Olen kuullut sanottavan, että äitiys on usein onnellisempaa kuin suhde mieheen. Se pitää paikkansa. Minulla on yksi lapsi, joka jäi erossa minulle. Olen ollut vuosia keskittynyt äitiyteen, ja voin sanoa, että en kaipaa ketään miestä elämääni. Olen onnellisempi vain äitinä.
Äitiys parempaa
HJKKT
50537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Olen kuullut monen miehen sanovan että kyllä viina akan voittaa. Se pitää paikkansa. Lopetin 15 vuotta sitten 45-vuotiaana työnteon myytyäni yritykseni avioeron jälkeen, tajusin ettei iloista hiprakkaa parempaa olotilaa olekaan.
Nälkä lähtee syömällä ja akka juomalla. Näin se on.
Sinullahan hyvin menee.
Niin menee, eikä kaduta yhtään.
Samoin kävi mulle. Tytärpuoli tuli vaimoa tärkeämmäksi ja aloin kontrolloida lapsen elämää kuten äitini kontrolloi kun olin lapsi. Voi vittu tätä onnen määrää.....
Jos mies juoksee muiden naisten perässä, ja ehkä lyökin, ja vaikka ei löisikään, mutta muut naiset vetää, niin kyllä silloin äitinä oleminen on onnellisempaa kuin suhde mieheen. Minulla oli vuosia sitten sellainen tilanne. Keskityin äitinä olemiseen, ja ystävieni kanssa seurusteluun. Kohta tähän taas joku kirjoittaa jännämiehistä. Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia, että niistä kannattaisi vinoilla.
Toivottavasti huomioit, että vaikka sinä et tarvitse miestä, niin lapsesi tarvitsee omaa isäänsä.
Sinä voit olla onnellinen, mutta lapsesi ei ole onnellinen ilman omaa isäänsä. Isätön lapsi menettää elämässä paljon. Isätön lapsi ei menetä vain isäänsä, vaan paljon omasta lapsuudestaan, kasvustaan yksilönä ja tulevaisuudestaan.
Suomalaisilla naisilla on pahana tapana tuottaa isättömiä lapsia, ja he tekevät sen yleensä hyvin pahantahtoisesti.
Se että nait silloin tällöin jotain jännämiestä, ei korvaa lapselle omaa isää. .
Lapsella on yleensä isä joka tapaa lasta. Äiti elää omaa elämäänsä silti.
Muutenkaan yksikään lapsi ei synny isättömänä. Noille paskahousu "isille" maistuu kyllä nainti ja he ovat samalla tavalla vastuussa OMASTA lapsestaan. Mikään jännämies titteli ei sitä poista.
Tapaa :D
No onhan sekin jotain. Tapaamiset minullakin on eri paikkoihin, mutta ei se tee minusta niiden ihmisten elämän osaa ja kasvattajaa.
Lapsi tarvitsee isää ja äitiä joka päivä.
Kyllä olen aina huomioinut lapsen oikeuden tavata isäänsä, ja olla ihan vapaasti yhteydessä häneen. En asetu ollenkaan esteeksi.
Tuntuu vähän erikoiselta että vertaat lasta ja parisuhdetta keskenään...tuskin ne sullekaan ovat sentään vaihtoehtoja joista pitää valita.
Juuri siitä syystä huolestuin lapsen suhteesta isäänsä, mutta onneksi aloittaja ei ilmeisesti ainakaan tietoisesti sabotoi sitä.
Papukaijamerkki siitä aloittajalle. Pisteitä en anna kun papukaijamerkki on paljon numeroita hienompi.
Se vertaus oli muistaakseni jossakin lehdessä. No eihän niitä nyt voikaan oikeastaan verrata keskenään, koska kumpikin ovat aivan erilaisia ihmissuhteita. Mutta en ole tuntenut itseäni niin yksinäiseksi, kuin jos minulla ei olisi lasta. Sen verran korjaan aloitustani, että yhden miehen olisin halunnut elämääni, mutta meidän tiet lähtivät vuosia sitten eri suuntaan. Hän oli nuoruudenrakkauteni. Mutta ei ole mitään mahdollisuuksia, koska hän on kuollut. Hän teki itsemurhan. Mutta hän on ainoa, jota todella kaipaan.
