Mieheni sai hääkutsun, minua ei kutsuttu

Ovat nähneet äitinsä surun ja kärsimyksen.

Jos ei ole kutsuttu häihin, niin silloin sinne ei voi mennä. Siltä osin asia on minusta aivan selvä.

Onko erosta kauan aikaa? Erosta toipumiseen menee jätetyllä joskus enemmän aikaa, voisitko kunnioittaa sitä ja antaa isän mennä rauhassa häihin? Kertomastasi tulee mieleen (nimimerkkisi) ettet oikein pysty ajattelemaan asiaa muiden kuin itsesi kannalta. Aivan kuin olisit vähän mustasukkainen miehen ex-elämästä, mikä tietysti on sekin ymmärrettävää.

Sinuna kannustaisin miestä menemään yksin juhliin, ettei lasten päivää pilata isän boikotoinneilla. Se olisi minusta todella törkeää ja varmasti liittonne tulisi siitä kärsimään, sillä sitä lasten olisi varmaan vaikea unohtaa. Viisaasti aikaa antamalla ja kannustamalla isää yhteyksiin tyttäriensä kanssa he toivottavasti ajan myötä hyväksyvät sinut. Häät ovat loppujen lopuksi täynnä sinulle vieraita ihmisiä, entisen perheen juhlat. Miksi pilata sen fiilikset, kun voit suhtautua paljon viisaamminkin asiaan.

En kertakaikkiaan ymmärrä sinua.

Miksi ihmeessä sinä haluaisit mennä sellaisen ihmisen häihin joka ei pidä sinusta?
Ok, kyseessä on miehesi aikuinen lapsi, mutta.. so what, hän ei pidä sinusta, se on hänen valintansa. Et sinä voi pakottaa miehesi lapsia hyväksymään itseäsi heidän elämään. Etkä sinä voi missään tapauksessa mennä juhliin koska sinua ei ole kutsuttu!

Toiseksi: miksi ihmeessä tunkisit itsesi juhlaan jossa on miehesi eksä joka inhoaa sinua sydämensä pohjasta?

Mitä sinä itsellesi saisit olemalla paikalla tämän naisen lapsen häissä?
Olisitko onnellinen tai vahingoniloinen, näyttäisitkö naiselle että tässä minä olen vaikka kuinka olet haukkunut minua, näyttäisitkö hänelle paikkansa, vai mitä?

Kolmanneksi: miksi ihmeessä menisit juhlaan jossa on paljon miehesi eksän sukulaisia? Hehän ovat täysin vieraita ihmisiä sinulle, ovat kuulleet sinusta tähän mennessä luultavasti pelkkää pahaa, joten miksi väkisin tunkisit tuollaiseen tilanteeseen pilaamaan heidän juhlansa?

Miehesi tekee omat päätöksensä.
Joko hän menee juhliin lapsensa takia tai on menemättä, mutta missään tapauksessa miehesi tyttären häät eivät ole sinun, miehesi ja hänen eksänsä taistelutanner, eikä siitä saisi tulla sinulle ja miehellesi jotain kynnyskysymystä.

Kunnioita sinä nyt vanhempana ja viisaampana naisena edes sen verran miehesi tytärtä ja pysy poissa juhlista minne sinua ei ole kutsuttu, eikä sinua ole vieraaksi toivottu.

Todella parasta ettet edes haaveile häihin menosta.
Salli miehesi jakaa tuo seremonia ilman sinua. Loppujen lopuksi se ei vaikuta sinun eikä miehesi yhteiseen elämään puolin eikä toisisin.

Muut elävät omaa elämäänsä, te omaanne. Olet jo huomannut että sinun on parasta hyväksyä muiden ajatus- ja käytöstyyli. Vain jätä se siihen. Anna heidän mesoa omalla tavallaan.
Pääset kaikista helpommalla kun vain seuraat sivusta.

Todella kypsymätöntä edes miettiä, ettei päästäisi isää oman lapsensa häihin.

Vaikka sinua päähän ottaakin niin mies tekee ratkaisun asiassa. Älä änkeä mukaan jos lähtee. Et voi pakottaa lapsia sinusta tykkäämään. Miksi tuo ex on pahaa puhunut sinusta? Onko teillä puhdas pöytä ollut suhteella? Tuskin olet tietysti hoidella varattua jonka useampi tietää. Ja olet sen eron syy. Nauti aikaansaannoksestasi silloin. Ei muutoin selity tuo viha sinua kohtaan. Itse olet siis syyllinen siihen että ex kertoo lapsille totuuden ja sen takia eivät sinua hyväksy. Hyväksy se etteivät tule ikinä sinusta pitämään. Odotas kun lapsenlapsi tulee kuvioihin on siinä miehellä surut surtava kun menettää sen oikeuden seurata lasten elämää kun sinä olet kuvioissa. Silloinkin käy niin ettet pääse mukaan.

