Auringon etäisyys Maasta.

Miten herra Cassini pystyi samalla hetkellä olemaan mittaamassa kahdessa eri paikassa? Ja jos tarkoitat että mittasi ensin toisessa paikassa ja matkusti sitten toiseen paikkaan tuhansien kilometrien päähän tekemään toisen mittauksen niin onko otettu huomioon, että oletetut taivaankappaleet on sinä aikana liikkuneettaivaalla toisaalle? Eli mittaus ei olekaan luotettava.

Lättäpää kirjoitti:

Miten herra Cassini pystyi samalla hetkellä olemaan mittaamassa kahdessa eri paikassa? Ja jos tarkoitat että mittasi ensin toisessa paikassa ja matkusti sitten toiseen paikkaan tuhansien kilometrien päähän tekemään toisen mittauksen niin onko otettu huomioon, että oletetut taivaankappaleet on sinä aikana liikkuneettaivaalla toisaalle? Eli mittaus ei olekaan luotettava.

Lue lisää

Kommentoit kaksi vuotta vanhaa viestiä.

Cassini pystyi mittaukseen siten, että hänellä oli mittausta suorittaessaan apulainen nimeltään Jean Richter. Cassini teki mittauksensa Pariisissa, Richter teki ne Cayennessa Ranskan Guyanassa. Richter vietti Cayennessä yli vuoden jotta sai havaintojensa avulla määritettyä saaren leveys- ja pituusasteet etukäteen mittausta varten riittävällä tarkkuudella.

Tarkemman kuvauksen mittauksesta löytää netistä laittamalla hakusanoiksi Cassini parallax Mars

Samoihin aikoihin myös Flamsteed teki mittauksen etäisyydestä Marsiin. Sekä Cassini että Flamsteed saivat saman tuloksen, joka oli noin 6.5% nykyään tunnettua etäisyyttä pienempi. Varsin hyvä tarkkuus tuon ajan teknologialla saavutettuna.

Pilvistä tulevat valonsäteet on asia erikseen. Sellaisen voikin ehkä selittää perspektiivillä, mutta miten se perspektiivi selittää sen ettei horisontti ole koko näkökenttäsi leveydeltä valaistu?

Polariz kirjoitti:

Pilvistä tulevat valonsäteet on asia erikseen. Sellaisen voikin ehkä selittää perspektiivillä, mutta miten se perspektiivi selittää sen ettei horisontti ole koko näkökenttäsi leveydeltä valaistu?

Lue lisää

Kyllä horisontti on valaistu aina siellä, minne aurinko paistaa.
Jos tarkoitat auringon heijastumista, niin se tapahtuu suhteellisen tasaiselta pinnalta vain valonlähteen ja katsojan välistä, ei ympäri horisonttia. Siinä ei perspektiivi-ilmiö vaikuta.

Suosittelen luettavaksi kirjaa

M. Minnaert: Maiseman valot ja värit

Sieltä löytyy ymmärrettävä selitys monille mielenkiintoisille luonnossa näkyville valoilmiöille.

Jos kuun etäisyys mitataan tutkalla, on auringon mittaaminen pelkkää kolmiomittausta.
Ja miksi lattapään mukaan tutkasignaali ei heijastuisi Auringon koronasta? En tiedä onko sellaista mittausta tehty, mutta mahdollinen se varmaan on.
Tuo taivaanrannan valaiseminen on selistetty sinulle useita kertoja, mutta kun hömppävideot ovat parepaa tietoa, niin mikä siinä sitten auttaa.

Aurinkoa on jo kauan mitattu tutkalla Maan pinnalta. Tämä artikkeli on vuodelta 1964 eli yli 50 vuoden takaa.

http://ieeexplore.ieee.org/document/1138340/
http://adsabs.harvard.edu/full/1966ApJ...146..356J

Tuon mukaan mittauksia oli tehty jo vuonna 1961. Kun Auringosta saa tutkaheijastuman niin kaiun viive suoraan kertoo Auringon tutkasignaalia heijastavan osan ja Maapallon välisen etäisyyden.