Nyt kuljet silmät kiinni ja toitotat kuinka lapsi täyttää heellyydentarpeesi.
Mitä sitten kun lapsi muuttaa pois?
Kun lapsi muuttaa kotoa pois, sitä jää tietysti yksin. Mutta tuleehan lapsi tapaamaan minua.
Tuskin tulee tapaamaan sinua, koska olet kusipäinen feministi.
Ei ihmekään, että olet yksin.
Ei niin, koska mgtow, eli sinkkuus on täysin oma valintani.
Sinä olet omien sanojesi mukaan ruma ja lihava luuseri, joten sinkkuus on tosiaan täysin oma valintasi.
En ole koskaan väittänyt olevani lihava tai luuseri. Ruma olen, mutta niin ovat monet naisetkin, enkä ole koskaan vaatinut itselleni kaunista naista koska olen itse ruma. Naisten hypergamiasta johtuen rumalle naiselle ei kelpaa ruma mies.
Minulla on ollut mahdollisuuksia päästä parisuhteeseen esimerkiksi yh-mammojen kanssa, mutta en suostu aisuriksi. Jos jotain kiinnostaa olla aisuri ja elättää toisten miesten äpärälapsia, niin siitä vaan, ei se minulta ole pois.
Juuri tuollaiset kusipäät saavat aikaan feministejä. Feministit vain lisääntyvät.
No yhyy, kusipäät, yhyy. Mene äidin luokse itkemään.
Me ätmit ollaan onnellisiä myös
Tuohan tukee palstatotuuksia.
Nainen haluaa nuorena juoksut, sitten lapsia ja kodin. Sen jälkeen mies on tehnyt tehtävänsä eikä häntä enää tarvita.
Aivan kuten kehittämässäni kolmivaiheisessa elämänkaaviossa:
1. juoksut (alfamiehet hoitavat viihdyttämisen)
2. vakiintuminen (betamies hoitaa elättämisen)
3, menot (keskittyminen työhön ja harrastuksiin)
Aivan kuin kivikaudella, paitsi että kiitos kondomin betamies omaa paremmat mahdollisuudet tulla sentään isäksi.
Palstavinkujien ykkönen taas äänessä. Sulla sitä riittää juttua tasoista ja naisten valinnoista. Katkeruus naisettomuudesta paistaa kauas ja silti pitää selitellä omaa kyvyttömyyttään solmia kestäviä suhteita naisten tasokeskeisyydellä. Mieskin nuorena juoksunsa juoksee, sitten perustaa perheen ja alkaa elää elämäänsä. Millä tavalla naisen pitäisi toimia toisin, ollakseen sinun mielestäsi normaali, järkevä nainen?
"Mieskin+nuorena+juoksunsa+juoksee,+sitten+perustaa+perheen+ja+alkaa+elää+elämäänsä."
Pitää lisätä, että monet näistä miehistä ovat vastuullisia, jotka eivät harrasta seksiä nuorena. Itse ainakin olin näin.
Naisia oli kyllä runsaastikin jopa heidän keskeiseen kilpailuun asti.
Seksi on kuitenkin vastuullisuutta enkä yhdenkään kanssa paneskellut.
Minä tunnen vastuuni ja uskon että moni muukin. Myös naisissa on tällaisia, että ei se ole pelkästään miehen asia.
Onhan se jollain tavalla totta. Mutta lähinnä kai siksi, että lapseen on olemassa ehdottomampi suhde ja rakkaus on ehdottomampaa, kuin kumppania kohtaan.
Nämä suhteet ja tunteet ei ole kuitenkaan muuten verrattavissa toisiinsa. Lapsia rakastaa erilailla, kun miestään. Mutta kumpiakin voi rakastaa ihan yhtä intensiivisesti, täydellä sydämen palolla ja tunteella. Mikään monivalintakysymys tämä ei ole.
