Olen huono ihminen. Tai no, mitä siitä ihmisyydestä nyt on enää jäljellä. Olen vähitellen viimeisen vuoden ajan päästänyt itseni rakastumaan ihmiseen, jolla ei ole samanlaisia tunteita minua kohtaan. Sen olen (vastahakoisesti) tajunnut ja ainoa keino itseni ja sydämeni suojelemiseksi on koettaa vihata häntä. Koetan keksiä mahdollisimman monta syytä olla hänelle vihainen helpottaakseni oloani edes hiukan. Vaikeaahan se on, varsinkin kun hän on mielessä koko ajan ja moni asia muistuttaa hänestä. Tiedän hänen olevan tähän tilanteeseen syytön ja hän on myös ihastuttava ihminen suurella sydämellä, mutta silti. Sekoan. Kuinka saisin sydänparan toipumisen polulle?
Vihalla kipu pois?
sydänsalvaatännehetinyt
7
631
Vastaukset
Voisinpa tähän nyt huomauttaa että viha ei suinkaan ole rakkauden vastakohta, vaan itse asiassa ne ovat tunteina samaa, voimakasta kategoriaa. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys, ja siihen kun pääsee, niin alkaa olla jo hyvällä tiellä toipumisessa.
Ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä etteikö toipumisprosessin aikana saisi ja kuuluisikin vihata entistä kumppaniaan. kokemuksesta voin sanoa että aika hemmetinmoista tunteiden vuoristorataa on tiedossa, ainakin jos itse ehti kiintyä toiseen kunnolla.
Meidät ihmiset nyt on vain rakennettu siten, että tulemme riippuvaisiksi kumppaneistamme samaan tapaan kuin esim. huumekoukussa olevat. Järki sanoo että tuo toinen ihminen (joka ei meitä halua eikä arvosta) ei ole hyväksi meille, mutta tunteilleen ei silti mahda mitään.
En mää nyt tässä oikein muuta osaa sanoa kuin että ei kannata soimata itseään liikaa vielä tuostakin asiasta ettei pysty unohtamaan ja jatkamaan elämäänsä kovin nopeasti. Tunne-elämältään normaaliin ihmiseen kuuluukin sattua ainakin nyt muutaman kuukauden ajan eron jälkeen.- Joku_nainen-
Kerrot että olet "tajunnut" ettei hänellä ole sinua kohtaan tunteita. Tarkoittaako se ettei hän ole sanonut ettei olisi? Mikset siis ottaisi selvää, on mahdollista aina että tunteet olisivatkin molemminpuolisia, vaikka ei siltä vaikuttaisikaan!
Tiedän tämän koska en itse vaikuta ihastuneena lainkaan ihastuneelta. Ja mitä enemmän on tunteita, sen vähemmän kiinnostuneelta vaikutan.
Paras tapa päästä eroon tunteista on todennäköisesti se kliseinen aika sekä uusi rakkaus jotakuta toista kohtaan, ja muihin asioihin keskittyminen (työ, ystävät tai vaikka matkustelu).
Ymmärrän sen että yrität keksiä syitä miksi vihaisit häntä yms. Harrastanut itse samaa tämän hetkisen todnäk yksipuolisen ihastuksen takia.
En kyllä tiedä auttaako se? Siinä kuitenkin miettii sitä henkilöä jatkuvasti niin onkohan siitä sitten mitään hyötyä... Ei sitä ihmistä ainakaan "unohda" sillä. - sydänsalvaatännehetinyt
Stellaria: Vihan avulla saavuttaa helpommin välinpitämättömyyden. En nyt tarkoita vihalla mitään sydänjuuria repivät raivoa ja inhoa vaan ennenkin pettymyksen makuista kiukkua ja vatutusta. Jokunainen: Viestisi on vaarallinen:) , koska se sai pienen toivon kipinän heräämään jälleen sisälläni. Miksi ihmeessä vetäytyä jos toinen ihminen kiinnostaa ja ihastustakin ilmassa? Kummallista. Toinen rakkaus ei varmaan pysty korvaamaan tätä tunnetta vielä aikapäiviin, mutta työ ja matkustelu kylläkin. Taidanpa lähteä työmatkalle timbuktuun!
- Joku_nainen-
En edes täysin tiedä mikä siinä on, omalla kohdallanikaan. Jollain toisella voipi olla eri syitä jne.
Mutta minun käytökseni jostain syystä menee sellaiseksi ei-ihastuneen oloiseksi automaattisesti. Toisinaan ajattelen että nyt käyttäydyn tällä tavalla ja sitten kun se tilanne onkin päällä niin käyttäydynkin aivan eri tavalla kuin olen suunnitellut käyttäytyväni. Menen jollain tavalla lukkoon.
