Miten pitäisi suhtautua

miehen lapsiin, jotka ovat erittäin omistavia isäänsä ja lapset puolustaa toisiaan, minulta. Olen sanonut että kasvatan ja olen tukena joka asiassa, en vihollinen, vaan autan heitä kasvamaan normaaleiksi, mutta se vaatii yhteistyötä heiltä. Yksin en pysty ellei tule vastakaikua. Ovat herittäin hankalia minua kohtaan, eivät tottele, eivät noudata käskyjä eikä pyyntöjä, vaan heillä on joku kumma vastus minua kohtaan.
Kun isä on paikalla, he käperytvät isän kainaloon ja valittavat mitä olen tehnyt ja sanonut, ja isä uskoo kaiken. Riitaa tulee lasten kasvatuksesta, sillä minä tekisin omalla tavallani joka toimi omien kanssa hyvin, mutta nyt pitäisi tehdä niinkuin mies ja ex vaimo haluaa, ja siihen en suostu, se ei toimi eikä ne opit ole lapsille hyviä. Olen tiukka iti ollut ja se toimii, mutta näm kakarat senkun kitisee ja valittaa, hermot menee. En tykkää. Olisiko koulukuraattorille asiaa tai jostain apua haettava sillä alkaa mennä mahdottomaksi tilanne kun lapset hyppyyttää meitä. Toion etä ymmärtäisivät jäädä pois meiltä, silloin kaikilla on kivampaa ja kersat voivat riehua omassa kotona, ei meillä, upeassa talossa.