Sisko rakas, elämä on lahja annettiin se meillekkin.
Vuodet ne vierii, tuoden hyvää ja pahaa eteemme.
Sumussako tahdot yhä kulkuasi jatkaa yksin usein.
Olisiko jo periksiantamisen ja sopimisen aika?
Niin paljon olet saanut elämältä, minä paljon vähemmän.
Välillämme oleva kuilu, ei ota umpeutuakseen vieläkään.
Sopua jonkinlaista, laihaakin mietin yksin täällä.
Ajatuksen olen saanut, vastaan tällä tulisin mielelläni.
Sinulle sallien helpotusta, lepoa ja aikaa enemmän.
Otatko sen vastaan, huokaisten helpotuksesta ja kiitollisuudesta minuun siskoosi.
Vai jatkuuko elo, kuin myrskyävä meri pimenevässä illassa.
Väistellen ja pakoillen toisiamme elämässä.
Vuodet ne vierii, tuoden hyvää ja pahaa eteemme.
Sumussako tahdot yhä kulkuasi jatkaa yksin usein.
Olisiko jo periksiantamisen ja sopimisen aika?
Niin paljon olet saanut elämältä, minä paljon vähemmän.
Välillämme oleva kuilu, ei ota umpeutuakseen vieläkään.
Sopua jonkinlaista, laihaakin mietin yksin täällä.
Ajatuksen olen saanut, vastaan tällä tulisin mielelläni.
Sinulle sallien helpotusta, lepoa ja aikaa enemmän.
Otatko sen vastaan, huokaisten helpotuksesta ja kiitollisuudesta minuun siskoosi.
Vai jatkuuko elo, kuin myrskyävä meri pimenevässä illassa.
Väistellen ja pakoillen toisiamme elämässä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siskoni rakkaani kanssa olemme uudelleen tutustuttu, myrskyä oli vuosia välissä, ikäero ja eri äidit myrskyineen eroittaneet. Emme koskaan aiemmin toisiimme tutustuttu, nyt on pelkkää magiaa henkinen yhteys välillämme, se kielii, että olemme samaa sukua. Vain oma suku on rakas ja teitpä mitä tahansa se on kenties tämän päivän myrskyissä ainoa pysyvä joka sinua ehdoitta lopulta rakastaa ja on pysyvää. Teitpä mitä tahansa. Vielä kun toinen sisarpuoli osaisi antaa menneet anteeksi. Olisi koko perhe eheytynyt. No me kaksikin kykenemme vielä niin paljon asioita muuttamaan, olemme yhdessä aloittaneet muutoksia elämissämme. Maltillisesti.