Olen kahden vuoden aikana tutustunut netin kautta mukaviin naisiin ja muutaman tavannut myös livenä. Mutta haluankin nyt keskustella näistä naisista joiden kanssa läheteltiin parit mailit joidenkin kanssa useampia. Aluksi asia on mennyt niin että mailia tulee ja sitten niiden tuleminen pysää kuin seinään. Kun yrität selvittää, että onko viesti tullut perille tai haluaako nainen enää olla yhteydessä, en saa minkäänlaista vastausta. Tiedän kyllä että anonyymisti ollaan liikkeellä, mutta eikö olisi silti kohteliasta ilmoittaa maililla, että ei halua jatkaa enää kirjoittelua? Moni varmaan ajattelee, eikö päättelykyky pelaa? Joka kerta kun näin on käynyt niin on jäänyt ns. "paskan maku suuhun" kyseisistä naisista. Mitä ihmeen satukirjojen prinssiä tai TV-sarjojen kiiltokuvapoikia te olette etsimässä itsellenne? Missä olette te kaikki FIKSUT NAISET???
Vastausta vailla
miten suhtautua?
334313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mulle on juuri käynyt noin niin kuin kuvailit. Taas tuli pisteitä naisten joukkueelle...
Hyvä etten painiskele yksin tämän ongelman kanssa! Jaksamista sinullekin.
Eniten nyppii se, että kun ei voida MITÄÄN ilmoittaa, vaan jätetään roikkumaan. Valehtelisivat huonosti tai kirjoittaisivat vaikka että "Haista pitkä vittu", kunhan tulisi joku ihmismäinen päätös siihen hommaan...
Noita "prinsessoja" vaivaa se ongelma, että ne näkevät jonkun olevan kiinnostunut eli suomeksi haavoittuva. Tämä taas tarkoittaa riman nostoa. He eivät ehkä edes tiedä kuka siellä puhuu, mutta rimaa on nostettava, jottei mene liian helposti/halvalla.
Lyhykäisesti sanottuna akat hyppii keskustelusta toiseen ja pitää jätkiä aivohuorina. Siis pelkkänä huvina. Naisethan eivät perinteisesti käy huorissa, mutta tämän huorailun tason ne kyllä osaavat. Nämä "miehistä kiinnostuneet" ovat juuri näitä. Ne pitää teistä vain siksi, että hauskuuttaisitte niitä.
Jotta jatkossa säästyisitte moiselta, tässä vinkkiä: "Näyttäkää niille mitä ne oikeasti ovat. Ja varsinkin mitä itse olette. Älkää turhaa myötäilkö ajatuksissa p***un toivossa. Se ei vaikuta mitään, koska myötäilijöillä ei ole karismaa." Olkaa miehiä älkääkä huoria!
on niitä kivojakin naisia!!! Siskot, äidit, serkut, mummot, täditkin, anoppi... jne. kaupantätikin on usein mukava.
Teitä kusetetaan jätkät. Lukekaa netistä aiheesta "intellectual whore". Se avartaa maailmaa. http://www.intellectualwhores.com/whyiw.html Ja pitäkää silmät auki. Se ei ole kovin vaikeaa hokata tällaista.
Vuodatat tosi katkeraa sappivettä ja yrität roiskia sitä ympäristöösi ja nyt täällä käyviin miehiin. Miehesi on tietenkin jäänyt kiinni taas jonkun kauniin naisen sylistä niin sanotusti. Sinä ressukka et osaa ottaa ohjia käsiisi ja lähteä ajamaan aivan uutta hevosta täällä maailman raviradalla. Kokeilisit, niin elämäsi ei valuisi hukkaan, koskaan et enää miestäsi saa samanlaisena sänkyysi kun silloin ennen. Hän vertaa niitä kauniita naisia ja sinua. Et ole enää kaunis etkä ihana ja katkeruutesi on muuttanut sinut suorastaan sappitatiksi. Ei se huora sana nykyaikana meinaa oikeastaan mitään, se merkkaa vaan että miehet tykkäävät ja nainen on kovasti haluttu. Karkit ovat karkkeja ja tatit tatteja. Muuten kuinka monen miehen luulet noista katkerista roiskinnoistasi mitään välittävän. Ainakin kiertävät sinunlaisesi sappitatin kaukaa, onhan sen jo miehesikin tehnyt ja kuinka moni ketä olet yrittänyt sänkyysi.
Tuota noin. Ensinnäkään en ole nainen. Ilmeisesti joku täällä kirjoittelee samalla nimellä. Sappea ei kannata puhkoa. Senhän tietää jokainen.
Kyllä täti olisi setä, jos tätillä olisi ne munat.
Kyllä teistä miehistäkin löytyy samanlaisia!!!