Näin näen minäkin että olette olleet siis suhteessa ennenkuin tuo edellinen oli selvä. Mistä muutoin tytöt sua vihaavat? Kun aikanaan vanhempani erosivat ( hyvässä) kuten nyt mainitaan löysivät uudet puolisot emme kukaan lapsista vihaa tai karsasta tai estellä uusia puolisoita. Kertoo usein tuo vihaaminen ja ongelmat johtuvat omasta tekemisestä. Eihän tuolla ex olisi silloin huonoa sinusta kertoa niille eihän? Meillä ovat mukana kun kokoonnumme. Molempien uudet puolisot. Sinä et tule saamaan hyväksyntää siinä perheessä vaikka kuinka selittelisit olet ulkopuolinen ja semmoinen tulet olemaan. Juuri tämän takia kannattaa hoitaa edellinen suhde oikein pois ennenkuin alkaa uuden kanssa. Miehesi saa lopun elämää tehdä aina päätöksiä miten toimii teidän kanssanne. Jos on huono ero ollut ei silloin tuoda perheen juhliin uutta vaan käydään yksin ikävä todellisuus.

Onneksi ei ole tuota taakkaa, et olisin rikkonut toisten perheen, vaikka varattua joskus tapailinkin.

Isän pitää ttehdä tyttärelleen selväksi että myös nykyinen vaimo tulee häihin ta isitten ei tisekkään tule niin tytär laitetaan ruotuun helposti eikä annetä määräillä liikaa. Aina nykyisen puolison kanssa juhliin tai sitten ei oleenkan niin helpottaa.

Jaa, ei nämä nyt ihan niinkään mene, että AINA nykyisen puolison kanssa juhliin... jne. Kas, kun tätä nykyistä puolisoa ei ole sinne juhliin kutsuttu! Kuka haluaa mennä juhliin, joihin ei ole kutsuttu?

Kovasti nyt syyllistetään tätä ap:tä. Mutta kun muutamaankin kertaan hänen viestinsä luin, niin en mitenkään saanut siitä sellaista käsitystä, että hän nimenomaan haluaisi mennä sinne häihin. Ihmiset näköjään lukevat, mitä tahtovat lukea.

Jos olisin ap:n housuissa, en todellakaan edes haluaisi mennä niihin pippaloihin. Enkä usko, että ap:kään haluaa. Hän vain ihmettelee, miten pitäisi menetellä, lähinnä että onko hänen kuitenkin mentävä miehensä avecina, vain voiko mies mennä sinne yksin.

Mies voi mennä yksin. Siinä ei ole mitään kummallista. Hänen ei tarvitse olla siellä millään lailla ex-puolisonsa kanssa, vaan voi olla omien tuttujensa seurassa, luulisi hänellä niitä siellä olevan. Ja voi olla sitten sen ajan kuin tahtoo, ei ole pakko olla koko iltaa edes, jos tuntuu, ettei halua olla exänsä lähettyvillä. Riittää, kun kuitenkin edes on, kirkossa ja hääjuhlassa sitten jonkin aikaa. Kaiken voi hoitaa aivan korrektisti.

On ihan tavallista, että aikuisikää lähestyvät tyttäret vieroksuvat isänsä uutta puolisoa ja käyttäytyvät kuin tämä todella olisi rikkonut heidän onnellisen ja auvoisen perhe-elämänsä. Useimmiten tarina on toisenlainen eikä perhe niin kovin onnellinen ollut. Nimenomaan ne on tyttäriä, jotka käyttäytyvät tosi lapsellisesti näissä tilanteissa. Mustasukkaisuus isästä nostaa niin kovasti päätään. Kun aikaa kuluu ja tyttäretkin aikuistuvat, asiat alkavat mennä paremmin. Mutta sitä aikaa siinä tosiaan tarvitaan.

Ap:n tilannehan tässä on helpoin ; kutsua häihin ei tullut, niin eipä tarvitse niistä häistä paineitakaan ottaa. Antaa miehen mennä tyttärensä hääjuhlaan, tykkää nyt sitten siitä asiasta tai ei. Exän tapaaminen tuskin on mitenkään vaarallista, ja eipähän ainakaan ole itse osallinen, jos siellä jotain konfliktia tulisi. Ei miehen kannata olla loukkaantunut siitä, että vaimoa ei kutsuttu. Se on tyttären moka, jonka tämä tajuaa sitten joskus paljon myöhemmin, tai sitten ei koskaan. Voi sille tyttärelle itselleenkin aikanaan avioero tulla ja samat kuviot käytävä sitten läpi omassa tilanteessaan, ehkä sitten muistaa ja oppii jotain.

