mieheni jäi kiinni pettämisestä jouluna, olen pohjattoman surullinen asiasta. Rakastan miestäni ja hän on ollut hyvin katuvainen ja vähättelee tapahtunutta. Yritän antaa anteeksi mutta se on tosi vaikeaa:( eroa pyörittelen mielessäni mutta se ei tunnu oikealta ratkaisulta sekään... 16 vuotta ollaan oltu yhdessä ja 3 lasta saatu..
kertokaa kokemuksianne jotka olette saman kokeneet..
miten pääsitte yli vai pääsittekö? koska kipu lakkaa vai lakkaako?
Tuntuu että itsestä on vain varjo jäljellä, painokin on tippunut melkein 20 kg, ainoa positiivinen asia :)
kertokaa kokemuksianne jotka olette saman kokeneet..
miten pääsitte yli vai pääsittekö? koska kipu lakkaa vai lakkaako?
Tuntuu että itsestä on vain varjo jäljellä, painokin on tippunut melkein 20 kg, ainoa positiivinen asia :)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Oliko kyseessä yhden illan juttu kun miehesi vaan vähättelee sitä? Suostuuko hän puhumaan asiasta lainkaan? Miten hän osoittaa katumuksensa?
Mä annoin miehelleni anteeksi pettämisen. Mies katui, itki aluksi, kohteli mua paremmin kuin ennen. Jopa seksiä oli enemmän. Mä pikkuhiljaa aloin uskoa, että hän kerrasta oppi. Että hän seuraavan viettelyksen tullessa vastaan sanoo ei koska kunnioittaa, arvostaa ja rakastaa vain minua.
Jonkin aikaa meni hyvin. Tai niin mä luulin. Suhteen jatkuminen paljastui kun oltiin yhdessä baarissa ja tuntematon nainen tuli hyvin tuttavallisesti miehen luo juttelemaan. Aikani siinä kuuntelin naisen juttelua ja katselin mieheni vaivautuneisuutta. Nainen mm. pyysi että vaihdetaan baaria niin saadaan olla rauhassa, ettei ole ketään tuttuja siellä. Sitten otin itseäni niskasta kiinnin ja menin esittäytymään naiselle. Kerroin, että mulla on tuon miehen kanssa yhteisiä lapsia. Hän oli hetken hiljaa ja sanoi, että ai, sä oletkin noin nuori ja eläväinen, ihan erilaisen kuvan olen susta saanut. Minä otin kassini ja läksin kotiin. Mies tuli vasta aamulla.
Tilanne alkoi selvitä, suhde oli jatkunut koko ajan. Mua inhotti itseäni eniten se, etten tajunnut vaan uskoin miehen vakuuttelut kertapanosta. Inhotti, että olin niin tyhmä. Ero meille tuli. Olen siinä mielessä ehdoton ihminen, että kerran voin anteeksi antaa ja toinen kerta on jo tyhmyyttä.
Mies ei päätynyt yhteen naisen kanssa. Nainen oli naimisissa eikä hän sitten eroa ottanutkaan vaikka niin oli luvannut. Sisimmässäni olin vähän vahingoniloinen kun mies kännissä soitti ja kertoi asiasta. Sanoin kuitenkin hänelle että sitä saa mitä tilaa.
Ei se, et mies on alkanut itkee, johtunut siitä, että hän olisi katunut kiinnijäämistä. Varmaan enemminkin siitä häpeästä kun jäi kiinni. Ja pakkohan hänen oli sitten panostaa suhteeseen sun kanssa, koska se oli hänelle ainut tapa saada sinut uskomaan hänen katuvan sitä "hairahdustaan". Samalla tietysti myös siksi, että sai sinut minimoimaan kyselysi naisesta, jonka kanssa hän sinua petti. Ja jonka kanssa jatkoi suhdettaan siitä huolimatta.
Eromahdollisuutta hän ei halunnut, koska hänen naisystävänsä oli vielä itsekin naimisissa. Nainen varmaankin odotti ensin exältäsi tekoja siitä, että exäsi alkaisi etenemään erojutussa. Ilmeisesti siitä oli kuitenkin puhuttu heidän kesken, koska nainen oli lupaillut exäsi mukaan myös hänen eroamisesta omastaan. Jos kerran mies ei tee mitään luvatun eron eteen, niin miksi naisen pitäisi tehdä niin ensin?