Jos kysytään kummanko valitse miehen vai lapsen, en haluais valita. Rakkaus mieheen on se pohja, jonka päälle ne rakkaat lapset on tehty. Se on se mun kaareni toinen puoli. Se jonka kanssa tämä kaikki on perustettu ja rakennettu mitä meillä on. Lapsia myöden. Ei mulla näitä yksin olisi. Lapsille oletettavasti vielä tärkeäpi ihminen, kuin minulle. Vaikka minullekin korvaamattoman tärkeä. Toisella miehellä ei pystyis korvaamaan. Jotain jäis aina puuttumaan, vaikka jotain ois enemmän?
Mutta jos kysytään, kummanko jättäisit jos se minua löisi miehen vai lapsen, niin miehen jättäisin, jos hän löisi. Rakkaus mieheen on kuitenkin jossain määrin ehdollista, kaikkea ei voi tehdä jotta rakkaus ja kunnioitus pysyy hengissä. Lapsenkin lyöminenkin sattuu ja loukkaa syvästi, mutta joku tuolla sisällä sitoo niin voimakkaasti itseä siihen lapseen kiinni, että sille voi antaa anteeksi tai ainakin haluaa antaa anteeksi. Lasta ei voi sysätä pois, vaikka siihen pettyy. Hän on jotenkin niin iso osa sinussa. Lapsen suhteen ei halua luovuttaa.
Sydämen alla kasvanut ja aina sydämessä.
Jos taas puhutaan siitä, että ottais uuden miehen tai valitsis lapsen, niin ei tarvi kahta sanaa. Oma lapsi. Menee aina uusien miehien edelle. Aina.
Joten joo jos yksin jäisin, niin ei uutta miestä. Lapset riittäis. Kyllähän ne aikuisena lähtee pois ja jään "yksin", mutta onhan ne aina sydämessä ja luultavasti tulee katsomaankin. Pitää yhteyttä, jos ei itse ole välejään pilannut lapsiinsa.
Siinä mielessä, kyllä äitiys ainakin mulle nyt mun elämän tärkein tehtävä. Mutta koko perhe on tärkein koko maailman mittakaavassa. Se tulee aina ensin, ihan kaikki muu vasta sen jälkeen.
Oli kyllä hyvä kirjoitus. Varmasti pitää paikkansa sinun ja varmaan monen muunkin kohdalla. Mutta kaikilla ei ole noin selvät kuviot ihmissuhteissa, ja siksi tilanne voi olla ainakin osittain erilainen. Minä voisin kyllä asettaa nuoruudenrakkauteni, joka oli myös sielunkumppanini, samaan asemaan lapseni kanssa, jos hänen kanssaan saisin uuden tilaisuuden.
On hyvä asia jos tuntee ihmisen ennestään, itselleni se on tärkeää.
Ihan totta puhut. Tosiaankin lähestyin omasta näkökulmastani ja tilanteestani asiaasi.
Kuten sanoit, ihmisillä on erilaisia tilanteita. Ja syitäkin miksi toimii kuten parhaaksi katsoo.
Sielunkumppanisi. Hän on kuollut, ymmärsinkö ja yhdistinkö oikein, kun kirjoitit ylempänä tuosta nuoruuden rakkaudestasi? Ikävä tilanne, koska tilaisuutta ei tule. Toisin kun voisi tulla, jos eläisi. :(
Tavallaan olet kuitenkin "onnekas", koska sulla on joku sydämessäsi jota rakastit ja rakastat. Tai kaikki ne on, joilla joku tärkeä ihminen on sydämessään.
Kyllä se totta on, että sielunkumppanini on kuollut. Ja olen tietysti onnekas siinä mielessä, että on joku, jota olen rakastanut, ja rakastan vieläkin, vaikka hän ei eläkään.
Oliko hän lapsesi isä?
Kuollut sielunkumppani on ideaalitila, mikään ei pääse romahduttamaan tuota idylliä.
Ja sulla on rakkautta ylipäänsä sydämessäsi. Se on voimavaroista vahvin voima. Niin kauan kun kykenet tuntemaan rakkautta, selviät. :)
Ja sen rakkauden ei tarvitse olla tietynlaistakaan. Kunhan sen tunnistaa rakkaudeksi ja pystyy ammentamaan siitä itselleen voimaa. Ehkä säteilemään sitä ulospäinkin ja näin tartuttaen hyvää tunnetta ympärilleenkin.
