Millä keinoilla olette saaneet itsenne luopumaan kokonaan parisuhdetoiveista?
Olen inhottavasti parisuhde ihminen ja haaveilen siitä loppuelämän ihmisestä, joka ei vain yksinkertaisesti näytä löytyvän. Nyt olen ruvennut ajattelemaan, että olisiko kuitenkin parempi, etten enään haaveilisi, antaisin vaan yksinkertaisesti olla yrittämättä.
Antakaapa neuvoja, miten olette onnistuneet.
Olen inhottavasti parisuhde ihminen ja haaveilen siitä loppuelämän ihmisestä, joka ei vain yksinkertaisesti näytä löytyvän. Nyt olen ruvennut ajattelemaan, että olisiko kuitenkin parempi, etten enään haaveilisi, antaisin vaan yksinkertaisesti olla yrittämättä.
Antakaapa neuvoja, miten olette onnistuneet.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen siirtänyt rakkaudenosoitukset itseäni kohtaan. Alkanut hemmottelemaan itseäni.
Vaikuttaa, kuin et oikein panostaisi mihinkään suuntaan.
Jos haluat parisuhteen, niin tee enemmän saadaksesi sellainen, ja katso myös välillä peiliin - oletko itse mikään huippupalkinto? oletko valmis tekemään kompromisseja esim. ajankäytön ja vaatimusten suhteen?
Jos et halua parisuhdetta, niin tee jotain muuta elämälläsi, ja haaveile vähemmän.
Tuota, mistä tiedät, etten panosta???? Sehän tässä juuri mättää, kun yrittää eikä onnistu. Ja kyllä, olen katsonut peiliin. Tämä viimeinen yritys ei ollut minun parisuhdeosaamattomuuttani, vaan syy kyllä valitettavasti oli miehen. Kompromisseja tein minkäs ehdin, mutta mikään ei vain yksinkertaisesti riittänyt.
Saithan lopultakin kakistettua suustasi sen, mitä kysyin. Kiitos siitä.
Herää kysymys, että oletko liikaakin väkisin yrittänyt? Ethän sinä parisuhdetta saa elämääsi pysymään, jos et pidä omia rajojasi ja ITSEARVOSTUSTA. Toki pitää osata joustaa ja olla realisti, mutta järki kädessä. Puolisokin arvostaa sinua, jos arvostat itse itseäsi. Muuten vaikutat epätoivoiselta tai jopa ahdistavalta.
Parisuhde on jännä juttu. Kun sitä ei ole, sitä luulee kaipaavansa. Mutta kun se on, elämä muuttuu lopulta kärsimykseksi.
Todella kaipaan parisuhdetta. Parhaimmillaan se on" elämän suola", jos on siihen tosissaan sitoutunut kaikelta osin. Ihanaa ja välillä muuta.
Et tietenkään luovuta! Mutta älä yritä väkisinkään. Siitä tulet vain epätoivoiseksi ja ihmekös, jos kaikki alkavat karttaa...
Kokeile uusia keinoja, muuta reittejä, vaihda suunnitelmia ym. parisuhteen saamiseksi. Voi olla, että etsit täysin vääränlaista ihmistä. Monesti ihmiset myös liikaa miettivät "kuka minulle sopii"? Kannattaisi miettiä myös "kenelle minä sovin"? Hyvä on myös tiedustella ystäviltä millainen tyyppi sinulle sopisi.
Miten saada...? Hyvin yksinkertaista, luovuta. Itse luovuin niistä ajatuksista, odotuksista ja yrityksistä jo vuosia sitten. Kaikki on jotenkin helpompaa ja paineettomampaa, kun ei ole mistään tilanteesta mitään odotuksia, eikä tarvi miettiä mitä joku tästäkin ajattelee.
Tavalliselle tallaajalle, varsinkin miehelle riittää vaan pelkkä oleminen ja eläminen omissa rutiineissa. Kukaan ei sitä luovutusta edes huomaa, me ollaan tähänkin asti oltu näkymättömiä naisten silmissä...
Olen itse myös tavallinen tallaaja nainen. Ei ole ihmeellistä titteliä, eikä palkkaluokkaa, tavallinen duunari siis. Asun vuokralla. Hyvä jos kerrran kolmessa vuodessa pääsen ulkomaille. En käy ryyppäämässä, en tupakoi, huolehdin itsestäni ja läheisistäni.
Siksi ihmettelen, miksi tämä ei onnistu, kun en mitään ihmemiestä etsi. Kaikki yritykseni ovat olleet aivan tavallisia suomalaisia miehiä. Alussa kaikki näyttää hyvältä, mutta kun aika kuluu, niin joutuu toteamaan, ettei onnistu.
Ikävää on se, että kaipaan läheisyyttä (en kuitenkaan osta koiraa vain tämän takia) ja tietenkin se seksitoivekin ilmoittelee silloin tällöin :)
Kun sairastuu vakavasti ei ajattele suhteita.
Ikävää, että sinulle on käynyt noin. Toivottavasti sinulla on kuitenkin läheisiä, että voit tukeutua heihin.
Vastaus otsikon kysymykseen = Miksi?
No, toiveet on toiveita, mutta ilman niitä on hyödytöntä elää...
Toinen kysymyksesi "miten": Vedät joka ilta sen verran nappia ja alkoholia ettei tunnu enää missään, kyllä se siitä unhottuu....
Luovuttaa ei pidä, rakkautta kannattaa aina toivoa.
Mä olen aika aktiivinen ainakin vielä, olen deittipalstalla ja sinkkuryhmissä, koitan sopia treffejä ja myös tutustua irl uusiin ihmisiin. Vuoden olen ollut sinkku, yksi lyhyehkö mutta kiva tapailusuhde ollut kyllä. Tiedä sitten kuinka luovuttamismieli tulee jos tätä vuosia jatkuu, heh. Mutta kyllä mä jaksan vielä uskoa että positiivinen asenne ja rento yrittäminen eli rohkeus suhderintamalla vielä palkitaan.
Onnea sinullekin, älä luovuta :)
Se on vähän sama kuin jääkiekossa. Jos puristaa mailasta, niin mikään ei onnstu. Ota ihan rennosti kavereidesi kanssa, äläkä lähdekkään jokaiseen illanistujaisiin "Nyt täytyy löytää joku" asenne päällä. Tiedän, ei ole helppoa, mutta toisaalta, eipä ole suorituspaineet päällä. Ja mikäli ystäväporukkaan kuuluu naisia, niin juttele niille niitä näitä.
Varma keino: Tarkkaile parisuhteessa / avioliitossa olevia, katso kulissien ja esittämisen taakse, ja näe tosiasiat, niin kyllä valhekuvitelmat häipyy.
99 prosenttia parisuhteissa olevista esittävät teatteria muille, sillä epäonnistuminen on kauhea häpeä. Vasta sitten jos tulee ero, totuus paljastuu ja läheiset ja ystävät kauhistelevat että oliko teillä NOIN kauheaa!
Toinen keino: Älä kehittele ja pidä yllä fantasioita! Me ihmiset kaipaamme keskenkasvuisesti aina sitä mitä meillä ei ole, ja ryhdymme luomaan ihme fantasioita, mielikuvia, joita sitten ihailemme ja palvomme. Totuus onkin sitten toinen. Fantasiat ovat suurimmaksi osaksi pelkkää valhetta.
Onnistuneen parisuhteen löydät vain olemalla rehellinen itsellesi. Muussa tapauksessa löydät itsesi helvetistä ja kiroat itseäsi kun sidoit itsesi parisuhteeseen vaikka sinulla oli kaikki itseasiassa ihan hyvin.