Asian ulkopuolelta muuten voi todeta, että ap tekee viisaasti, kun ei anna mitään aihetta riitaan itsensä ja tyttärien välille. Ei missään nimessä pidä heitellä kapuloita isän ja lasten väliin (ja tuskin hän niin tekeekään). Aikanaan nämäkin lapset alkavat ajatella ihan omilla aivoillaan ja näkevät asioita jo muistakin kuin äitinsä näkökulmista. Itse olen ollut koko lapsuuteni ja nuoruuteni ja pitkälle aikuisuutenikin ajan samaa mieltä äitini kanssa eräistä asioista isäni suhteen. Vasta myöhemmällä iällä olen alkanut irtaantua näistä pinttymistä ja huomannut, että isänkin käytöksellä oli syynsä eikä äiti suinkaan ollut se pyhimys, jona häntä pidin.

Itselleni ei tuosta mitään ongelmaa tulisi, mies saisi mennä yksinään ja sillä selvä.

Inhoan kaikkia sukujuhlia enkä mene niihin kuin hampaat irvessä jos on aivan pakko. Me ei olla uusperhe vaan ydintä vielä emmekä koskaan ole olleet toistemme sukujuhlissa ja onneksi niitä on ollut harvoin. Ei meillä ole mitään ongelmaa edustaa yksin.

Ihmettelen niitä joilla on kauhea pakko niihin osallistua vaikka väkisin tunkea. Toisella kierroksella luulisi jo aikuisten olevan aikuisia todella eikä mitään teinejä. Antaa teinien olla teinejä.

Yksi juttu keskustelussa ei vielä ole tullut ilmi. Siis se, että uusi puoliso on voitu jättää kutsumatta siksi, ettei häissä tulisi mitään draamaa. Nythän näyttää siltä, että draamaa on jo ennen häitä, joten ehkä se oli ihan viisas ratkaisu.

Olen kerran ollut häissä, joissa eronneet vanhemmat tekivät parhaansa pilatakseen hääjuhlan tunnelmat sekä hääparilta että muiltakin vierailta, jotka joutuivat rauhoittelemaan tilannetta. Hääjuhlassa on kaksi päähenkilöä, ne eivät ole vanhemmat tai heidän puolisonsa, sen verran pitäisi jokaisen ymmärtää.

Aloittajalle kommentti.
Te menitte pari kuukautta sitten vihille, ette kutsuneet miehen tyttäriä, miksi vedät herneen sieraimeen kun sinua ei kutsuta?

Se vähä mitä minä olen häissä ollut, siellä on ollut morsiamen puolelta molempien vanhempien sukulaisia, ystäviä joskus jopa naapureita, samaten sulhasen puolelta on ollut jos jonkunlaista sekalaista seurakuntaa.
Ihan turhaan olet mustasukkainen.
Ei sun ukkosi ole pakko eksänsä ja eksän suvun kanssa hengailla, hän voi viettää aikaa hääparin, toisen tyttärensä ja omien sukulaistensa kanssa.

Yksinkertaista: mies menee tyttärensä hääseremoniaan ja juhliin, joissa viipyy sopivaksi katsomansa ajan. Onnittelee tytärtään ja tämän puolisoa omasta ja ap:n puolesta, pysyttelee välimatkan päässä exästään ja poistuu heti, jos näyttää että tilanteesta olisi draamaa syntymässä. Jos jotain suvunkeskistä selviteltävää ilmenee, muistaa että häät eivät ole siihen oikea paikka.

Ap on samaan aikaan kotona ja tekee jotain itselleen mieluisaa sen kummempia murehtimatta.

" Lisäksi kaikkien asioiden takia, en minäkään halua että mieheni tapaa exää missään muodossa. "

Oiskohan se tärkein eli perussyy kuitenkin tuossa virkkeessä? On turha leikkiä pyhimystä jos ei ole sellainen tosipaikan tullen vähimmässäkään määrin. Eronneiden parien, joilla on yhteisiä lapsia ja lasten lapsia tulee voida jatkossa tavata toisiaan hyvin monessa muodossa, perhejuhlia ja -velvollisuuksia riittää.

Aloittajan halut ja tahdot eivät saa mitenkään niihin velvoitteisiin vaikuttaa joten älä paasaa potaskaa noin paljon vaan kasvata itseäsi hyväksymään valitsemasi mennyt elämä ja sen nykyinen tulos.

Avaajan mies siis edelleen rakastaa exäänsä ja exänsä miestä, jolleivat he kykene viileän korektiin (ja välinpitämättömään) kanssakäymiseen lastensa juhlissa. Otan osaa avaaja. Kannattaisi nostaa kytkintä.

