Mä jäin jotenkin jumiin tuohon Espa-ajatukseen, jossa minarimisut kikatuspäissään aukovat kalliita ovia ja vinguttavat luottokortteja herättäen normaalista poikkeavaa katuhäpeää muuten siistissä ja tasaisessa yleiskuvassa.
Olla vähän jotain muuta, on kiehtovaa.
Olla vähän jotain muuta.
Osaako sellaista enää kukaan?
(kikatusta)
Olla vähän jotain muuta, on kiehtovaa.
Olla vähän jotain muuta.
Osaako sellaista enää kukaan?
(kikatusta)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mun mielestä ultra-naiseuden ääripäässä ei ole anti-macho biatch, vaan räikeän kirkas totuus vallankäytön välineistä ja vapaasta tahdosta, jossa on syvimmillään hajottavia tekijöitä.
Nainen on kuin shakeri. Siis se pytty, jolla vatkataan viinaa.
(hirn)
Tämän lausuman nojalla voidaan myös olettaa, että naiset itse eivät tunnista tätä perusominaisuutta itsessään kulttuurikontekstinsa vuoksi.
Nainen on yksinkertaisesti talutettava ulos itsestään, jotta hän näkisi sen, mikä ja millainen hän on.
Mjoo
Mun pitää lähteä luennoimaan... vaikka Sorbonneen.
(hirn)
Tuota pitää muotoilla uudelleen. Tuo oli aika paska veto.
Nainen on talutettava ulos itsestään, jotta hän kokisi, mikä hän varsinkaan ei ole.
(hihitystä)
Mähän olen asunut Pariisissa kuusi hyvin lyhyttä vuotta. Äsken tutkiskelin Pariisin asemakaavaa ja sen historiaa ylimalkaisesti silmälasit puolitangossa, ja huomasin, että vanhaa porttoa oltiin ripoteltu melko lailla - ennen kuin nykyinen versio oltiin saatu pullautettua ulos.
Hämmentävää elämässä on se että infra pysäyttää joen elämän ajan.
Joki ei muuta enää muotoaan kaupungin kohdalla, vaan pysyy paikoillaan.
Kaikkialla muualla eroosio pistää ne mutkittelemaan, mutta ei kaupungissa.
(naurua)
Mun pitää äkkiä keksiä jokin sinkkuaspekti, sillä kohta joku pölö tulee vinoilemaan, että olen väärällä palstalla.
Kuule olet itse vittu väärällä palstalla.
(hirn)
Mä oon ainakin kuin ultra-blenderi. Jauhan ja murskaan naiseuden tai käsitykset niistä peruselementit mennen tullen. xD