Oon vasta viikonverran ollu aktiivisesti mukana tässä treffi-jutuissa ja nyt on jo kaksi jättäny vastaamatta....
Toi oli sulta vähän huono kommentti. Mielestäsi näköjään se oikeuttaa naisetkin tekemään niin koska miehetkin tekee. Sulle "tät5" tiedoksi, että pointtini oli selvittää, miksi naiset tekevät niin.
..siksi ne on niin hiljaa
Olen tullut siihen tulokseen, että täällä roikkuu suurin osa sellaisia naimisissa olevia miehiä, jotka joutuvat olemaan paljon kotoa poissa työntakia. Halutaan jokapaikkakunnalta nainen itselle, jolle sitten kirjoitellaan juuri sen verran että yhteydenpito säilyy. Selitellään työkiireitä jms. sitten vannotaan rakkautta ja lässyn lässyn. Olen itsekkin joutunut tommoseen "roikkumistilaan" mies haluaa minun kirjoittelevan hänelle, mutta itse ei ennätä kirjoittaa ym. paskaa. Minä lopetan heti kyllä tuollaisen yhteydenpidon kaikkien miesten kanssa,jos eivät työkiireiltään ennätä olla yhteydessä muuta kuin tarvittaessa. Miksi ei oteta kannettavaa reissuille mukaan? Miksi pitää roikkua täällä seuraa etsimässä, kun kuitenkin notkutaan siellä hotellien baareissa ja naisia varmaan on yöksi. Kyllästyttää ja potuttaa.
että suurin osa on tällaisia jos sulle kerran on näin käynyt. Ainakin kirjoituksessasi annat näin ymmärtää. Se on hyvin valitettavaa jos sulle näin on käynyt. Minä olen ainakin erittäin tositarkoituksella liikkeellä seurahakuni kanssa. Ei kaikki välttämättä ole koska jotkut hakee seuraa seikkailtarkoituksella. Ainakin se on ainakin seuranhakuehtojen yksi vaihtoehto ilmoitust tehtäessä.
tämä palsta on itselleni verraten uusi, mutta eiköhän deitissäkin seuraa hakevista ole vataoslataan naimisissa olevia "kilttejä" perheenisiä, jotka ovat vailla salarakstaan. Vaatimuksena 100%vaitiolo ja tapaaminen silloin kun se ko tyypille sopii. Tämä on oma kokemukseni tulos deitistä useiden vuosien ajalta.
Joo tollanen on tosi ärsyttävää(ihan sama onko nainen vai mies, varmaan molemmat tekee sitä ihan samanlail). Mitä järkee edes laittaa treffi ilmoitus, jos ei sitten edes vastaa, kun joku kirjoittaa. Tai sit joku kirjoittaa jonkun aikaa ja just noin ärsyttävästi yhtäkkiä lopettaa mitään sanomatta.
on siinä että suurin osa ihmisestä ei välitä paskaakaan muista.
Nimenomaan erittäin vit*umaista on se että ensin kirjoitellaan ja sitten se loppuu kuin seinään.
Kannattaa ainakin yrittää ajatella ettei kyseinen henkilö ainakaan ollut arvoisesi, mikä melkovarmasti pitääkin paikkansa.
Minä lykkäsin omaan deittiprofiiliini kuvan heti ensimmäisen kokemuksen jälkeen. Lähetin kuvan ja siihen loppu viestit, tosin oli oikeastaan jo odotettavissakin kun viestit luettiin mutta ei muka kerinny vastaan mitään, ai niin unohdin että viestin kirjoittamiseen menee toki monta minuuttia :O
Mä en puolustele millään, joskus on jäänyt vastaamatta.. mutta kävi niin hyvin että viestejä tuli niin paljon, että en meinannut perässä pysyä.
Siinä jäi varmasti moni hyväkin ehdokas tsekkaamatta, mutta kun ei pysty monta "pyörittämään" yhtä aikaa.
Sitten tuli niitäkin viestejä mitkä oli ihan "vonkaajia", joihin en viitsinyt ottaa yhteyttä kun olin itse tositarkoituksella liikenteessä.
Sitten näitä viestejä, "olet kiinnostava" jossa ei kerrota itsestä oikein mitään muuta.. tuntuu ettei toinen edes kaipaa yhteydenottoa.
Ja joskus varmaan on asia näin: On lähetelty postia, mutta kun haku on päällä, on varmasti ollut muitakin ehdokkaita.. toinen on napannut enemmän, ja toinen kirjeenvaihtokaveri on jäänyt tylysti. Sinällään kyllä epäkohteliasta lopettaa yhteydenpito kuin seinään, mutta on kyllä vaikea sanoa suoraan että hei, löysinkin jo kumppanin, kiitos ja hyvästi.