Mittauksissa käytettiin varsin matalia taajuuksia. Vuoden 1961 mittauksessa taajuutena oli 38 MHz kun tutkasignaalit yleensä ovat paljon korkeammilla taajuuksilla.

Ihan VHF alapäätä näyttivät käyttäneen. Ja varmaan syystä. Yli 30 MHz läpäisee Maan ionosfäärin, mutta heijastuu varmasti Auringon koronnasta. Kun kohde on auringon kokoinen, ei lähetteen tarkasta suuntaamisesta tarvitse huolehtia. Sehän on tärkein syy käyttää GHz taajuuksia valvontatutkissa.

Radioamatöörit käyttävät samalla tavoin kuuta "toisioantennina". Synkkaamalla lähettimen ja vastaanottimen ajat riittävän tarkasti ja lähettämällä lyhyt HF-pulssi Kuun etäisyyden voisi ilmeisesti mitata jopa hyvillä amatöörivehkeillä.

agnoskepo kirjoitti:

Ihan VHF alapäätä näyttivät käyttäneen. Ja varmaan syystä. Yli 30 MHz läpäisee Maan ionosfäärin, mutta heijastuu varmasti Auringon koronnasta. Kun kohde on auringon kokoinen, ei lähetteen tarkasta suuntaamisesta tarvitse huolehtia. Sehän on tärkein syy käyttää GHz taajuuksia valvontatutkissa.

Radioamatöörit käyttävät samalla tavoin kuuta "toisioantennina". Synkkaamalla lähettimen ja vastaanottimen ajat riittävän tarkasti ja lähettämällä lyhyt HF-pulssi Kuun etäisyyden voisi ilmeisesti mitata jopa hyvillä amatöörivehkeillä.

Lue lisää

Korkeita taajuuksia on yritetty käyttää jopa Arecibon teleskoopin kolmesataametrisen parabolisen antennin avulla GHz taajuuksilla mutta huonoin tuloksin. Tässä esteenä on ilmeisesti Auringon plasman ominaisuudet. Arecibon teleskoopilla on onnistuneesti mitattu heijastumia muista planeetoista ja jopa Jupiterin Titan - kuusta.

Matalillakin taajuuksilla Aurinkotutkan antennin on oltava hirmuinen. Tuo 38 MHz antenni oli sellainen, että suuntavahvistusta löytyi 32 - 36 dB. Antennin keilan leveys oli pohjois-etelä - suunnassa 1 aste ja itä-länsi - suunnassa 6 astetta. Sitä ei voitu senaikaisella tekniikalla suunnata mittauksen aikana eli Aurinkoa voitiin mitata vain sen aikaa kun Aurinko oli antennin keilan suunnassa.

Ongelmana mittauksissa oli myös takaisintulevan signaalin suuri Doppler - siirtymä. Signaali oli usein taajuudeltaan luokkaa parikymmentä kilohertsiä siirtynyt johonkin suuntaan, kun se heijastui nopeasti liikkuvista plasmapilvistä. Antennin kannalta se on ongelma matalilla taajuuksilla, sillä mitä suurempi vahvistus niin sitä kapeampi on antennin kaistanleveys.

ExB kirjoitti:

Korkeita taajuuksia on yritetty käyttää jopa Arecibon teleskoopin kolmesataametrisen parabolisen antennin avulla GHz taajuuksilla mutta huonoin tuloksin. Tässä esteenä on ilmeisesti Auringon plasman ominaisuudet. Arecibon teleskoopilla on onnistuneesti mitattu heijastumia muista planeetoista ja jopa Jupiterin Titan - kuusta.

Matalillakin taajuuksilla Aurinkotutkan antennin on oltava hirmuinen. Tuo 38 MHz antenni oli sellainen, että suuntavahvistusta löytyi 32 - 36 dB. Antennin keilan leveys oli pohjois-etelä - suunnassa 1 aste ja itä-länsi - suunnassa 6 astetta. Sitä ei voitu senaikaisella tekniikalla suunnata mittauksen aikana eli Aurinkoa voitiin mitata vain sen aikaa kun Aurinko oli antennin keilan suunnassa.