Ei siis ihme, että hän ei sitten eronnutkaan ja alkanut exäsi kanssa kimppaan. Se, että kerroit hänelle uutta tietoa exäsi kertomien satujen sijaan, ei exäsi varmaan enää tuntunut sellaiselle miehelle, että hän olisi enää luottanut exääsi juuri ollenkaan.
Jos minä olisin ollut tuo nainen, niin ainakaan minä en olisi tuossa vaiheessa ollut ollenkaan halukas jatkamaan suhdetta hänen kanssaan tai alkamaan exäsi kanssa kimppaan. Olisin varmaan mielummin etsinyt jonkun toisen miehen hänen tilalleen.
Hienosti analysoitu. Noin mäkin asian ajattelin jälkeenpäin. Ja noin olisin naisena itsekkin toiminut. Sitä vaan ei halunnut uskoa että mies voi olla noin paska ja liero ja silti vannoa rakkauttaan minuun. Hänellä oli täysi mahdollisuus ottaa musta ero mutta ei ottanut. Minä olin se, joka pani eron vireille. Selkärangaton luuseri. Onneksi pääsin eroon aika kivuttomasti ja nyt elämä hymyilee. Tätä palstaa tulee luettua kun täällä kaikenlaista kerrotaan.
Itse en kuitenkaan hetkeäkään usko, että pettäjä kerrasta oppisi mitään. Ei edes kahdesta. Jos ihminen on taipuvainen pettämään, hänestä ei uskollista saa ilman hänen omaa haluaan. Hän tekee sen ihan itse, oman itsensä takia. Ei kenenkään muun. Jos pettäjä siinä onnistuu, että pyrkii olemaan uskollinen, jääkö takaraivoon kuitenkin halu pettää? Miten hän sen halun hillitsee? Olisi mielenkiintoista kuulla, onko entisiä pettäjiä olemassakaan.
mullekävinäin, pitkästä aikaa tervejärkistä kirjoitusta täällä. Itkupotkuraivaripettäjät itkevät vain omien tavoitteidensa saavuttamisen vuoksi.
Voi kun kaikki petetyt olisivat noin avoimia ymmärtämään asiat niinkuin ne ovat.
Itsekkin sorruin tuohonitkupotkuraivarikohtaukseen, kun mies toisen kerran jäi kiinni pettämisestä. Olisi pitänyt nähdä noiden harvinaisien kyynelten taakse, että mies ei itkenyt meitä, vaan itseään, ja tuota toisen naisen menetystä....silloin annoin vielä anteeksi, mutta lopulta tajusin, että toi suhde jatkui koko ajan, ja tunsin, että minähän siinä suhteessa olinkin ylimääräinen. Pettäjä ei opi koskaan, vaan pettää aina, kun itse haluaa.
Eikö kukaan ole kuullut kuin rokotiili kyyneleistä?
Minä laitoin mieheni pihalle jatkuvan henkisen ja ruumillisen väkivallan takia.
Sitä ennen olin hölmö ja kiltti,kunnes mitta tuli täytteen.
Mies oli itkenyt läheiselle henkilölleni oikein kunnolla,kun laitoin hänet pihalle.
Sen tajusin,että ne kyyneleet olivatkin rokotiilin kyyneleet.
Hei surullinen.
Olet joutunut kriisiin, joka on heilauttanut parisuhteenne tasapainoa merkittävästi. Pettämiskriisi on yleensä erittäin raskas asia. Kerroit laihtuneesikin, mikä kertoo siitä, miten kovilla olet.
