Kertokaapa kokemuksianne liian hyvällä itsetunnolla varustetusta kumppanista! Itse olen erehtynyt muuttamaan herra "olen paras kaikessa ja tiedän kaikesta kaiken" yhteen, ja arki hänen kanssaan on raastavaa.. Onhan hän korkeasti koulutettu ja hyvässä asemassa, mutta kaiken/toisten yläpuolelle asettautuminen ei istu minun henkilökohtaiseen arvomaailmaani. Peräänkuulutan tervettä nöyryyttä!
Liian korkea itsetunto
Hohhoijaah
12406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä aloitappas se nöyryys itsestäsi ,
rivien välistä paistaa omahyväisyytesi aivan se sama josta itse valitat
Terve nöyryys on sairautta.
Ei tuo ""olen paras kaikessa ja tiedän kaikesta kaiken" ole merkki korkeasta itsetunnosta, vaan persoonallisuushäiriöstä.
Miksi pitäusi nöyristellä, jos on paras. Muidenhan siinä pitää palvoa ja nöuristellä. Siinä on kasvatus nykyoppien mukaan mennyt kohdalleen.
Jätä se sika heti
Kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea tai ole paras. Jos joku noin ajattelee, johtuu se heikosta itsetunnosta, jota pitää pönkittää alituiseen, ettei vain joku huomaa hänen olevan yhtä erehtyväinen ja inhimillinen kuin me kaikki muutkin.
Jatkuva itsekorostus kertoo tarpeesta aitoon huomioimiseen, jota paitsi hän on ilmeisesti joskus jäänyt.
Hyvä kommentti, voi juurikin olla näin!
Olen seurustellut joskus nuorena naisen kanssa joka kävi lukiota minä olin käynyt amiksen. Alun jälkeen huomasin että hän oli olevinaan se parempi ja fiksumpi kuin minä. Suhde loppui osittain siitä syystä mutta muitakin syitä oli.
Tapailin n. pari kuukautta vastaavaa miestä, kunnes sain tarpeekseni ja lähdin.
Mm. mitkä itseäni häiritsi, oli:
- kun kehuin miestä esim. "Näytät hyvältä", hän vastasi "tiedän sen sanomattakin."
- hänen kehunsa minulle oli "hyvä että näin hyvännäköinen jätkä on saanut vihdoin yhtä hyvännäköisen naisen"
- kun sanoin kiitos hän sanoi, ettei tartte kiittää, tietää minun olevan kiitollinen siitä mitä hän tekee
- salilla hän ei käynyt, koska työ oli fyysisesti raskasta, mutta jos olisi käynyt, olisi kuulemma heti vääntänyt rautaa paremmin kuin muut miehet salilla
- teki parasta ruokaa ikinä (vaikka välillä jokin paloi pohjaan)
- oli loistava kitaransoittaja (vaikka yhtäkään biisiä ei osannut)
- edelleen helvetin hyvän näköinen ja muut olivat kateellisia hänelle siitä
- loistava rakastaja (jota jaksoi mainostaa...)
jne. Lopulta vaan päätin, että ei.
Huh, en ihmettele että pari kuukautta riitti..
Jotkut eivät näköjään ymmärrä itseironiaa.
Ihminen pätee silloin,kun itsetunto on huono!
Hyvä,kun jätit sellaisen!
HYI HITTO,TOLLAISET!