tehdä myöskään teistit, ja tämä tosiasia on suora osoitus siitä että 1) ihminen on huijattavissa (uskomaan jotakin) 2) uskonnollisuus ei voi määrittyä ulkokohtaisesta tarkastelunäkökulmasta. Nimittäin ateisti joka teeskentelee teistiä, ei ole teisti tosiasiassa, siitä riippumatta miten moni uskoo että hän on. Uskoa voi mitä tahansa ja mihin tahansa, ateistit uskovat valheisiin, ja he väittävät omia valheuskomuksiaan todeksi.

      Miten he siis eroavat uskonnosta, uskovaisista?

      • mökkihöperö10

        ..Bebe alkoi taas suoltamaan uskonlahkon oppikirjan jakeita tänne. Mihin pyrit Bebe? yritätkö tehdä käännytys työtä?? turha vaivautua Bebe, oppisi ei pure tällä palstalla,niitä ei kukaan lue..pysyttele vaan omiesi seurassa!!


      • huhtikuun-oinas

        "ateistit uskovat valheisiin, ja he väittävät omia valheuskomuksiaan todeksi.
        Miten he siis eroavat uskonnosta, uskovaisista?"

        Mikäli ateistilla on valheuskomuksia, joita hän levittää, ne eivät ole ateismia. Ateismia on se, että ei usko uskomukseen, jonka mukaan on joku jumala/joitain jumalia. Yleisesti ottaen ei voida puhua valheuskomuksista, ellei kyse ole tietoisesta erehdyttämisestä. Erehdys, väärässä olo ei ole valhe.

        Joskus ateistit eivät eroa millään tavalla uskonnosta tai uskovaisista. Eikö tämä jo ole selvä. On ateistisia uskontoja. Niiden kannattajat ovat uskovia. Piste.
        Länsimaiseen ateismiin taas ei yleensä kuulu uskontoa, eikä siinä uskota uskonnollisessa mielessä. Siihen kuuluu pyrkimys rationaaliseen ajatteluun ja todisteiden puuttuessa jumaliin uskomattomuus.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      190
      8647
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4808
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4268
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      62
      3837
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3236
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      3030
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2696
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2501
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      48
      2479
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2243
    Aihe