Muistaakseni yhteen pötköön kirjoitetussa mestariteoksessa "Matkalla" ei puhuttu mitään äänioikeuteni poistamisesta.
Vittuillessaan donna kaivoi esiin meikkilaatikon pohjalta sinne uponneen huulipunan.
(Hihitystä)
😁
Vittuillessaan donna kaivoi esiin meikkilaatikon pohjalta sinne uponneen huulipunan.
(Hihitystä)
😁
Vastaukset 27
Vanhimmat
Toisinaan mulle tulee tämän serverijargonin syötteestä mieleen tuo Kerouacin kirja.
Ainoana erona on sisältö ja se että Kerouac sai kirjansa ennätysajassa valmiiksi.
😁
Mielestäni Kerouac kuvasi teoksessaan jotain joka on nyttemmin kadonnut. Serverituotos taas ei kuvaa mitään laajempaa, vaan vain serveriä itseään, joka ei katoa minnekään.
(Reps)
😁
Mielipiteen ja totuuden ero on kuilun luokkaa.
Tiedättekö kuin nainen äänestää jaloillaan?
Levittää ne.
(Reps)
😁
Mun pitäisi viljellä enemmän donnahuumoria. Olen jopa itseni mielestä toisinaan hauska.
(Reps)
😁
Naisten huumorintaju perustuu suurilta osin itseironiaan. Tässä huumorinlajissa on lupa paistatella kevätpäivää huomion keskipisteessä ilman että joutuisi siitä tilille.
Naiselle nauraminen on luonnollinen tila. Naisen asema hierarkiassa ei horju tämän kyseenalaistaessa tai muiden kyseenalaistaessa tämän kompetenssin naisena tai naiseuteensa liittyvinä ja täyttymättä jääneinä erityispiirteinä, kuten paplareina tai huulipunan haljenneen korkin teippaamisena kasaan laastariteipillä.
Naiseus on naurua ja salissa rääkymistä. Naiseus on pilaa.
Naisella on hauskaa, sillä hän ei edes käsitä mikä hän on kun häneltä vaaditaan tietynlaisten standardien noudattamista ja femiiniä korrektiutta, jotta hän olisi haluttavampi.
(Reps)
😁
Ajatelkaa jotain toimistonaista, joka istuu vessanpöntöllä ja asentaa uutta rakkolaastaria kantapäähänsä.
Katsokaa tarkkaan. Tuollaista se on.
(Reps)
😁
Meidän miesten huumorintaju perustuu suurimmaksi osaksi pilkkaan. Pilkka on käsittääkseni pala puuta, ja vanhaa Suomea jostain metsistä.
Itse olen käynyt yhden kerran elämässäni metsässä, Nuuksiossa. Keräsin - muiden luontofriikkien kanssa - omituisen näköisiä sieniä. En pitänyt niistä, enkä siitä.
Ehkä minulla oli väärät kengät, tai jotain.
Gaia käsitteenä on minulle täysin tuntematon. Jos keittiön ikkunalaudalla seisoo Järvikylän basilikapussi, niin pitäisikö minun tuntea tilanteessa jotain Gaiaa?
Ja vitut.
Taas kaikkialla muualla minä tunnen vaikka mitä. Jotenkin vain ei sytytä vehkat.
(Naurua)
😁
Gaiaa saisi huomoida enemmänkin: vaan ehkäpä painovoiman armottomuus on luonut käsitteitä, kuten "olla maan vankina". Tähtiä tihrustamalla on taas aina yritetty karata ties mistä vankilasta. Kamalaa eskapismia. 😃
Gaiasta mulle tulee aina välitön mielikuva raskaana olevasta naisesta Töölönlahdella, kun hän nojaa kaksin käsin alaselkäänsä ja pullottaa koko maailmana kaikessa Gaiassaan.
Ihana näky, oikein tuskaa tekee.
(Naurua)
😁
Gravitaatio ja raskaus ovat hieno yhdistelmä, sillä kaiken ytimessä leijuu yksi sukeltaja painottomuudessa.
Siinäpä sitä funtsimista.
😁
Muistatteko, kun Grand Centralilla järjestettiin sen historian paras ihmiskoe, johon osallistui sata näyttelijää ja yksi vapaaehtoinen?
Grand on n. miljoonan ihmisen päivittäinen läpikulkupaikka, ja sen katutason aulahalli mittasuhteiltaan kahden jättimäisen kirkon luokkaa.
Ihmisiä on paljon. Kello on ruuhka.
Sitten nämä sata ja yksi tarinaa pysähtyvät aloilleen. He jähmettyvät paikoilleen kuin aika heidän osaltaan pysähtyisi ja heidän ulkopuolellaan se jatkuisi. Kaikki se, jota he olivat tekemässä, loppui kuin seinään.
