Olen viettänyt kohta kaksvuoskymmentä hoitoalalla. Nähnyt paljon, mutta kuullut sitäkin enemmän. Toki kaikki eivät aina ole huhuja - ikävä kyllä - joukossa aika ikäviä juttuja; lähinnä juuri lääkärien ja hoitsujen tarinoita, jotka yleensä päättyvät "katkeraan eroon"; hoitsujen väliset jutut kestävät yleensä paremmin, mutta nuorempana sattuu ja tapahtuu (salaillaan puolisolta jne.)! Nuo ikävät tempaukset sitten elävät työyhteisöissä ns. "huhuina sekä "juoruina" ja elävät omaa elämää. Viime vuosina olen törmännyt aivan uskomattomiin juoruihin ja ihmetellä vain voi, miten samassa työpaikassa muhinoivat (naimisissa olevat) pystyvät töitänsä tekemään, huh huh. Vanhempana ukkomiehenä toki syyllistyin samaan joskus reilut 10v sitten, mutta ne oli niitä "pikkujoulu"- tyyliin juttuja... Luulen, että sairaalamaailma tarjoaa tänä päivänä tosi mehukkaita tarinoita, vai mitä ?
Nuorempana kaikki pettävät!
Sairaanhoitsu
158136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Liinavaatevarastossa käy vilske.. joskus käytämme jopa huuhteluhuonetta.. kylmä teräs tuntuu IHANLTA paljaita rintoja tai pyllyä vasten!
Jos haluaa huhuja kuunnella!
Mutta onko kaikki totta?
Ikävä kyllä todellisuus on tarua ihmeellisempää, ainakin täällä Lounais- Suomessa. Joskus huhut kyllä muuttavat muotoaan, mutta tarinat elävät seinien sisällä omaa elämäänsä. Tunteet rehottavat ja aina ei se liinavaatekoppi ole se paikka; keittiö, hissikuilu, terapiatilat...viikonloppuisin kaikki tyhjillään olevat huoneet käyvät. Hoitsuilla on avaimet joka paikkaan, joten mielikuvituksella on rajattomat mahdollisuudet. Joten näin ainakin meillä ;)
...nyt sairaan hutsu. sulla taitaa olla makee duuni ko hoitsuja ravaa ympärillä ku kärpösiä. katoks varmana kaikki sairaalasaippuat?
...nyt sairaan hutsu. sulla taitaa olla makee duuni ko hoitsuja ravaa ympärillä ku kärpösiä. katoks varmana kaikki sairaalasaippuat?
Kiva että otit kantaa---> oikeastaan rupesin katsomaan noita saippuasarjoja vasta sen jälkeen, kun olin kantapään kautta kokenut, kuullut ja nähnyt näitä juttuja! Kyllähän noi tarinat pidetään mahdollisimman pitkään peiton alla ja muut tyypit pitää huolta siitä, että niitä juttuja kierrätetään ympäriinsä. Niin se vain on, sairaalayhteisössä varsinkin..hoitoala on rankkaa ja paineita syntyy ja purkautuu :)
Sairaalamaailma tuskin on poikkeus (olen ollut muuallakin töissä), mutta kyllä Meidän Sairaalassa ainakin flirtti käy kuumana, eikä romansseilta (ja ilkeiltä juoruilta) ole vältytty. Itse tässä varattuna naisena koetan miettiä kohteliasta tapaa perääntyä korkeammassa asemassa olevan työntekijän ehdotuksilta...
Huhhuh..joo, mut pidä pää vaan kylmänä. Onko kenties kysymys lääkäristä (ylilekuri) tai vastaavaa? Jäitä hattuun, noi vanhemmat lekurit on muuten niitä pahempia tapauksia (olen kuullut)
Tämä työpaikkaromanssit-palsta on mukavaa luettavaa. Luin nimimerkki Anskun tarinan ja hän taitaa saada Tehysta postia. Joku juristikin veikkasi nimimerkin joutuvan vaikeuksiin nettikirjoituksistaan. Onko täällä suomi24-palstalla kirjoittelu vaarallisempaa kuin Soneraplazan Elleissä kirjoittelu. Ei siellä niin vähästä aleta uhkailla raastuvalla.