Ongelmana mittauksissa oli myös takaisintulevan signaalin suuri Doppler - siirtymä. Signaali oli usein taajuudeltaan luokkaa parikymmentä kilohertsiä siirtynyt johonkin suuntaan, kun se heijastui nopeasti liikkuvista plasmapilvistä. Antennin kannalta se on ongelma matalilla taajuuksilla, sillä mitä suurempi vahvistus niin sitä kapeampi on antennin kaistanleveys.

Lue lisää

Tällä sivulla on muutama linkki Auringon tutkimiseen tutkalla. Sivulla on myös kuva ja speksit tuosta 38 MHz antennista.

ExB kirjoitti:

Tällä sivulla on muutama linkki Auringon tutkimiseen tutkalla. Sivulla on myös kuva ja speksit tuosta 38 MHz antennista.

Linkki jäi edellisestä viestistä näköjään pois.

http://www.df5ai.net/ArticlesDL/SolarRadar/SolarRadar.html

Tuota kautta löytyy myös tieto siitä, että HAARP - laitteistoa on harkittu käytettäväksi Auringon tutkamittaukseen. Sekin toimii matalilla taajuuksilla.

"Ystäväni Lattapää on hyvin kriittinen tutkasignaalin takaisin heijastumiseen Auringosta. Väite sai hänet nauramaan kippurassa ja kertoi että lusikallinenkin saattoi lorahtaa...."
Oletettavasti "hänellä" on jotain muutakin kuin naurua kritiikkinsä tueksi?

Saatte odotella, sillä eihän aivan kaikenlaista kannata kommentoida.

Ystäväni Lattapää tulikin juuri saunasta puhtaana ja hymyillen. Virnuillen hän viime viestit luki.
Sanoi että Auringon etäisyyttä ei olla eikä ole voitu mitata millään tiedossa olevalla laitteella. Koska tällaisia ei ole niin etäisyys on arvelua ja siten satua. Koska mittaustuloksia ei olla vakuuttavasti esitetty niin pitäytyy väitteessään muutaman tuhannen kilometrin etäisyydestä.

Auringonlaskuasiasta pyysi vielä kerran ajattelemaan etäisyyttä jalkapallon ja herneen avulla ja pohtimaan keilamaista näkymää "nousuhetkellä".

Lättäpäät eivät usko edes olomassaoloonsa. Maailmankaikkeudessa lähes kaikki kappaleet ovat pyöreitä. Planeetat, kuut, tähdet, aurinko. ihminen (paitsi lättäpäät) saa alkunsa siittiöstä jonka nuppi eli pää on lähes pyöreä. Kananmunan ym. munien keltuaiset ovat pyöreitä...

Hirttopuu kirjoitti:

Ystäväni Lattapää tulikin juuri saunasta puhtaana ja hymyillen. Virnuillen hän viime viestit luki.
Sanoi että Auringon etäisyyttä ei olla eikä ole voitu mitata millään tiedossa olevalla laitteella. Koska tällaisia ei ole niin etäisyys on arvelua ja siten satua. Koska mittaustuloksia ei olla vakuuttavasti esitetty niin pitäytyy väitteessään muutaman tuhannen kilometrin etäisyydestä.

Auringonlaskuasiasta pyysi vielä kerran ajattelemaan etäisyyttä jalkapallon ja herneen avulla ja pohtimaan keilamaista näkymää "nousuhetkellä".

