Onko lasten elatusrahasta olemassa jokin sääntö, montako prosenttia palkasta se on? Meillä on 2 pientä lasta, (pian ex-)miehelläni vakityö, minulla määräaikainen. Vaihteleeko elatustuen määrä minun palkan mukaan, eli jos olen työttömänä, saisin enemmän kuin töissä ollessani? Suhteutetaanko elatustuen määrä minun ja lasten isän palkkojen suhteen, eli arvioidaanko lasten kuluttavan esim. 300e/kk, ja koska palkkani on 2/3 lasten isän palkasta, mieheni maksaisi n.200e ja minä itse "elättäisin" lapsia 100euron edestä/kk. Vai miten tämä menee? Onko olemassa hyvää nettisivua asiasta? En ole sellaista nyt löytänyt...
Elatusraha
eroava
158151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos lapset jää sinulle ei sun tuloilla ole mitään merkitystä elatusmaksun suuruuteen ex mies maksaa määrätyn summan tietysti riippuu mitkä hänen tulonsa ovat menkää yhdessä lastenvalvojan puheille ja sopikaa elatusmaksun määrä.
Kun teette elatussopimusta,ole tarkkana.Myöhemmin on erittäin vaikeaa muuttaa sopimusta,mikäli toinen osapuoli vastustaa.Eli vaikka ex-miehesi tulot nousevat tai saa perinnön(varallisuus huomioidaan myös,ei pelkkä palkkatulo) ,et saa sopimusta muutettua muutoin kuin käräjäoikeuden kautta.
Kokemusta on.Omat tuloni ovat pienentyneet merkittävästi ja mies saa nyt parempaa palkkaa kuin sopimusta tehtäessä.Lisäksi sai huomattavan perinnön.Elatusmaksu oli edelleen 120 euroa.Pyysin tarkistusta.Sos. toim. virkailija oli sitä mieltä,että jo aikaisemmin olisi pitänyt korottaa.Mies vastusti.Käräjillä tuli tyly tuomio hänelle,elatusmaksu nousi 270 euroon ja takautuvia maksujakin tuli.
On se tyhmää,että pitää käräjöidä.Luulisi,että oman lapsen etu olisi tärkein molemmille vanhemmille.Ei ole lainkaan kivaa penkoa perheasioita tuomioistuimessa,sen vaan sanon.
Miehen kaikki valheet tuntuivat todella likaisilta siellä tuomarin nenän alla.Oli huono olo monta viikkoa,miten sitä voikaan ihminen olla luottavainen ja sinisilmäinen.Lasta pitäisi ajatella eikä suojella valehtelijaa.
Vaadi sopimukseen ehto,että tilannetta tarkistetaan määräajoin ja muutoksia tehdään,jos jomman kumman tilanne muuttuu tulojen tai varallisuuden osalta.Silloin sopimus on tasapuolinen molempien vanhempien kannalta.
Tärkeää on myös laittaa sopimukseen maininta siitä,että toinen vanhempi osallistuu lapsen elatukseen myös 18v ikärajan jälkeen aina 20v saakka,mikäli lapsi ei sitä ennen kykene elättämään itseään.Kyseessä on ns. koulutusraha,johon toinen vanhempi ei yleensä suostu,mikäli siitä ei ole mainintaa alkuperäisessä sopimuksessa.Kokemusta on.
Kun lapsi täyttää 18v,toinen vanhempi ei voi itse enää vaatia koulutusrahaa.Lapsen on nostettava itse kanne toista vanhempaansa kohtaa ja vaadittava osallistumista koulutukseen kykyjensä mukaan suhteessa toisen vanhemman tuloihin.
Mieti tarkoin,millaiseen sopimukseen laitat nimesi.Itse en aikoinani miettinyt,tärkein asia oli päästä pois väkivallan ilmapiiristä.Kaduin katkerasti myöhemmin ja olen joutunut taistelemaan asioista aivan liikaa.Kun järkevän ihmisen kanssa kaikki olisi voitu sopia.Narsistin kanssa ei sovita,hän katselee asioita vain oman napansa kautta.
Kiitos vihjeestä! Eipä nuita asioita tiedä jollei saa neuvoja! Minullakin tilanne, että olen aina välillä työttömänä, ja miehelläni palkka nousee vähän väliä...
Itse maksan elatusmaksua lapsesta ja kyllä se kuuluu lapsista huolehtia miehenkin tulojensa mukaan, toivon vain että ne meidän maksamat rahat todella käytetään lasten hyväksi, on nimittäin naisia jotka käyttävät rahat aivan muuhun..
Taas yksi ääliö joka luulee että ex-vaimo lyö rahoiksi elatusmaksuilla. Ota huomioon se, että jos lapset asuvat exän luona, hän on se joka maksaa vuokran, ruoat, vaatteet, puhelin ym. ym. Ja sossusta määrätyt 120 euroa per lapsi ei kyllä loppujen lopuksi pitkälle kanna, varsinkaan jos lapset ovat jo teini-iässä. Tulee vain mieleen, että pitäisi itse pistää lapset isänsä luokse vuodeksi asumaan, ja maksaisi itse vain sen 120 euroa kuukaudessa per lapsi, kyllä helpolla pääsisi! Ja johan luulisi että se ruinaaminen näiltä elatusvelvollisilta isiltä loppuisi kun huomaisivat, että ei todellakaan pääse rikastumaan elatusrahoilla!
