Aliravitsemus odottavilla rottaemoilla vaikuttaa jo tyttösikiön munasarjojen geenitoteutumaan mm. sokeriaineenvaihdunnan osalta. Brittitutkija osoitti, että Itäsuomalasten heikompi terveys tilastollisesti täysin korreloituu sv-uhrin äidin äiten!!! raskaudenaikaiseen aliravitsemukseen. Syys siis ei olisi ruokavalio vaan ihan yksinkertaisesti köyhyys ja aliravitsemus.
Nälän seuraukset?
sarikäyhkö
4207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asiaa on tutkittu esim. Hollannissa sodan aikana syntyneiden lasten kohdalla. Vaikeasti aliravittujen äitien lapset saattavat saada sydäninfarktin jo 20-vuotiaana. Mekanismi on siinä, että sikiö kasvattaa aina tärkeimmät osat ensin. Kun energiaa on vähän, rakennetaan ensin aivot. Sydämen solumäärä jää tavallista vähäisemmäksi ja täten sydän on tavanomaista herkempi vahingoittumaan.
Hollannissa syntyneet lapset näyttivät "vanhoilta ukoilta" jo syntyessään. Ja heidän äitinsä olivat olleet tosi matalakalorisella dieetillä, olikohan se 800 - 900 kcal. Ateriat koostuivat lähinnä muutamasta leipäpalasta ja juurespalasta.
Nykyaikana Suomessa kalorien puolesta heikoimmalla ovat liene syömishäiriöäidit. Muistan itsekin opiskeluajalta yhden selkeästi alipainoisen äidin, joka oli tullut lapsettomuushoidoilla raskaaksi. Olin niin nuori, etten kehdannut sanoa asiaa ääneen. Olisi pitänyt.
Epigeneettiseen perimään (eli kuinka olosuhteet aktivoivat geenejä raskauden aikana) vaikuttaa muutkin tekijät. Onko kukaan tutkinut esim. tupakoinnin yhteyttä sikiön geenivaurioihin? Tupakointihan on uuteen tupakkalakiin asti ollut yksilönvapaus, jota ei todellisuudessa ole saanut kyseenalaistaa. Tuskinpa pössyttelijöiden lapsillakaan on normaali aivotoiminta. Yksi merkittävä asia on ympäristön kemikaalit, joita ei voi enää välttää, vaikka haluaisi. Niillähän on yhteyttä esim. poikalapsen tulevaan kivessyöpään ja tytön varhaiseen puberteettiin. Rasvaliukoiset kemikaalit kertyvät elimistöön ja poistuvat ainoastaan naisella raskauden ja imetyksen aikana - sikiöön.
Mitäs muuten brittitutkija on tutkimaan suomalaisia? Olisi syytä tuntea paikalliset olot. Ensinnäkin itä-Suomi ei ole mikään kehitysmaa, vaan Suomea siinä kuin muutkin alueet Suomessa. Itä- ja länsisuomalaisten genetiikka eroaa toisistaan selvästi. Esim. briteillä, saksalaisilla ja ruotsalaisilla on pienemmät geneettiset erot kuin itä- ja länsisuomalaisilla. Vielä 1300-luvunalussa esim. Mikkeliin ei kulkenut teitä. Elikkäs geenien siirtyminen on voinut olla hitaanpuoleista.
En oikein usko, että nykyään itä-Suomessa nähtäisiin nälkää sen enempää kuin muuallakaan Suomessa. Köyhillä riittää rahaa viinaan ja tupakkaan siinä kuin muuallakin. Yleensäkään ei pitäisi uskoa yhteen tutkimukseen, saati jonkun isottelevan muualta maailmasta olevan höyrypään juttuihin. Paikalliset olot on tunnettava.
"Vielä 1300-luvunalussa esim. Mikkeliin ei kulkenut teitä. Elikkäs geenien siirtyminen on voinut olla hitaanpuoleista."
Täällä on ollut vuostuhansia hyvät vesitiet. Imatralta ylöspäin ei edes koskipaikkoja.
Miten tämä kirjoitus liittyy aihealueeseen? Ei mitenkään.