Lue lisää

Lattapää taitaa olla tekniikasta yhtä pihalla kuin sinäkin. Auringon etäisyyden mittaamiseen tutkatekniikalla ei todellakaan ole mitään estettä. Itsekin olin ajattelussani ensin jämähtänyt perinteiseen tutkatekniikkaan, jolla silläkin mittaus varmasti onnistuisi. Nimimerkki "ExB" kertoi kuitenkin, että ainakin ensimmäiset mittaukset tehtiin VHF alueen alapään taajuuksilla, jolloin heijastuminen on pomminvarmaa. Ja kun mittauksen tarkoitus ei ollut määrittää auringon paikkaa vertikaali ja horisonttaalitasossa, niin matalakin taajuus pelitti mainiosti.
Olisi se GHz taajuuksillakin onnistunut.

vaionkosittenkään kirjoitti:

"Ystäväni Lattapää on hyvin kriittinen tutkasignaalin takaisin heijastumiseen Auringosta. Väite sai hänet nauramaan kippurassa ja kertoi että lusikallinenkin saattoi lorahtaa...."
Oletettavasti "hänellä" on jotain muutakin kuin naurua kritiikkinsä tueksi?

Lue lisää

"Oletettavasti "hänellä" on jotain muutakin kuin naurua kritiikkinsä tueksi? "

Niinkö oletat? Ei ainakaan mitään radioaaltojen etenemiseen liittyvää.

Suosittelen ystävällesi näitä: https://www.tenakauppa.fi/?cmpid=aw-tenakauppafi-text-brand-tuotteet&gclid=CP2to8CYk9MCFQ7cGQodPWMF2w

aivan

Mutta S24 tiedemiehillä on laajempi käsitys radioaalloista(!)OK

Niin voi olla, jos omistaa vain sokean uskon. Sehän voi käsittää vaikka millaisia järjettömyyksiä, joita jotkut ovat joskus keksineet.

Kun joku tiedekeskustelussa esittää argumentin tyyliin "Mäpäs en uskokaan teitä lällällää!" tai jotakin muuta typerää, niin siihen viestiin ei yleensä kannata vastata mitään. Tarkoituksena lällättäjällä on pienellä vaivannäöllä saada aikaan paljon vihaisia vastauksia.

Tuota toimintaa kutsutaan trollaamiseksi. Älkää ruokkiko trolleja antamalla niille huomiota. Huomioksi luetaan myös haukkuminen, solvaaminen ja uhkailu. Trollit pesiytyvät niille palstoille joilla ne saavat huomiota. Ne elävät huomiosta.

ceitti kirjoitti:

aivan

Mutta S24 tiedemiehillä on laajempi käsitys radioaalloista(!)OK

"Mutta S24 tiedemiehillä on laajempi käsitys radioaalloista(!)OK "

Ei siihen tiedemiestä tarvita. Noheva radioamatööri tietää sen verran alasta, että teidät salkkarit voi sotkea suohon.

"En kuitenkaan usko että aallot koskaan voisivat saavuttaa Aurinkoa, puhumattakaan niiden takaisin heijastumisesta.
Ajatuskin on järjetön. "

Juttusi on järjetön. 2016 Voyager 1 oli 103 kertaa kauempana kuin Maan ja Auringon välinen etäisyys. Ainakin silloin saatiin vielä radiosignaali siepatuksi.
Mitä heijastumiseen tulee, radioaalto heijastuu epäjatkuvuuskohdista, joiss väliaineen permeabiliteetti ja permittiivisyys muuttuvat. Auringon koronnassa ne muuttuvat avaruuden tyhjiöön verrattuna satavarmasti.

Vai mittasi Jzovanni Cassini 1600- luvulla......
Voi itkun pillu mitä paskaa.

Nimittäin lättämaauskovaisten mielestä auringon näkyvä koko on käänteisesti verrannollinen sen kulloiseenkin etäisyyteen katsojasta. Kun aurinko näkyy alhaalla, se on kaukana. Siten se on vastaavasti pienimmillään. Tässä uskossa videon katsojia pitääkseen täytyy auringon kokoa videoilla säännöstellä omin keinoin.

Ja sinulla on minkä tason asiantuntemus lausuntosi tueksi? Osaat varmaan osoittaa tutkimuksen, jonka mukaan riittämättömät saantisuositukset tappavat ihmisiä ennenaikaisesti.

