Koen suurena ongelmana ns. parisuhteessani (jos suhdettani aviomieheeni nyt parisuhteeksi edes voi kutsua) mieheni täyden empatiapuutteen minua kohtaan. Mitä tahansa minulla on vaivaa (esim. väsymystä, infektiota...) niin jos "valitan" asiasta kaivaten edes hitusen empatiaa, niin saan vastaukseksi, että olen mielisairas eikä mieheni halua kuulla valitusta. Jos minua kiinnostaa jokin asia ihan vaan vaikka jokin musiikki, niin mieheni mielestä se on mielenkiinnotonta ja tyhmää.
Olen etääntynyt miehestäni valtavasti. Kun yritän etsiä edes pientä empaattista kosketuspintaa mieheltäni, niin tulen aina torjutuksi. Mitään lohdullista tai rakastavaa ei mieheltäni minulle heru...Silti hän sanoo ettei jätä minua. Miksi hän ei jätä, kun minussa ei hänen mielestään ole mitään mielenkiintoista enkä ole hänestä edes kauniskaan. Vierailta miehiltä kuitenkin olen saanut kommentteja, että näytän kivalta ja olen mielenkiintoinenkin. Olen aika neuvoton, miten tätä elämää tallaisi eteenpäin...yksin eronneena vai "yhdessä" mieheni kanssa.
Olen etääntynyt miehestäni valtavasti. Kun yritän etsiä edes pientä empaattista kosketuspintaa mieheltäni, niin tulen aina torjutuksi. Mitään lohdullista tai rakastavaa ei mieheltäni minulle heru...Silti hän sanoo ettei jätä minua. Miksi hän ei jätä, kun minussa ei hänen mielestään ole mitään mielenkiintoista enkä ole hänestä edes kauniskaan. Vierailta miehiltä kuitenkin olen saanut kommentteja, että näytän kivalta ja olen mielenkiintoinenkin. Olen aika neuvoton, miten tätä elämää tallaisi eteenpäin...yksin eronneena vai "yhdessä" mieheni kanssa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla on tuttavapiirissä kaksi sellaista ihmistä, jotka sanoivat "ei jätä". No miten kävikään? Molempien kohdalle vain sattui niin vahva rakastuminen ja rakkaus, eri vuosina kylläkin että jättivät entisensä ja lähtivät uuden perään. Heille tuli viimeiset niitit vielä kohdalle samaan aikaan (toisella puoliso "sen viimeisen" kerran petti ja toisella henkiseen väkivaltaisuuteen liittyvä lopullinen kiintiön täyttyminen). Koska entiset suhteet oli mitä oli, niin siitä oli ilmeisesti helppo päästää lopulta irti.
Kysy miksi puoliso haluaa elää vielä sinun kanssasi ja jakaa elämän kanssasi. Mikä pitää vielä kiinni? Mitä puoliso tekisi, jos hänen kohdalleen osuisi elämää suurempi rakkaus.
Sinun ei kannata kysyä täältä. Heti kun kuultaa läpi, ettei sinusta välitetä, olet se joka huonoksi havaitaan.
Näiden palstojen vastaisten mukaan ihmiset, joista ei välitetä, ovat itse hylkäämisensä ansainneet.
Puolisosi on rohkea kun pettää ja jättää sinut, koska ei välitä sinusta.
Monet epäilevätkin hänen pettävän jo sinua koska olet noiiin huono!
Näin olen sen itse usein kokenut.
Ei kuulosta hyvältä, jätä se sika.
Empaattisuus on tärkeä piirre kumppanissa.
Ap, kuin suoraan minun elämästäni. Perustin vielä perheen hänen kanssaan, mutta empatiaa ei heru minua kohtaan. Häntä sen sijaan pitäisi hoivata ja nostaa jalustalle, pelkästä olemassaolostaan. Kaikkien näiden yksinäisten vuosien jälkeen hän päätti ottaa eron, koska ei saa minulta empatiaa.
Miksi olet tuossa suhteessa? Jos piirrät miinukset ja plussat listalle, niin kummat painavat vaakakupissa enemmän? En ymmärrä kirjoituksesi perusteella, että miksi olet kyseisen ihmisen kanssa.
Mihin rakaastuit miehesi,kun nyt olet sellaisessa suhteessa?
Vai jäikö mieheen tutustuminen kunnolla väliin?
Vai mistä tollainen käytös?