Ap:lle on muutamaankin kertaan korostettu, että eihän hänkään kutsunut näitä miehensä tyttäriä juhlimaan, kun he menivät näiden isän kanssa vihille.

Eikö kukaan muka huomannut, että ap kirjoitti, että he menivät vihille maistraatissa, eivätkä pitäneet minkäänlaisia juhlia? Ketään muitakaan vieraita ei siis ollut, joten ei nyt ihan ole verrannollista näihin miehen tyttären hääjuhliin.

Minä ap:n sijassa olisin peräti mielissäni, että minua ei kutsuttu. Minua kun ei sitten vähääkään innosta kenenkään hääjuhlat, eikä mitkään muutkaan pippalot. Korkeintaan ristiäiset viitsisin "juhlia" ja ehkä vielä jotkut pienimuotoiset rippijuhlatkin, ja jonkun läheisen sukulaisen satavuotisjuhlat. Häät olisi jo ihan kamalat, onneksi ei ole enää tiedossa kenenkään sellaisen häitä, joissa oleminen olisi ihan "must." Kaikki se hössääminen, vaatteet, hiustenlaitot, lahjat, matkat, ei kauheeta! Mukavampaa, kun ei tarvi mennä mihinkään. Mies saisi minun puolestani ihan mielellään hoitaa yksin tällaiset pakkomenot. Mutta eihän se sekään ole mikään juhlaihminen, joten me kartellaan yhdessä minkä ehditään.

Noissa ap:n miehen tyttären hääjuhlissa ei olisi edes juuri ketään ap:n omia tuttuja ja ystäviä, sukulaisista puhumattakaan. Kaikkihan siellä olisi niitä miehen ja tämän entisen vaimon sukulaisia ja tuttavia. Niitäkö sinne pitäisi päästä töllistelemään. Mutta ilmeisesti jonkinlainen mustasukkaisuus tässä on kuitenkin kuvioissa, jos ap ei haluaisi miehenkään menevän, pelkääkö hän jotain tämän exän puolelta, kenties. Tai sitten vaan sitä, että hän, siis uusi vaimo, jää siellä häissä kokonaan noteeraamatta, kun hän ei siellä ole, ja mies on exänsä kanssa kaikessa näkyvillä ja morsiamen vanhempina yhdessä, niin kuin mitään avioeroa ei heidän välillään olisikaan. Siihenkin minä tuumaisin vaan, että senkun. Minähän se varsinainen vaimo kuitenkin olisin ja siihen saavat vaan kaikki tyytyä, haluavat tai eivät.

Miksi ap:n olisi niin tärkeää tunkea itsensä miehensä entisen perheen elämään. Pelkääkö hän menettävänsä miehen vai pitäisikö hänen päästä nolaamaan morsiamen äidiltä lapsensa häätkin,
sillä onhan hän perheen rikkonut.

Isän pitää mennä lapsensa häihin ja näyttää uudelle naiselle, että hän ei hylkää lapsiaan eikä anna niitä uuden naisen pompoteltaviksi.
Nämä uusikot kun kuvittelevat saavansa kaiken, mutta hyvä, että osaavat vetää rajan.

Tässä tulee hyvin esille, että lapset eivät aikusina hyväksy uusikoita, pieninä heitä pompotellaan vain. Fiksut äidit eivät antaisi isän tavata lapsiaan uuden naisen kanssa koskaan.

Kyllä siinä sen perheen rikkoi mieskin ihan yhtä lailla, turha sitä kokonaan uuden vaimon syyksi on laittaa. Jos nyt ylipäänsä syyllisiä pitää etsiä.

Edellinen viesti on niin selvästi puolueellinen kuin olla voi. Miten ne lapset nyt muka sen uuden vaimon pompoteltavia ovat, ja mitä se pompottaminen oikeastaan edes on? Aina pitää hakea syytä ja syyllisyyttä ja virheitä toisista naisista vaikka vain se oma mieli siinä sitä katkeruutta kiehuttaa. Teini-ikäisten kanssa ei ole aina helppoa olla normiperheissäkään. Eikä ketään tuon ikäistä tytärtä, joka jo häitäänkin viettää, kukaan "anna" kenenkään "pompoteltavaksi." Sen ikäiset tekee jo itse mitä tykkää.

Ai ettei lapset aikuisina hyväksy uusikoita, olipa yleistys. Hyvinkin monta tapausta tiedän, missä isän uusi puoliso on aivan hyvissä väleissä tämän lasten kanssa ja elävät ihan sulassa sovussa vielä sittenkin kun nämä ovat aikuisia. Kaikki ihmiset ei suinkaan ole mitään kaunaisia riidanhaastajia, se on nyt vaan pakko ymmärtää, vaikka omalla kohdalla asia olisikin toisin.