Vuonna 1659. Ensimmäisen kerran kohtuullisen perustellun joskin toisiaan kumoavia virheitä sisältäneen arvon Maan radan tarkalle etäisyydelle Auringosta antoi Huygens vuonna 1659. Arvio perustui Marsin ja Venuksen näennäisen koon vertailuun kaukoputken avulla ratojen eri vaiheissa. Tuo arvio oli enää 2.3% liian suuri nykyiseen tiedettyyn arvoon verrattuna mutta sitä tosiaan on arvostellaan onnenkantamoisena virhearvioiden vuoksi.

Vuonna 1672. Richter ja Cassini määrittivät ratasäteen AU perustuen Marsin ja Maan välisen etäisyyden mittaukseen parallaksin avulla samanaikaisesti kahdesta kaukana toisiaan olevasta paikasta Maapallolla. Mittaus tapahtui Marsin ollessa radallaan lähinnä Maata vuonna 1672. Tulos oli 7.5% liian pieni nykyarvoon verrattuna mutta tässä mittauksessa ei onnella ollut vaikutusta lopputulokseen.

ExB kirjoitti:

Vuonna 1659. Ensimmäisen kerran kohtuullisen perustellun joskin toisiaan kumoavia virheitä sisältäneen arvon Maan radan tarkalle etäisyydelle Auringosta antoi Huygens vuonna 1659. Arvio perustui Marsin ja Venuksen näennäisen koon vertailuun kaukoputken avulla ratojen eri vaiheissa. Tuo arvio oli enää 2.3% liian suuri nykyiseen tiedettyyn arvoon verrattuna mutta sitä tosiaan on arvostellaan onnenkantamoisena virhearvioiden vuoksi.

Vuonna 1672. Richter ja Cassini määrittivät ratasäteen AU perustuen Marsin ja Maan välisen etäisyyden mittaukseen parallaksin avulla samanaikaisesti kahdesta kaukana toisiaan olevasta paikasta Maapallolla. Mittaus tapahtui Marsin ollessa radallaan lähinnä Maata vuonna 1672. Tulos oli 7.5% liian pieni nykyarvoon verrattuna mutta tässä mittauksessa ei onnella ollut vaikutusta lopputulokseen.

Lue lisää

Vuonna 1771. Seuraavaksi tarkempi arvio tapahtui perustuen Venuksen ylikulkuun Auringon edestä, joka tapahtuu kaksi kertaa vuosisadassa. Mittaukset tehtiin vuosina 1761 ja 1769 ylikulun hetkellä useissa ympäri Maapalloa sijaitsevissa paikoissa. Lalanden koostamista mittauksista saatu lopputulos oli sama kuin Huygensillä eli 2.3% liian suuri mutta tällä kertaa ilman onnekkaita mittausvirheitä. Tässä vaiheessa oli ensimmäistä kertaa kohtuullisen tarkka Maapallon säde käytettävissä.

Vuonna 1889. Tässä mittauksessa käytettiin apuna aberraatiota ja mittauksin juuri selvitettyä valon nopeutta yhdessä vuosien 1761, 1769, 1874 ja 1882 Venuksen ylikulkumittausten kanssa. Michelsson mittasi valon nopeuden ja Newcombe sen ja aberraatiomittausten avulla määritti Maan radan säteen tarkkuudella 0.06%.

ExB kirjoitti:

Vuonna 1771. Seuraavaksi tarkempi arvio tapahtui perustuen Venuksen ylikulkuun Auringon edestä, joka tapahtuu kaksi kertaa vuosisadassa. Mittaukset tehtiin vuosina 1761 ja 1769 ylikulun hetkellä useissa ympäri Maapalloa sijaitsevissa paikoissa. Lalanden koostamista mittauksista saatu lopputulos oli sama kuin Huygensillä eli 2.3% liian suuri mutta tällä kertaa ilman onnekkaita mittausvirheitä. Tässä vaiheessa oli ensimmäistä kertaa kohtuullisen tarkka Maapallon säde käytettävissä.

Vuonna 1889. Tässä mittauksessa käytettiin apuna aberraatiota ja mittauksin juuri selvitettyä valon nopeutta yhdessä vuosien 1761, 1769, 1874 ja 1882 Venuksen ylikulkumittausten kanssa. Michelsson mittasi valon nopeuden ja Newcombe sen ja aberraatiomittausten avulla määritti Maan radan säteen tarkkuudella 0.06%.

