Onko koulutuksen lisääminen varauksetta kannattavaa? Mielestäni ei. Koulutusta vähentämällä voidaan saada jopa parempi lopputulos.
Ongelmana on kaavoihin kangistunut koulujärjestelmä. Peruskoulu on hyvä asia, mutta se antaa yhä vähemmän valmiuksia todelliseen elämään. Käytännön käden taidot vähenevät, sisäisen kurin puute aiheuttaa käytöstapojen ja oikeustajun katoamisen.
Ammatillinen koulutus on nykyään kolmevuotinen. Tuo oli vielä 80-luvulla joillain aloilla vuotta lyhyempi. Miksi kuorma-auton ajamiseen tarvitaan kolmen vuoden lähiopetus? Eikö tuo toteutuisi tehokkaammin vuoden opinnoilla ja sen jälkeen tapahtuvalla työharjoittelulla? Ammattiautoilijat joutuvat nykyään vielä täydentämään koulutustaan säännöllisesti. Tämä on yksi esimerkki koulutuksen kankeudesta. Kun työmarkkinoilla on kysyntää, lisätään koulutuspaikkoja ja tulokset saadaan kolmen vuoden päästä. Tuloksena on suuri joukko laiskoja, ei-motivoituneita nuoria, joilla on elämänhallinta (talous, elintavat, päihteet) valmiiksi kuralla, eikä niitä käytännön taitoja.
AMK- ja yliopisto-opintojen laadustakin voidaan olla montaa mieltä. Aina kun oppilaitoksen kykyä arvioidaan, otetaan esimerkiksi heidän terävimmät keihäänkärkensä ja menestyneimmät oppilaansa. Tällaistahan se on kun toimintaa esitellään poliitikoille. Tosiasiassahan 95% opinnoista ei ole tätä. Täyttä kuraa sekä luokan edessä, että penkeillä istumassa.
Säästöt tulee suunnata häntiin, ei kärkiin. Säästöt eivät tarkoita parhaan osaamisen leikkaamista. Esim. puolustusvoimat pudotti perusjanttereiden koulutuksesta pari kuukautta ja perusteena oli koulutuksen tiivistäminen. Miksi tätä ei tapahdu siviiliopinnoissa? Kurssien määrä ei ratkaise, opitun asian määrä on tärkeää. Motivaatio ja koulutuksen taso vaikuttavat opittuihin taitoihin.
Opettajan kyvykkyyttä opettaa tulisi arvioida tarkemmin. Jos hän ei itse pärjäisi oikeassa työelämässä (johon hän nuoria opastaa) niin miksi hänen pitäisi saada opettaa vuodesta toiseen samalla tavalla?
Ongelmana on kaavoihin kangistunut koulujärjestelmä. Peruskoulu on hyvä asia, mutta se antaa yhä vähemmän valmiuksia todelliseen elämään. Käytännön käden taidot vähenevät, sisäisen kurin puute aiheuttaa käytöstapojen ja oikeustajun katoamisen.
Ammatillinen koulutus on nykyään kolmevuotinen. Tuo oli vielä 80-luvulla joillain aloilla vuotta lyhyempi. Miksi kuorma-auton ajamiseen tarvitaan kolmen vuoden lähiopetus? Eikö tuo toteutuisi tehokkaammin vuoden opinnoilla ja sen jälkeen tapahtuvalla työharjoittelulla? Ammattiautoilijat joutuvat nykyään vielä täydentämään koulutustaan säännöllisesti. Tämä on yksi esimerkki koulutuksen kankeudesta. Kun työmarkkinoilla on kysyntää, lisätään koulutuspaikkoja ja tulokset saadaan kolmen vuoden päästä. Tuloksena on suuri joukko laiskoja, ei-motivoituneita nuoria, joilla on elämänhallinta (talous, elintavat, päihteet) valmiiksi kuralla, eikä niitä käytännön taitoja.
AMK- ja yliopisto-opintojen laadustakin voidaan olla montaa mieltä. Aina kun oppilaitoksen kykyä arvioidaan, otetaan esimerkiksi heidän terävimmät keihäänkärkensä ja menestyneimmät oppilaansa. Tällaistahan se on kun toimintaa esitellään poliitikoille. Tosiasiassahan 95% opinnoista ei ole tätä. Täyttä kuraa sekä luokan edessä, että penkeillä istumassa.
Säästöt tulee suunnata häntiin, ei kärkiin. Säästöt eivät tarkoita parhaan osaamisen leikkaamista. Esim. puolustusvoimat pudotti perusjanttereiden koulutuksesta pari kuukautta ja perusteena oli koulutuksen tiivistäminen. Miksi tätä ei tapahdu siviiliopinnoissa? Kurssien määrä ei ratkaise, opitun asian määrä on tärkeää. Motivaatio ja koulutuksen taso vaikuttavat opittuihin taitoihin.
Opettajan kyvykkyyttä opettaa tulisi arvioida tarkemmin. Jos hän ei itse pärjäisi oikeassa työelämässä (johon hän nuoria opastaa) niin miksi hänen pitäisi saada opettaa vuodesta toiseen samalla tavalla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Säästöt tulee suunnata häntiin, ei kärkiin. "
Eli,sinulle lisää avustuksia;) Olet malliesimerkki koulutuksen puutteesta.
Tarinan sisältö kertoo karulla tavalla miksi elät tukien varassa.
Mitähän tukia minä tuon tekstin perusteella saan?
Akateemiset opinnot takana, kesto 4,5 vuotta. Työelämässä. Itse kustannettuja opintoja n. 60 opintopistettä työn ohessa.
Tuossa on paljon järkeä. Koulutuksen vaikuttavuutta ei mitata missään eikä tuntien tai kurssien määrä kerro niiden relevanssista.
Koulutuksen tehtävä tuntuu monasti olevan enemmän aluepoliittinen kuin osaamisen lisääminen. Jokaisessa kunnassa oli aikoinaan valtion tukema koulu tai opisto, jonka suurin tavoite oli luoda opettajille työpaikkoja. Opetuksen laatu oli mitä oli.
Toivon, että nyt asiat ovat hieman parantuneet Ainakin ilmainen koulutus EU:n ulkopuolisille on lakannut. Nyt ei kurssikeskuksia enää pyöritetä heidän varassaan valtion rahoilla. Hyvästä opetuksesta kannattaa opiskelijan maksaa, huonosta ei. Sama pätee valtioon.
Meillä korkeakouluopinnot kestävät 7 vuotta. Samassa ajassa esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa valmistuu tohtoriksi. On vaikea kuvitella, että ero johtuu huonommasta opiskelija-aineksesta tai siitä, että meidän maisterit osaisivat paljon enemmän - ja jos osaavat, niin miksi eivät valmistu tohtorin tittelillä?
Se Kummelisketsi Harri "Höylä" Soikkelista on monesti aika osuva. Noita taantuneita vapaamatkustajia löytyy jokaisesta ammattioppilaitoksesta.