Olin yli kymmenen vuotta sitten vähän aikaa töissä sairaalassa toimistossa. Katsoin silloin telkkarista lääkärisarjoja (oliko Teho-osastoa silloin olemassakaan?) Hoiturit vakuuttivat, ettei oikea sairaalamaailma ole samanlainen kuin tv-sarjoissa. Vanhemmat toimistoihmiset antoivat minulle täysiin toisenlaista tietoa. He kertoivat rakkaussuhteiden takia tehdyistä itsemurhista ja silloin päätin, että en ikinä rakastu työkaveriin. Siinä saatta mennä järki ja henki.
Sairaalassa työpaikkahuumori oli huippuhyvää. Väriä kahvihupailuun toivat huoneeseen pistäytyneet potilaat. Eräskin mummo aikoi heti lähteä kotiin. Pyysi muistaakseni tilaamaan taksin. Viihtyisin paljon paremmin sairaalassa kuin nykyisessä työpaikassani. Sairaalassa hoitohenkilökunta elää jalat maassa. Elämää näkee laidasta laitaan, syntymää ja kuolemaa ja siltä väliltä. Miksi hoiturit ihastuvat aina ylilääkäreihin. Eikö opiskelijat ja nuoret kandit ole kaikista lutuisimpia. Vanhana naisena en katsele itseni ikäsiin tai vanhempiin miehiin.
"Kun mies tulee tiettyyn ikään niin ei sillä toimi mikään..."
Juristit tuntevat minut kirjoitustyylistäni. Otan mielelläni vastaan haasteita herjaavasta kirjoitustyylistäni. En tunne jutussani mainitsemiani henkilöitä. Eikö rikos vanhene kymmenessä vuodessa? Jos ei, niin valitan aiheuttamaani mielipahaa ja kannan vastuuni kirjoituksistani.
Toihan pomppasi kyllä aika korkeelle! No, sairaaloissa pidetään yleensä sen verran matalaa profiilia, että suhdekiemurat vellovat juuri ja juuri seinien sisäpuolella! Itsemurhia on kyllä tapahtunut, työpaikan vaihdoksia ainakin lääkäreille, terapeuteilla. Saatetaan ottaa vähän "lomaa" töistä, pidetään sapattia, kun alkaa seinät kaatua päälle! On se päiväselvää, että työt eivät luista samalla tapaa ---> kun ajattelee vaan sitä seuravaa siirtoa tunteiden palossa. En suosittele työpaikkaromanssia kovin helposti, jos se ei pysy salassa. Pikkujoulut on kevyttä kauraa kaiken muun rinnalla. En ole kuullut Anskun tapauksesta...
Herra isä ja varjele pientä. Olen lukenut näitä ja tullut siihen tulokseen et ei se sairaala olekaan se viimeinen hoitopaikka mullekaan vaan miten sen ottaa ku mieli tekis vielä miestä. Voisinko saada järjestysnumeron lasitiskiltä, eihän sitä tiedä vaikka kiva valkotakkinen nuori mies taluttais toimenpidehuoneeseen ja tekis hauskaa, nam.
Kyllä näin keski- ikäisellä ja hyvännäköisellä valkotakkisella tosiaan on vielä vientiä :-) Ja varsinkin kylppärissä! Koska olet tulossa hoitoon?
Olen helläkätinen...
on jotain kehittää viihdykkeeksi kun työ on mitä on ja palkalla nipin napin saattaa pysyä hengissä.
Olenkin ihmetellyt mitä sisar hento valkoisten päässä oikein liikkuu vai liikkuuko mikään?
hento valkoinen ja joskus myös sinisilmäinen. En tiedä, yleensä me ollaan aika >>jalat maassa palkkaus ei ainakaan houkuttele! Työolot ovat välillä aika stressaavat jne.
Työskentelin itse aikoinaan sairaalassa ja muistelen vieläkin lämmöllä niitä aikoja. Palkka ei ollut suuren suuri mutta se intohimon määrä. Olen tullut siihen tulokseen, että kuoleman läheisyys nostaa ihmisillä vietit pintaan, paitsi lisääntymisvietin niin naisilla myös kilpailuvietin. Jutut varmaan kiirivät, eihän sellaisessa paikassa mikään salaisuus salaisuutena kauan pysy mutta minun tapauksessani se vaikutti päinvastoin kuin olisi olettanut, minun luokseni tultiin. No, aika aikaansa kutakin mutta edelleen parhaat makuukamarimuistot ovat yöt hoitsujen kanssa.