Kun kerroin vammastani työhakemuksessa, en saanut kutsuja haastatteluihin"
Työelämässä olevat vammaiset kokevat syrjintää ja epäasiallista kohtelua.
En enää mainitse työhakemuksissa, että minulla on näkövamma. Kun vielä kerroin vammastani työhakemuksessa, en saanut kutsuja haastatteluihin, hän sanoo STT:lle.
Vammaiset kokevat arjessaan edelleen runsaasti syrjintää, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan.
Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan vammattomaan verrattuna silloinkin, kun pätevyys ja taidot ovat samat.
Monet vammaiset haluaisivat mukaan työelämään, mutta sinne pääsy on vaikeaa. Myös työnantajien tiedot erilaisista tuista, joita nämä voivat saada vammaisen työntekijän tueksi, ovat usein vajavaisia.
Työelämässä olevat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisössä, Pimiä kertoo.
Tytti Matsisen mukaan vammaisten kohtaama viranomaisbyrokratia on usein jähmeää. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tiettyjä kuluja joutuu maksamaan itse, jonka jälkeen raha pyydetään kaupungilta takaisin. Tämä voi viedä kuukausia.
– Työmatkoille täytyy olla paljon irtonaista rahaa, mikä voi olla joillekin este. Monesti vammaiset ovat yhteiskunnan köyhimpiä, hän muistuttaa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005003579.html
Työelämässä olevat vammaiset kokevat syrjintää ja epäasiallista kohtelua.
En enää mainitse työhakemuksissa, että minulla on näkövamma. Kun vielä kerroin vammastani työhakemuksessa, en saanut kutsuja haastatteluihin, hän sanoo STT:lle.
Vammaiset kokevat arjessaan edelleen runsaasti syrjintää, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan.
Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan vammattomaan verrattuna silloinkin, kun pätevyys ja taidot ovat samat.
Monet vammaiset haluaisivat mukaan työelämään, mutta sinne pääsy on vaikeaa. Myös työnantajien tiedot erilaisista tuista, joita nämä voivat saada vammaisen työntekijän tueksi, ovat usein vajavaisia.
Työelämässä olevat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisössä, Pimiä kertoo.
Tytti Matsisen mukaan vammaisten kohtaama viranomaisbyrokratia on usein jähmeää. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tiettyjä kuluja joutuu maksamaan itse, jonka jälkeen raha pyydetään kaupungilta takaisin. Tämä voi viedä kuukausia.
– Työmatkoille täytyy olla paljon irtonaista rahaa, mikä voi olla joillekin este. Monesti vammaiset ovat yhteiskunnan köyhimpiä, hän muistuttaa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005003579.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.