Minusta ei elatusmaksuja kuulu ollenkaan sille,joka ei halua eroa.Eiköhän sen pitäisi yksinkin pärjätä jos kerran eroa haluaa.
Mitään tyhmempää ei voi olla kun naimem/mies
hakee yksin eroa ja on vielä vaatimassa kirkkain silmin elatusmaksuja HÄVETKÄÄ
... vaan perustuu lakiin.
Jos vanhemmat tai toinen heistä "tahtoo erota" mistä syystä tahansa, niin eihän se lasten syy ole ... miksi heidän ei kuuluisi saada etävanhemmalta tämän osuutta elatusvastuusta.
ETHÄN sinä niitä elareita exäsi elatukseen maksa! Joissain maissa Euroopassakin muuten näin menetellään.
Mitään tyhmempää ei minusta ole kuin mies/nainen joka rankaisee syyttömiä erosta ... niitä joita luulisi rakastavansa ja heille parasta tahtoisi vaikeissakin olosuhteissa -- lapsiaan.
Sinun täällä pitäisi hävetä jos jonkun. Ja pitää huoli ettet koskaan enää lisäänny, koska ymmärrys vanhemmuudesta ja siihen liittyvistä velvollisuuksista NOLLA.
Näissä asioissa ei voi olla tasapuolinen puolustamatta elatusvelvollista:
1. Koko nimitys on loukkaava. Ei vanhemmuutta (eikä ihmisyyttä) saa typistää elatukseksi (ja kenellä muuten on oikeasti se jumalallinen oikeus ja viisaus puuttua koko asiaan niin voimallisesti kuin nykyisinkin edelleenkin tehdään)
2. Viranomainen ei edusta lasta, vaikka näin väittääkin. Näkökulma on 100%:n äitikeskeinen ja siinäkin mielessä vielä typerän lyhytnäköinen sekä siinä samalla usein nimenomaan lapsen edun vastainen.
3. Liian suuret elatusmaksut ovat edelleen arkipäivää hyvin monilla vanhemmilla, etenkin lähes poikkeuksetta silloin, kun oikeus on ne asettanut tai joku viranomainen (usein kiristyksellä tehostaen) suosittanut. Pahinta tietysti toki on, että joku Jumalan asemaan asettunut viranomainen on määrännyt tapaamisetkin minimiin ilman mitään todellista perustetta (Perusteeksi riittänee, että isä on mies mikä tietääkseni edelleen yleisintä ;))
4. Maksamattomat elatusmaksut peritään (mikäli suinkin jotain perittävää löytyy). Liian suuret (esimerkiksi kurkusta alas kaadetut tai naamaan typeryyttä peittämään pakkeloidut) elatusmaksut jäävät lapselta aina ja koko iäksi saamatta. Lähivanhempi siis ensinnäkin saa vapaasti varastaa lapseltaan (laiminlyömällä oman elatusosuutensa) ja usein vielä ex-puolisoltaan (elättämällä elatusmaksuilla samalla itseään) ilman mitään seuraamuksia ja vieläpä verovaroin kustannetun viranomaislegioonan "lämpimällä" tuella.
Ja kuitenkin, aina vaan, täällä sivuilla pyörii kaiken maailman "ryhtireiskoja" muita neuvomassa! Ikäänkuin nykyinen viranomaiskäytäntö ei olisi kaikessa tolkuttomuudessaan riittävän vahvaa muutenkin. Hyh, hyh! Suomalaisilla ei todellakaan ole isänmaata.
Ja uudemmille lukijoille: itse olen siis yksinhuoltaja enkä suinkaan "katkera maksaja".
Sopisi heti minulle,enkä tarvisi euroakaan
elatusmaksuja.Maksaisin kaiken omaisuuden,kun vaan voisin olla lapseni arjessa mukana.
En viitsisi kuunnella enää yhdenkään yh:n valituksia mistään rahasta.Te ette varmaan tajua
kuinka helvetin rankkaa on menettää oma lapsi.
(ei se enää omalta lapselta tunnu,jos joka toinen vkl tapaa) vai haluaisitko kokeilla.Siinä vieraantuu väkisinkin,vaikka olis kuinka lämpimät välit.
Kokeilkaas joku yh. äiti täta vaihtoehtoa,niin johan tulee totuus esiin.
t Lastaan rakastava ja ikävöivä isä
Erotilanteessa miehillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada lasten hultajuutta,jollei äiti ole täysin alkoholisti tai muuten henkisesti erittäin sairas.
