Ensimmäisen kerran rakastuin suunnattoman paljon ollessani 19 vuotias (vuonna 1994), ja tämä kertomus siitä.
Olin ollut purjehtimassa kuunari Helenalla ja siellä tapasin tämän upean naisen alun, minusta muutaman vuoden nuorempi joka sai sydämmeni tamppaamaan kuin juoksulenkillä. Purjehdus päättyi Helsinkiin ja muistan kuinka katsoin tämän tytön perään ja toivoin että hän vielä kerran kääntyisi katsomaan, niin kävi ja katseet kohtasivat ja hymyt vaihtuivat, sitten hän oli poissa.
No kävi sitten niin että rupesin seurustelemaan yhden toisen tytön kanssa, joka myöskin oli ollut samalla purjehduksella ja iskenyt silmänsä minuun. Hänen kanssaan seurustelua kesti noin reilu 3kk ja hänen harmikseen viikkoa ennen suhteen päättymistä hän halus viedä mut yhteisen tutun luo käymään joka asui Helsingissä.
No suostuin lähtemään ihan uteliaisuutta kun ei suostunu tyttö kertomaan kenestä oli kysymys.
Päästyämme ovelle olin joitakin metrejä tyttöystäväni takana ja kun ovi avautui niin tämä ruskeasilmäinen pulssin kohottaja purjehdukselta oli oven suussa ihmettelemässä meidän tuloa sinne, samaan aikaan polveni meinasivat pettää mutta sain kuin sainkin pidettyä itseni kasassa. Hymyillen hän kutsui meidät teelle, ja silloin mietin ettei ollut hyvä idea lainkaan mennä sisälle taloon. Omien ajatuksieni myllerrys sai oloni tuntumaan oudolta ja yritin ratkaista arvoitusta miksi minusta tuntui juuri siltä kun silloin tuntui.
Viimeinen pisara oli kun olimme menossa alakertaan ja tämä tyttö meni pianon ääreen soittamaan. Ensiksi hän soitti "Myrskyluodon Maija:n" ja kuuntelin haltioituneena portailla istuen hänen soittoaan, sen jälkeen pyysin että hän soittaisi vielä jonkun toisen kappaleen ja hän soitti "Kuutamo Sonaatin". Sillä hetkellä kaikki muu oli poissa, en nähnyt enkä kuullut mitään muuta kuin hänet ja hänen soittonsa. Olin tulisesti ihastunut tähän tyttöön ja harmikseni sen hetkinen tyttöystäväni seisoi minusta noin metrin päässä.
Voitte kuvitella varmaan kuinka vaivaantunut olotilani oli. Tästä viikko eteenpäin ilmoitin tyttöystävälleni etten pysty jatkamaan suhdetta ja seuraavana päivänä löysin itseni tämän toisen tytön oven takaa.
Hitaasti mutta varmasti etenin kohti päämäärääni eli sitä että saisin tältä neidolta suudelman, ja useiden viikkojen treffailuiden jälkeen se tapahtui talvisena iltana Vanhankirkon portaiden vieressä jossa hän ahdisti minut seinää vasten. Hetken katselimme ääneti toisiamme silmiin ja hitaasti huulemme lähestyivät toisiaan. Ensi suudelmani hänen kanssaan oli tajunnan räjäyttävää enkä ollut ikinä aikaisemmin tuntenut oloani niin onnelliseksi kuin silloin. Parisuhteemme kesti noin 7,5 vuotta joista jäi mieleeni hyvät muistot.
Tämä rakkaus ei valitettavasti ollut ikuinen, mutta ei se mitään sillä muistot säilyvät ikuisesti.
Olin ollut purjehtimassa kuunari Helenalla ja siellä tapasin tämän upean naisen alun, minusta muutaman vuoden nuorempi joka sai sydämmeni tamppaamaan kuin juoksulenkillä. Purjehdus päättyi Helsinkiin ja muistan kuinka katsoin tämän tytön perään ja toivoin että hän vielä kerran kääntyisi katsomaan, niin kävi ja katseet kohtasivat ja hymyt vaihtuivat, sitten hän oli poissa.
No kävi sitten niin että rupesin seurustelemaan yhden toisen tytön kanssa, joka myöskin oli ollut samalla purjehduksella ja iskenyt silmänsä minuun. Hänen kanssaan seurustelua kesti noin reilu 3kk ja hänen harmikseen viikkoa ennen suhteen päättymistä hän halus viedä mut yhteisen tutun luo käymään joka asui Helsingissä.
No suostuin lähtemään ihan uteliaisuutta kun ei suostunu tyttö kertomaan kenestä oli kysymys.
Päästyämme ovelle olin joitakin metrejä tyttöystäväni takana ja kun ovi avautui niin tämä ruskeasilmäinen pulssin kohottaja purjehdukselta oli oven suussa ihmettelemässä meidän tuloa sinne, samaan aikaan polveni meinasivat pettää mutta sain kuin sainkin pidettyä itseni kasassa. Hymyillen hän kutsui meidät teelle, ja silloin mietin ettei ollut hyvä idea lainkaan mennä sisälle taloon. Omien ajatuksieni myllerrys sai oloni tuntumaan oudolta ja yritin ratkaista arvoitusta miksi minusta tuntui juuri siltä kun silloin tuntui.
Viimeinen pisara oli kun olimme menossa alakertaan ja tämä tyttö meni pianon ääreen soittamaan. Ensiksi hän soitti "Myrskyluodon Maija:n" ja kuuntelin haltioituneena portailla istuen hänen soittoaan, sen jälkeen pyysin että hän soittaisi vielä jonkun toisen kappaleen ja hän soitti "Kuutamo Sonaatin". Sillä hetkellä kaikki muu oli poissa, en nähnyt enkä kuullut mitään muuta kuin hänet ja hänen soittonsa. Olin tulisesti ihastunut tähän tyttöön ja harmikseni sen hetkinen tyttöystäväni seisoi minusta noin metrin päässä.
Voitte kuvitella varmaan kuinka vaivaantunut olotilani oli. Tästä viikko eteenpäin ilmoitin tyttöystävälleni etten pysty jatkamaan suhdetta ja seuraavana päivänä löysin itseni tämän toisen tytön oven takaa.
Hitaasti mutta varmasti etenin kohti päämäärääni eli sitä että saisin tältä neidolta suudelman, ja useiden viikkojen treffailuiden jälkeen se tapahtui talvisena iltana Vanhankirkon portaiden vieressä jossa hän ahdisti minut seinää vasten. Hetken katselimme ääneti toisiamme silmiin ja hitaasti huulemme lähestyivät toisiaan. Ensi suudelmani hänen kanssaan oli tajunnan räjäyttävää enkä ollut ikinä aikaisemmin tuntenut oloani niin onnelliseksi kuin silloin. Parisuhteemme kesti noin 7,5 vuotta joista jäi mieleeni hyvät muistot.
Tämä rakkaus ei valitettavasti ollut ikuinen, mutta ei se mitään sillä muistot säilyvät ikuisesti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.