Aivokuvasta näkee, tehoaako lääke vai terapia
Potilaan hoitomieltymys sen sijaan ennustaa huonosti hoidon onnistumista.
Aivokuvista pystyy ennustamaan, miten hyvin lääkehoito tai terapia tehoaa masennukseen ja onko hoitomuodosta jopa haittaa.
http://url-to.com/Gn
Potilaan hoitomieltymys sen sijaan ennustaa huonosti hoidon onnistumista.
Aivokuvista pystyy ennustamaan, miten hyvin lääkehoito tai terapia tehoaa masennukseen ja onko hoitomuodosta jopa haittaa.
http://url-to.com/Gn
Vastaukset 4
Vanhimmat
Semmoset Emory yliopiston hevonpaskat sieltä, jos suomalaisten päitä alettaisiin kuvaamaan niin kaikki saisivat masennuslääkityksen ja suosituksena vielä pullo koskenkorvaa päivässä. Geenit vaikuttavat asiaan paljon, ja helvetisti myös nämä paskat ympäristötekijät kun asutaan melkein pohjoisnavalla täyskaamoksessa. Vinkkinä Georgia etelän aurinkovaltio 33°45′N ja Helsinki Alaskan korkeudella 60°10′N.
Tollaset etelän pellet kun laitettais karuun Suomeen kasvamaan niin olisi naru kaulassa ennen teini-ikää.
Se kumminkin on lääkevouhotuksessa muistettava, että terapiassa asioita tulee käsiteltyä eikä vain lääkkeillä turrutettua, terapiasta ei tule fyysisiä vieroitusoireita, potentiaalista fysiologista riippuvuutta lääkkeisiin. Tuollainen uutisointi maalaa lääkkeistä jotenkin tehokkaamman ja toimivamman keinon, mitä ne oikeasti on. Kuulostaa hienolta että lääke "tehoaa", mutta se ns. teho voi jäädä lyhytkestoiseksi ja loppua. Ja lääkkeen parantava illuusio kadota kun ihminen päättääkin lopettaa sen.
Onko tuo tutkimus sponsored by lääketehtaat? Ja mistä sen tietää johtuuko lääkkeen ns vaikutus plasebosta?
Ja mitä ihmettä tuo potilaan hoitomieltymys kohta meinaa?
Tuo teksti tutkimuksesta tuntuu sivuuttavan sen että lääkkeistä voi olla joillekin kunnon haittaa ja puhuvan lääkkeistä jotenkin tehokkaampana mitä ne todellisuudessa monessa meta-analyysissa on todettu olevan. Onko tutkimuksessa tutkittu pitkäaikaisia seurauksia lääkinnästä ja sen lopetuksesta? Ne ketkä popsii vaan lääkkeitä ei usein ratko elämässään ongelmia kuin ne jotka puhuvat niistä. Se tarviiko se, kelle puhuu olla koulutettu psykoterapeutti tosin. Joillekin joku muu keino selvittää asioita voi olla yhtä toimiva. Ja potilaan hoitomieltymys ja hoitomotivaatio, ja luottamus hoitohenkilöihin, ja hoitometodeihin on tärkeitä asioita joilla on merkitystä. Ketään ei voi tehokkaasti auttaa jos henkilö ei usko apuun tai hänen mieltymyksensä tai arvonsa sivuutetaan tai väkisin tuputetaan jotain mitä henkilö ei tahdo.
Joskus toki terapia voi olla haitallista jos aika sille on väärä. Joskus aika voi olla hyödyllinen parantaja monessakin mielen pulmassa.