Elatusmaksut laitetaan niinkuin manulle illallinen,mikä minusta on ihan perseestä,siinä tapauksessa,että mies itse haluasi pitää lapset.
totta etteikö myös mies saa huoltajuutta eikä siihen tarvitse alkoholistia tai mielenvikaista äitiä. Olen itse yksinhuoltaja, sillä muu ei tullut kysymykseenkään. Exä:ni oli niin vieraisiin menevä ja tosi narsistinen luonne, joten eihän sillä olisi ollut aikaa hoitaa ja huolehtia lapsistani. Lapsiani hoitaa nyt minun vanhempani , kun itse olen töissä ja todella hyvin hoitavatkin. Silloin kun exä ottaa lapset, eivät he mielellään lähde sinne. Minun mielestäni sääntö on kummallinen, sillä jos on sovittu lasten viikonloppuvierailut äitinsä luokse, ei sen ole pakko ottaa lapsia silloin. Ei pysty etukäteen suunnittelemaan mitään varmaa, kun ei tiedä, josko exä on löytänyt jonkun häntäheikin eikä halua lapsia luokseen, mutta isän on pakko antaa, ei voi kieltäytyä. Ihan hullu laki tai mihin se perustuukaan. Narsisti-äiti tai paremminkin vaan synnyttäjä on niin tuulella seilaava, että joutaisi jo luopua niistäkin viikonlopuista. Osaako joku selventää.
Ja on riittävän sekaisin. Juuri kävi niin tutulle, lapset sekopää narsisti-isille. En ihan oikeasti edes uskalla kertoa mitään liian tarkkaa. Vaan kaikki riittävän lähellä olleet tietää isän oikean luonteen. Rikollinen, ei ole vaan jäänyt kiinni, väkivaltainen lapsia kohtaan, mutta taasen niin ettei ole jäänyt kiinni. Ihan kunnon hämäräveikko aseita ja pimeitä aineita myöten, mutta päällepäin täydellinen äidin kultapoika ja unelmavävy. Paikkakunnalla (kunta&seurakunta) verkostoa ja sitä kautta sos.toim. puolto. Piinasi perhettään vuosia ja saa nyt ihan lainvoimaisesti jatkaa edelleen, onneksi lasten äiti päässyt henkisesti jo irti, vuosien prosessin jälkeen.
Pelko asuu sydämessä lasten puolesta, hirveä tilanne :( Kukaan ei usko, ennen kuin jotain pahempaa sattuu, ja aivan varmasti tulee sattumaan, ainakin lasten psyykessä pidemmällä aikavälillä. Tämä on hullu(jen) maa.
Väkäsinpä koosteen aiheesta, jonka tuuttaan jatkossa elarikysymyksiin omana mielipiteenäni ”copy-paste”:na. Mielipide se on sen vuoksi, ettei näihin OLE OLEMASSA yhtä kaavaa – onneksi, koska omat vanhemmathan asiantuntijoita tässä asiassa ovat … paitsi jos ovat sellaisia puusilmiä ettei sopia osata mistään… sääli lapsia.
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Elarisopimuksen voi tosiaan tehdä määräaikaiseksi, jolloin aika ajoin tarkistetaan molempien vanhempien maksukyky ja lapsen elatuksen tarve.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun (ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin lastenvalvojankin vahvistama sopimus kiertää oikeuden kautta ”byrokratian rattaissa)). Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Kiitos sinullekin vastauksesta! Tuo selvensi taas asioita. Kyllä tässä erossa on sata ja tuhat asiaa mitä pitää hoitaa, ja niissä miljoona yksityiskohtaa mitkä pitää ottaa huomioon, mutta kai asiat on vain yksi kerrallaan ratkaistava... Tuntuu, että nämä eron käytännön asiat pitää niin "kiireisenä", että itse eron toisesta ihmisestä huomaa vasta kun käytännön järjestelyt on ohi...
Tässä oli asiaa. Minä suosittelen ainakin omasta puolesta (kokemusta jo 14 v. yh-äitinä. En halunnut vaan jouduin erinäisistä syistä. Pitää katsoa todellakin molempia osapuolia. Minä tein aikoinaan sopimuksen, että isä joutuu maksamaan 10,- euroa / per lapsi / kk täysi-ikäisyyteen asti, koska ei varmasti pysty normaalitöihin enään (sairaus). Lapsille riittää (jos välittää aidosti lapsistaan) kunnan määrittelemä n. 120,- euroa / kk. Kun osaa käyttää rahaa ja kierrättää vaatteita ja tehdä ruokaa itse niin menot ei ole lapsiperheessä suuret. Minulla on ollut sisarteni lapsiakin aina välillä ( 3 vuotta pisin) ja heistä en ole saanut markkaakaan (euroa) vaan katsonut heidän parhaaksi saada asua ja elää ja käydä koulua raittiissa kodissa ja omat lapset ovat olleet kuin veljiä. Älkää hyvät vanhemmat revitelkö elatusmaksuilla omaksi hyväksenne niinkuin esim. jotkut julkkikset tekevät. Saavat yhdestä lapsesta saman verran kuin jotkut saavat pelkästä palkkatyöstä. Vähemmälläkin pärjää ja on onnellinen. Ei lapset tarvitse kaikkea krääsää vaan turvallisen ja hyvän ja rauhallisen sekä raittiin kodin.
Vielä kauan yh- äiti ennenkuin nuorin on täysi-ikäinen, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.