Muutamien viestien vaihdon jälkeen en ainakaan katso olevani tilivelvollinen kellekään varsinkaan jos ei keskustelu ole mennyt syvälliseksi.
Raadollista mutta totta. Nettideittailun musta kääntöpuoli..
Kyllä ihminen saa viellä valita kenen kanssa kirjoittelee ja kenen kanssa ei kirjoittele. Täällähän jokainen hakee mieleistään seuraa, saa vastailla niin monelle kun itse haluaa. Minä naisena olen saanut hirveän paljon postia miehiltä. Kirjoittelen aikani niin monelle kuin ennätän, sitten jatkan kirjoittelua miehen kanssa joka on tehnyt minuun vaikutuksen. Hyvää vaikutusta ei ainakaan minuun tehdä, että ollaan heti kyselemässä liian henkilökohtaisia asioita. Tässä maailmassa riittää asioita noin yleisesti ottaen niin paljon, että kirjoittelemista riittää. Samalla voi vähän mittailla kaverin sisäistä arvomaailmaa, miten hän pruukkaa elää ja mitä arvoja hänen maailmaansa yleensä mahtuu.(kaljan ja räävittömien vitsien lisäksi).
Valintaani ovat siis vaikuttaneet (ei ulkonäkö ei sosiaalinen asema) kaverin täysipäisyys, sillä silloin tietää että muutkin asiat ovat kondiksessa kun polla pelaa. Valokuvan voi pyytää mielestäni vasta silloin, kun synkkaa hyvin noissa jutuissa. Puhelinnumeron voi pyytää jos todellakin on vakuuttunut siitä, ettei langan toisesta päästä vastaa mikään häirikkö tms. Siis valita saa, kun itselleen valitsee ja mieleistä kaveria haluaa. Mielipiteeni on myöskin se että jos ei jatka jonkun kanssa kirjoittelua jostain syystä, on se ihan jokaisen oma asia.
THE END, eikä mitään selityksiä eteenpäin vaan sanoi mummo lumessa.
Ymmärrän kyllä sen, että naisille voi tulla aika läjä vastauksia ja kaikkiin ei oikeastikaan pysty vastaamaan. Pointti olikin siinä, että jos aloittaa jotain niin pitäisi se jotenkin sivistyneesti viedä myös loppuun. Älä edes aloita kirjoittelua, jos ei kunnolla nappaa. Tässä puhuttiin nyt tapauksista, että on vaihdeltu maileja jo jonkin aikaa ja sävy on ollut jo astetta syvempi ja molemmilla selkeä kiinnostus. SIITÄ jos vetää homman katki kuin vanha teurastaja ilman mitään hyvästejä edes niin ei kyllä anna kovin fiksua kuvaa ihmisestä. Ei se nyt ihan sama ole, miten näitä asioita hoidetaan. Tämä on kuitenkin elämää, eikä mitään peliä.(Useimmille toivottavasti.)
Totta puhut, siis jos on raapaistu pintaa syvemmältä tottakai pitää tuntea vastuuta toisesta ihmisestä ja kertoa siitä jos aikoo lopettaa. Kirjoituksessani en tullut huomioineeksi sitä, anteeksi jos loukkasin tunteitasi.
Täytyy sanoa sulle "vieras", että en voisi enempää olla asiasta samaa mieltä kanssasi. Ehkä meitäkin vielä joskus onnistaa. Jos sua ei ole jo, niin onnea etsinnälle! Sitä minäkin tarvitsen.
Noh, et sä mun tunteitani loukannu, halusin vain selvittää asioita. Sä vaikutat olevan OK :)
Lykkyä sullekin. Yritetään ainakin itse toimia fiksusti näissä touhuissa.
Olis kiva kuulla naisilta vastaus tuohon prinssi- ja kiiltokuvapoikakysymykseen.
Kummallista ettei löydy yhtään naista vastaamaan tähän, kenties melko visaiseen, kysymykseen. Myös minua kiinnostaisi kuulla naisien mielipide tähän asiaan.
Kummallista ettei löydy yhtään naista vastaamaan tähän, kenties melko visaiseen, kysymykseen. Myös minua kiinnostaisi kuulla naisien mielipide tähän asiaan.
Eiöhän valtaosa seuraa hakevista naisista ole sangen realistisia. Itse kuulun ainakin siihen kategoriaan. Keski-ikään ehtineenä, jota ikäryhmää itsekin edustan, on jo normaalisti karistanut tuollaiset prinssihaaveet. Toki on tärkeää, että ihminen huolehtii itsestään (liikkuu ja huolehtii kunnostaa fyysisesti ja psyykkisesti) se on jo työkykynsä säilyttämisen edellytys, mutta sehän on täysin normaalia. Itselleni merkitsee enemmän se, millainen sydän sykkii rinnassa ja millaisia ajatuksia liikkuu otsatukan alla, kuin milten korea on ulkokuori. Sillä niinhän se on, että kauneus on katoavaista.