Tuolla kun katselee ihmisiä. Rakkautta näkee paljon ilmeissä, eleissä, silmissä, äänessä, olemuksessa. Jopa surussa on kyse rakkaudesta..ihmisistä voi aistia kaikenlaista. :)
Miehet ovat seikkailijoita ja explooraajia. Miesten elämä on jännittävää ja täynnä yllättäviä haasteita, toveruuttta ja vapauden tunnetta sekä teoissa että ajatuksissa.
Naisen elämä on keskustella umpiossa ihmisen kanssa niin kauan, että tämä jotain tajuaa siitä, että umpion ympärillä on jotain hallitsematonta.
(naurua)
Mun mielestä äitiyden ihme on täysin arkinen tapahtuma, jossa toiselle ihmiselle selitetään ja selvennetään asioita ja ilmiöitä toinen toisensa jälkeen. Esimerkiksi eilen kävin n. kaksi tuntia keskustelua tyttäreni kanssa siitä, kumpi oli ensin: muna vai kana.
Nokkelana tyttönä tipu päätteli kanan olleen ensin, sillä ei ollut mitään taetta siitä, että se ensimmäinen muna kuoriutuisi.
Että tällasta.
(naurua)
Onhan toi tietysti filosofisessa mielessä nokkelaa, sillä emoa ei voi syntyä ilman että ensimmäinen muna syntyy.
(hirn)
Olisit onnellinen kunnollisen miehen kanssa. Teitkö lapsen jännämiehen kanssa?
Tarkoittaako jännämies sitä, että mies on hyvän näköinen? Jos tarkoittaa, niin olihan lapseni isä hyvän näköinen, mutta ei läheskään niin hyvän näköinen kuin sielunkumppanini.
Ja kyllä olisin onnellinen kunnollisen miehen kanssa, mutta hänen täytyy olla sielunkumppani. Pelkkä ystävyyssuhde ei riitä minulle. Eikä mikään järkiliitto tule kysymykseenkään. Olen mieluummin yksin.
Kiinnostaa tietää mikä on sielunkumppani?
Sielunkumppani on sellainen, joka on hyvin paljon samanlainen kuin sinä. Kun katsoo häntä silmiin, näkee oman sielunsa. Sellaistakin sanotaan, että on kuin olisi tullut kotiin.
Et ehkä tarkoittanut minua?
Onko lapsesi sinun sielunkumppanisi?
Kummasti mitä komeampi, sitä enemmän sielunkumppani.
Kyllä näin on että omat lapset ovat tärkeintä naiselle. Ja toiseksi tärkeintä ovat lapsenlapset.
En yleensä aamuisin ole kovin terävällä päällä, vaikka olisin nähnyt liitutaulu-unia väriliiduilla vingutettuna.
Mutta tämä väite jotenkin herätti, koska se asetteli ydinperheen jäsenet tärkeysjärjestykseen.
Omasta mielestäni on niin että kehien ulommaisilla reunoilla olivat miehet ja vanhukset, mutta tämän jälkeen meni vaikeaksi. Sanomattakin oli selvää, että härän punaisessa silmässä vaikutti nainen, ydin. Mutta jos tämä nainen joutuisi asettamaan joko lapsensa tai lapsenlapsensa tärkeysjärjestykseen ja siten välittömään vaaraan, niin hän asettuisi itse giljotiinille.
Näin se vain menee.
(Naurua)
😁
Tuon takia ei kannata panna yhtään naista paksuksi. Melko nopeasti ne lapsen saatuaan nykyisin jättävät miehet ja elävät sen jälkeen helppoa elämää miehen ja yhteiskunnan rahoilla. Yleensä lapsen äiti päättää feminististen sosiaalitanttojen kanssa yhdessä että mies on paha ihminen, eikä saa tavata lastaan.
Voiko nainen jotenki oikeusteitse saaha mut tunnustamaan isyyden?
Nainen voi vaatia isyyden tutkimista.