Myös sen naisen lapsivesi oli lattialla, joka tuijotti avuttomana ja peloissaan eteensä, josta nyt puhumme. Nainen piteli feikkipalloansa kaksin käsin.
Aplodit olivat kaikuvat ja psykologisesti ikuiset, kun illuusio loppui ja kaikki jatkoivat siitä mihin jäivät. Siis miimikot. Muu jengi oli aivan ulalla.
(Hihitystä)
😁
Nyttemmin assistentin on vaikea päästä Yhdysvaltoihin, sillä hänet on luokiteltu ei toivottavaksi ihmiseksi.
Sentään ihmiseksi.
(Luin sen rivien välistä, jolla taas ei ole minkäälaista juridista painoarvoa)
😁
No, avataan pullo Ksaraa.
Yhdysvallat
Helsingissä Yhdysvallat rajoittuu pienelle alueelle kaupungin parhaimmalla paikalla maahan, jota hallinnoi muu maailma. Ainoa rajoite on muuri, joka yhdistää Yhdysvallat mereen, jota ei hallinnoi kukaan. Mutta merelle on matkaa. Ja juuri siksi tämä meri tekee kuolemaa.
Minä en tiedä, millainen on seuraava päivä, mutta näen sen tulevan.
(Hihitystä)
😁
Tosi kryptistä mössöä. Ihan kuin olisin päissäni.
(Reps)
😁
Lasillinen viiniä ja heti on lapaset patterilla.
(Hirn)
😁
Hei mis mä oon?
Huumorin ylin laji on matematiikka.
Montako ruutua on korttipakassa?
😎
Alkeellinen laskutoimitus menisi jotenkin näin.
13x2 1=27
Mutta kun otamme kaikki kortit mukaan (54), niin syntyy yhtälö.
(Hihitystä)
👌
Hesarin kuukausiliitteessä istui arkkikorppikotkan essee siitä, mitä tulisi tehdä.
Ja nyt hän tekee sitä Susannan ollessa läsnä.
Tää on varmaan jokin painajainen tai mielen kummajainen, Berliini ja Airisto.
(Naurua)
😁
Airistohan on saaristo, ja Berliini joenmutkaan ilmestynyt kauppapaikka, eli lossi.
(Naurua)
https://youtu.be/W3q8Od5qJio
Lossarit yleensä vetää sekä verot että provit päältä.
Jenniferillä on muuten tosi kiva kukkahame päällä (yllä).
Noin Nolosen tasolla.
(Hihitystä)
😁
Nolosella on Ville!
Jos tulisi ajatella, niin hän ei.
Kundi on parempi kuin Sibelius, Ahtisaari tai triviaali (sanana).
(Hihitystä)
😁
Ja olen myös ollut ihmisen kanssa läsnä, joka osaa venättää.
Kuitenkin on sanottava, että Villen regut eivät ole yhtä laadukkaita kuin omani.
Tämä taas ei ole Haapasalon vika, vaan omani.
(Fantastic)
😁
Taisin joskus yrittää lukea jonkun Keroaucin teoksen, ei ollut häävi muistaakseni. Vähän vastaavista Bukowski on parempi, John Fante vähän ehkä myös yliarvostettu mutta sen poika Dan Fante hyvä.
Bukowski on yllättävän hyvä, vaikka ottaa huomioon hänen narkkaamisensa.
Omasta mielestäni Steinbeck kirjoitti paljon paremman matkakirjan Amerikasta kuin Keroauc. Matka Charlien kanssa on sentään täyspäisen ihmisen kerrontaa.
Voi Luoja, en jaksa enää ollenkaan huumehörhöjen sekoilua! Ota minut pois täältä, grrr....
Tarkoitatko "vihan hedelmät"? Samaa mieltä kun se taisi olla aika hyvä minustakin, siitä vaan jo aikaa kun sen lukenut. Jos tykkäsit niin tykkäät varmaan myös Cormac McCarthyn rajatrilogiasta, itse jonkin aikaa sitten nuo lukaisin:
http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/cormac-mccarthyn-rajatrilogia-on-parasta-nykykirjallisuutta-23685376/
Eilen illalla kerrostalon seinän läpi kuului naisen itkua...tosi pitkään.Mietin,että mikähän siellä on hätänä..tuntui pahalta hänen puolestaan,,
Sama homma tänä aamuna,,itkua taukoamatta,,olisin halunnut lohduttaa,,
Mitä sitä voi.Täällä kerrostalohelvetissä jossa en edes tiedä kuka on kuka,,,
Joskus toivoisin tuntevani itseni ja lähimmäisiäni,,paljon enemmän,,
Voisinpa jotain,,,