Mulla on pelkoa päästä ihmistä lähelle. Mitä enemmän on tunteita, sitä enemmän olen haavoittuvassa tilassa jonka seurauksena kai laukeaa päälle kaikenmaailman defenssimekanismit aina vain enemmän.
- tajutonM
Vihan lähdettä voi olla vaikea ymmärtää. Onko se se toinen ihminen vai omat kätketyt tunteet. Itse mietin rakastanko oikeasti vai mitä teen toiselle ihmiselle. Päässä pyörii ajatuksia,miten, miksi, missä. En halua kontrolloida häntä, yritän olla läsnä, mutta luulen että olen siinä epäonnistunut. Nyt alan koskettaa häntä, kun en osaa puhua. Haluan kertoa etten voi vihata häntä, koska vihaisin itseäni. Jos satutan häntä satutan itseäni. Silti sattuu, kun molempiin sattuu. Johtuuko se meistä,jommastakummasta vai sisällämme olevasta vihasta, pelosta ja itseinhosta. Mutta aina kun näen hänet mieleni valtaa ilo, ihastus ja rakkauden ja läheisyyden kaipuu. Halu suojella häntä, palvella ja ihailla. Silti yritän olla etäinen, koska pelkään että pelotan häntä. Nyt ymmärrän miksi. Tai luulen ymmärtäväni. Silti mietin, satutanko häntä enemmän kuin annan. Pitäisikö kohtalo hyväksyä. En ole rakkauden arvoinen, enkä usko häneen. Vaikka sanotaan sanoja, niin sydän tietää. Vaikka järki sanoisi mitä, niin sydän tietää. En voi lähteä pois. En voi hylätä häntä, koska silloin hylkäisin itseni. Ystävää ei jätetä.
Mielestäni kannattaa tutustua ja kysellä miten asiat ovat. Voi hyvinkin varovasti edetä tässä asiassa. Jos ei ole tulossa mitään , niin ainakin kokeilit, eikä epätietoisuus vaivaa sinua enään. Mieti , että voit myös onnistua. Kerrankin kun pääset pelon yli ja puhut suoraan hänen kanssa, niin olet jo voittaja.
Minulla on vastaava tilanne. Jäin kaipamaan yhtä henkilöä kevät 2016 tapahtumista, enkä löydä häntä enään. Ainakin kerroin tarpeeksi tuntomerkkejä ja voin tarkentaa, jos on tarvetta, jopa kunnon löytöpalkkion olen ehdottanut:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14705498/helsinki-vaalea-hiuksinen-nainen-(palkkio-500-e)- mikäonvaikeaa
aikuiset ihmiset voi kyllä keskustella aiheesta onko tässä enempää, ilman "hyvin varovaisteluja". Ihan tavallisesti. Ovat aivan tavallisia ihmisyyteen kuuluvia aiheita. Mitään ei tapahdu, jos asian ottaa reippaasti esiin, ei tarvi "hyvin varovaisesti varpailla hiippaillen kuiskaten verhot kiinni" yrittää sipistä asiaansa. Tuollainen liika varovaistelu on jotenkin koomisen naurettavaa aikuisilla, jotka kyllä aivan varmasti tietää, mikä on pelin henki ja ei ole mitään vaarallista jutella siitä mitä kahden välillä on. Jos ei ole merkittävää, ei sitten ole, ja jos on, niin miksi silloinkaan pitäisi olla k*** sukassa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuolemanrangaistus
Mielestäni kuolemanrangaistus on väärin kaikissa tilanteissa. Vaikka joku olisi murhannut 10 ihmistä, hänen surmaaminen715545Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus
Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,2734866Riikka Purra ei estä tehomaksun käyttöönottoa
Sähkön hinnoittelua koskevan määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta, Energiavirastosta kerrotaan. Määräyk403174Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD
Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 172553004Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta
joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina1032630Lopetan ikävöinnin
Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään52102Maria Veitola kommentoi soutelija Saarion huomionhakuisuutta
"Minusta on jotenkin kuvottavaa, kuinka kovalla intensiteetillä Suomi-media seuraa miessankari Jari Saarion merihätää. S3362062Muovipusseista pitäisi saada panttimaksu takaisin
Ostan joka päivä yhden muovipussin, ja niistä palautuu keskimäärin takaisin kaupan pullomaatin yhteydessä olevaan roskik651781Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut
Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.151555Jos kaikki lopulta kuolevat, onko edes pahimmillakaan rikoksilla mitään väliä?
Kaikki kuolevat lopulta. Siksi ihmisten tekemillä rikoksillakaan ei lopulta ole mitään merkitystä. Joidenkin mielestä t21546