Olen kanssasi samaa mieltä, että ihmisen on kaikin puolin huolehdittava itsestään. Ymmärrän kyllä jos 15-20v tytöt etsii itselleen sitä virtuaaliprinssiä. Mutta se sama haku on päällä vielä kolmekymppisenäkin. Moni nykypäivän nuori aikuinen nainen on ns. uusavuton eli esim. keittiötöissä ollaan suoraan sanoen täysin tumpeloita. Samainen ryhmä voi kokea sen "kotiorjuuttamisena" jos mies pyytää laittamaan ruokaa. Itselläni on kokemusta tällaisesta asiasta. Tie miehen symämeen käy vatsan kautta, on hyvinkin paikkansa pitävä lausahdus.
Olen, "naismaikka50", kanssasi samaa mieltä siitä, että tärkein asia kumppania etsiessä on se ajatuksia ulkokuoren alta löytyy. Olen sen asian sisäistänyt jo n. 10 vuotta sitten (täytän kohta 30).
Moi
Kiitos asiallisesta kommentistasi. Ilmeisesti et kuitenkaan kuulu siihen miesryhmään, jonka mielestä naisen paikka on hellan ja nyrkin välissä.hmmm?? Näitäkin miehiä löytyy liuta. Jotkut eivät vaan osaa laittaa ruokaa ja onneksi tällaisissa perheissä mies onkin ottanut sitten kokin roolin. Se sopii miehille kyllä yhtä hyvin kuin naisille. En tiedä miten peruskoulussa tai lukiossa on kotitaloustunteja nykyään. Itse aikani isäni toivomuksesta kävin talouskoulun, vaikkei minusta köksäopea tullutkaan, kiinnotstus ja into kokkaamiseen syttyi ja on onneksi säilynyt:)Täydellinen uusavuttomuus on toki muutakin silloin kumpikaan ei osaa ruokatalouden eteen tehdä mitään, vaan kotipizzan auto tuo eväät. ja elämä on muutoinkin muiden ulkopuolisten "oheispalveluiden" varassa. Näin tiedän olevan useissa nuorissa perheissä. Lasten kannalta tosi kurja asia ja antaa tyystin väärän elämisen mallin.
Ihan samoin tekee miehet.Kirjoittelu loppuu kuin seinään vaikka olisi ihan fiksua laittaa pieni viesti siitä ettei kiinnosta.
että pointtina on selvittää miksi nimenomaan naiset tätä tekee. Ehkäpä sinä osaat vastata tähän ja myös tuohon toiseenkin kysymykseen.
Ehkä jotkut saa niin paljon vastauksia ja viestejä ettei vaan yksinkertaisesti jaksa/viitsi kirjoitella enää.Ehkä joku kyllästyy.Ja sellanen on tosi raivostuttavaa ja sitä tekee aika moni.Kyllä kohteliaan ja toisia ajattelevan henkilön heti tunnistaa.Mutta kun miehetkin sitä tekee niin varmaan se "tarttuu" naisiin,tai päin vastoin.Tai jos kirjoittelu ei "edisty" mitenkään,kirjoitellaan vaan säästä jne, se ei innosta sit enää.Kyllä naiset yleensä pitävät siitä että mies osoittaa sitä kiinnostusta,minä ainakin.
Joo aivan samoilla linjoilla sun kanssa. On se ihme juttu, että aluksi ollaan niin kiinnostuneita ja sit tyssää täysin.
Itse olen aina lähettänyt viestiä takaisin ja jos ei kiinnosta, voi ilmoitta, että sorry, kemiat ei oikein kohtaa tai nyt ei kipinöi ja toivottaa vaikka hyvät jatkot..
Ei ku metsästysonnea !!
Olen kyllä naisena kokenut samanlaista äkillistä vaikenemista miesten taholta. Itse olen aina sanonut suoraan, jos on tuntunut siltä, ettei homaa natsaa. Syynä on ollut joskus myös se, että 20 vuotta nuorempi mies yrittää tehdä tuttavuutta, johon sanoisin, että imartelevaa, mutta..mutta kyllä ne kiinnostuksen kohteet saattavat elämäkokemuksen myötä olla hieman erilaiset. Joskus huomaa, että ollaan todellakin eri planeetoilta , eikä vain synny mitään puhuttavaa. Tämän vois sanoa ihan nätisti toista loukkaamtta suoraan, sillä mitä enemmän ikää tulee sitä vaikeampaa on löytää ihmissuhdetta "omalla mitoituksellaan" sellaisia me ihmiset olemme.