Myös pettämisestä jotkut parit voivat päästä yli. Lähes poikkeuksetta se vaatii kuitenkin terapiaa. Jotain on mennyt rikki ja sen korjaamiseen tarvitaan usein melkomoista syväluotaamista. Kannustan teitä hakeutumaan ammattimaisen pariterapeutin luokse. Riippumatta siitä, päädyttekö eroon vai pyrittekö jatkamaan suhdettanne, asian läpikäyminen auttaa ja on tervettä. Terapiaan pääsee yksityisille pariterapeuteille esim. Parisuhde Katajalla on lista terapeuteista, tai seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksiin (jonoa saattaa olla). Oman seurakuntasi sivuilta löytänet tiedon lähimpänä palvelevan perheasiainkeskuksen vastaanottoajoista.
Voimia prosessin läpikäymiseen ja kykyä rakentaa uutta
toivottaa diakoni Merja
Saman kokemuksen käyneenä ja jos jatkatte niin tässä pieniä juttuja joihin tulet törmäämään. Se kääntyy myös toisinpäin. Epäilee sinua että kostatko.alkaa seuraaminen ja kyselyt. Samoin sen käytös muuttuu ja sinulle tulee tiukkoja paikkoja epäilystä jatkaako pettämistä. Me opimme miten hoidamme. Aina kun toinen alkoi kyselemään tai epäilemään jotain istuimme vastakkain ja katsoimme silmiin. Keskustelimme asiat täysin miksi jompikumpi epäilee ja mistä epäilys tuli. Kun asiat käytiin läpi ja molemmat olivat toisen kertomaan tyytyväinen halattiin ja näytettiin tunteemme koskettaen. Aluksi miehelle oli vaikeaa tuo puhuminen. Ajanmyötä on oppinut. Se jos toinen valehtelisin kaiken tämän päälle on se silloin jo sairasta ja jos ero tulisi olisi juuri uusi pettäminen silloin syy. Molemmat olemme samaa mieltä tästä. Yhdessä menemme eteenpäin uskoen toiseen. Aikaa on vierinyt jo vuosia. Toisaalta se toi paremman suhteen hoidon molemmille kun ymmärrämme että ihminen voi rakkaudestaan huolimatta pettää ja tehdä virheitä. Mutta ihan tiedoksi näistäkin toipuu ja pääsee yli kun löydätte keinot miten toisianne kohtelette.
Miehelläni oli salasuhde työkaveriinsa, meillä oli kriisi avioliitossa tuolloin. Erosin hänestä, mutta otin hänet takaisin, kun aloin ymmärtää häntä. Hän lopetti suhteen ja kävimme asioita paljon läpi. Nyt suhteemme on paljon parempi. Kyllä pettämisestä voi toipua, mutta vaatii rehellisyyttä ja peiliin katsomista molemmilta. Meilläkin oli pitkä liitto takana ja lapsia. Tuo pettäminen voi helposti houkuttaa silloin, ei siinä sen kummempaa.
Niin ja nyt miehesi tietää, miten pitää toimia, että hän ei jää enää toista kertaa kiinni pettämisestä. Ja kuinka hän saa sinut uskomaan hänen sanojaan.
Noin se valitettavasti liiankin usein menee. Niin munkin mies vannoin ettei enää koskaan ja kyllä hän tajuaa, miten minuun sattui. Keskusteltiin ja suhteemme muka nousi alkuaikojen kukoistukseen. Kunnes erinäisten tapahtumien aikana paljastui, ettei suhde mihinkään ollut päättynyt. Äijä vaan oppi salaamaan jutun entistä paremmin.
Siksi suhtaudun hyvin kriittisesti kun joku kertoo, ettei mun puoliso enää ikinä mua petä. On sen teoillaan ja sanoillaan näyttänyt. Ihminenhän ei muutu ellei itse sitä muutosta halua oman itsensä takia. Ei kenenkään muun. Miten pettäjä yht äkkiä sen pettämisen halun päästään saa pois?