Lue lisää

https://en.wikipedia.org/wiki/Astronomical_unit

Tuossa artikkelissa on kerrottu lyhykäisesti Astronomisen Yksikön eli Maan keskimääräisen ratasäteen määrittämisen historia ja nykytilanne. Mainitut vuosiluvut ja menettelytavat ovat tuolta sivulta peräisin. Asiaa käsitellään laajalti tähtitieteen historiasta kertovissa teoksissa.

Tieteen historia oli pitkään astronomian historiaa, sillä se oli ensimmäinen havaintoihin perustuva eksakti tiede. Auringonpimennysten ajankohtien määrittäminen oli aikanaan monissa uskonnoissa elämän ja kuoleman kysymys.

He ovat jälkeen jäänneitä jotka eivät nykyään usko mitä esi-isämme uskoivat 500 vuotta sitten.

Johtuneee siitä että olet yksinkertainen trolli.

On totta että lättämaateoreetikot koostuvat pääosin älyköistä.
Pallomaahan uskovat edustavat sitä toista päätä.

hirnulias kirjoitti:

On totta että lättämaateoreetikot koostuvat pääosin älyköistä.
Pallomaahan uskovat edustavat sitä toista päätä.

Onko tänään vastakohtapäivä ja mulle ei kerrottu? Taitaa olla.

hirnulias kirjoitti:

On totta että lättämaateoreetikot koostuvat pääosin älyköistä.
Pallomaahan uskovat edustavat sitä toista päätä.

Siinä toinen trolli.Ja vielä yksinkertaisempi kuin tuo ensimmäinen.Olet häpeäksi ihmissuvulle.

Miksi täällä kutsutaan eri mieltä olevia trolleiksi?
Itse olen alkanut epäilemään pallomaateoriaa. Saako tämä epäilyni minut nyt yht´äkkiä muuttumaan trolliksi?

merkillistä kirjoitti:

Miksi täällä kutsutaan eri mieltä olevia trolleiksi?
Itse olen alkanut epäilemään pallomaateoriaa. Saako tämä epäilyni minut nyt yht´äkkiä muuttumaan trolliksi?

Jep.Lisäksi sulla on alkanut viiraamaan pahasti kun tulet tänne tiedepalstalle esittämään lättämaajuttuja.

Kun nyt katsotte 9.10.2017 saamianne vastauksia niin kannattiko lättämaatrollille vastata? Ihan rehellisesti itsearviointina saatte miettiä tuon vastailun hyödyllisyyttä. Trolli hyödyntää sekä positiivisen että negatiivisen huomion aivan yhtä tehokkaasti. Sen haukkuminen on huomion antamista.

Älä anna trollille huomiota vaan ota siltä tikkari pois.

ÄläAnnaHuomiota kirjoitti:

Kun nyt katsotte 9.10.2017 saamianne vastauksia niin kannattiko lättämaatrollille vastata? Ihan rehellisesti itsearviointina saatte miettiä tuon vastailun hyödyllisyyttä. Trolli hyödyntää sekä positiivisen että negatiivisen huomion aivan yhtä tehokkaasti. Sen haukkuminen on huomion antamista.

Älä anna trollille huomiota vaan ota siltä tikkari pois.

Lue lisää

Voihan siinä olla omakin hupi kyseessä. Ja miksei voisi antaa toiselle tikkaria, sehänvoi olla päivän hyvä työ, paitsi että se ehkä käy toisen hampaisiin.

Maapallon etäisyys Auringosta vaihtelee paitsi Maapallon oman yhden vuoden kestoisen ellipsin (soikio) muotoisen radan tahdissa niin myös Jupiterin radan tahdissa.

en.wikipedia.org/wiki/Barycenter

Maapallo kun ei kierrä Aurinkoa vaan Aurinkokunnan massakeskipistettä, joka muiden planeettojen ratojen vuoksi ei sijaitse Auringon keskipisteessä vaan liikkuu siihen nähden koko ajan.