Tuo on niin totta. Munkin ukko lupasi ja itki, ja kaikki oli kuin alussa joskus. Oltiin rakastuneita taas. Sitten todellisuus iski, ja huomasin kaiken olleen valhetta. Suhde oli jatkunut lupauksista huolimatta. Petturi on aina petturi, osaa vaan jatkossa sen piilottaa paremmin :D
Se+mitä+en+tajua+näissä+suhteissa+on+se+,että+miksi+mies+valehtelee+haluavansa+olla+vaimonsa+kanssa+ja+oman+kokemukseni+mukaan+mies+myös+sanoo+haluavansa+olla+myös+sen+toisen+naisen+kanssa.+Minulle+naimisissa+oleva+mies+kertoi+haluavansa+olla+minun+kanssani+ikuisesti.++En+tajunnut+sitä+miksi+hän+olisi+valehdellut+minulle.+Valehteli+kuitenkin,+valehteli+myös+vaimolleen+että+suhteemme+oli+loppu+vaikka+ei+ollutkaan.+(Tämän+kuulin+jälkeenpäin,+kun+olin+jo+heivannut+miehen)+
Ilmeisesti+on+niin+että+miehille+on+jonkinlainen+kynnys+pyytää/hakea+avioeroa.+85+%+eroista+on+vaimon+alkuunpanemia.+Jostainhan+tämä+kertoo.
Pelko juuri ei haluta tehdä päätöstä odotetaan että naiset tekee sen.
Jos mies todella haluaa sen uuden naisen, hän hakee sen eron.
Jos rakastat miestäsi anna mahdollisuutta korjata tilanne. Nuo tarinat kuinka aina pettäjä on ei ole kivaa luettavaa. Ja jos tulet kohtaamaan sen uudelleen olet kaikkesi tehnyt eikö niin? Ei etukäteen voi surra tai muutoinkaan tulevaisuutta surra. Käykää yhdessä mitä haluatte elämältä. Samoin meillä aikanaan käytiin läpi mitä ero tuo tullessaan. Se mitä mies saa ja mitä sille jää. Teki päätöksen ja halusi jatkaa kanssani. En sure sitä että pettäisi koska tietää mitä menettää ja mitä saa jos vielä pettää. Samoin se että oliko se pettäminen kerta virhe vai muu en voi tietää. Mutta jos ilmi tulee niin tietää mitä silloin saa. Toki se pahanolon tunne jää pitkään mutta ajan kanssa se häipyy mutta et unohda. Kohdelkaa hyvin toisianne ja arvostakaa toisianne. Emme voi toista kahlita tai edes rajoittaa mitenkään vaan luottaen toisen aikomukseen. Ja uskoa toisesta hyvää. Vuosia on nyt mennyt eikä eteeni ole tullut edes epäilyjä että pettäisi. Kyllä käytös kertoo. Toki käytte läpi ne epäilyt ja toisen käytös mutta muista puhumalla asiat hoidetaan. Näistä selviää kyllä joten tässä sulle yksi selvitty tarina. Meillä upea perhe ja olemme onnellisia.
Pidin vuoden verran sivu"suhdetta" vaimoni selän takana. Lainausmerkeissä siksi etten koe sitä oikeaksi suhteeksi. Ja kyllä kadun enemmän kuin mitään elämässäni.
Oltiin just saatu eka lapsi, kaikki oli paremmin kuin hyvin. Töissä oli nousukiitoa, oltiin just menty naimisiin, tuntu että saan kaiken mitä halusin, mutta silti oli jotenkin paha olla. Eihän semmonen sovi, varsinkaan miehenä. Mikä helvetin paha olo täydellisessä elämässä! Täydellinen vaimo, täydellinen koti ja vauva, täydellinen duuni, kaikki. Se muija jonka kanssa pyörin ei missään nimessä yllä vaimon tasolle, eikä sillä ollut mitään väliä, koska se ei ollut mitään, sen kanssa oli pelkkää pahaa oloa.
No miksi tein noin; varmaan samasta syystä ku jotkut viiltelee itseään.
Ihmettelen kuka vatvoo jouluna pettämisiä?
Etkö voinut leikkiä salapoliisia joulun jälkeen?
Joopa joo avopuolisoni ilmoitti myös jouluna, (toki jo arvasinkin) mutta kumminkin,25v avoliiton jälkeen et ollu suhde poikani valmentajaan. heh heh valehteli pualivuatta, sopivasti sitte sai kivan joulun minulle ja LOPPU ELÄMÄN!!
Vaihtoon - kerran pettänyt pettää aina. Tämä yleisesti todettu - ei muutu.