Ensimmäisen kerran parisuhteen loputtua, en meinaa ymmärtää miten tästä eteenpäin. Edes parinkymmen vuden avioliiton jälkeen ei minulle tullut tunnetta, ettenkö olisi hyvä uuteen suhteeseen tai että yleensä haluaisin parisuhdetta.
Minä olin se jättäjä tässä suhteessa. Ei vain löytynyt muuta mahdollisuutta. Nyt tunnen etten riitä millään meriiteillä kenellekkään miehelle. Henkinen hyvinvointi on nyt tosi tiukalla. Töissä vedän työkasvot naamaani, ettei kaikki huomaisi kuinka huonosti loppujen lopuksi voinkaan (osa työkavereista tietää tilanteeni). Onneksi minulla ei ole lapsia, ettei tarvi näytellä kotona.
Tunnen kuinka käpertynyt olen itseeni. Hymyilen kun "kuuluu" hymyillä. Puhun kohteliaasti ja olen ymmärtäväinen. En vain ole näitä itselleni. Jokin sisimmässäni on nyt pahasti lukossa. Luulin, että tämä parisuhde olisi nyt se viimeinen ja käsikädessä mennään yhdessä loppuun asti. Ja paskan marjat. Tein sitten miten vain, niin mikään ei yksinkertaisesti riittänyt loppuvaiheessa, enkä enään vain tiennyt mitä vielä olisi pitänyt tehdä.
Nyt ymmärrän ihmisiä, jotka sanovat, etteivät enään yritä löytää ihmistä rinnalleen. On parempi loppujen lopuksi olla yksin, ei tule pettymyksiä ja eikä ole odotuksia. Kuinka monta kertaa tämänkin suhteen aikana petyin odotuksiin, joita toinen ei tajunnut, vaikka niistä hänelle sanoin. Itse olin kuin tinasotilas kaikkeen valmiina ja olin valmis joustamaan ja ymmärtämään.
Katselin eilen Iskurin -sivuja, tuli halu seksiä. Se taitaa olla ainut mahdollinen ja helpoin tapa olla joskus jonkun lähellä, ilman odotuksia. Sopii vain ajan ja paikan, niin seksintarpeen saa tyydytettyä saman ihmisen kanssa.
Tämä oli yhden naisen purkaus tuskaisen sydänmensä kanssa. Hyvää pääsiäistä kaikille!
Kadonnut minuus
4
386
Vastaukset
- Oppeliini1
Olet tehnyt oikein jättäessäsi ihmisen joka antoi van pahaa oloa. Tuo jo yksistään pitäisi saada sinut tuntemaan helpotusta.
Laitappa asiat oikeaan järjestykseen ja pudota tuo marttyyrin kaapu harteiltasi, se pukee sinua tosi huonosti!
Osallistu, hyvä ihminen , seurakuntasi tilaisuuksiin! Se on ilmaista ja tapaat muita ihmisiä, teette yhdessä asioita, saat muuta ajattelemista kuin " minä, surkea minä, ja voih! poloinen itseni.
Kesä tekee tuloaan, päivät pitenevät. Miksi et mensi päivittäin kunnon kävelylenkille täyttämään aivosi hapella. Kenties se puskee tilaa säälittävälle ruikuttavalle minä poloiselle.
On tarpeettomaa tuijottaa menneisyyteen. Se on historiaa. Et voi muuttaa sitä enää. Tämä päivä on tässä ja nyt, huominen ja tulevaisuus on edessäsi. Sinä menet huomista kohti ( kaikki menevät!), suunnittele miten parhaiten käyttäisit Luojan sinulle lahjaksi antaman ajan kaikista parhaiten, positiivisesti ja luottavaisesti.
Tuohon yhtälöön ei kuulu taakse tuijottaminen ja surkuttelu! - Jarrupäällä
Tuo on tuttu tunne, itse olen samassa tilanteessa. Olen mies henkilö mutta tekstisi on kuin omasta kynästä tullut. Johonkin on hävinnyt oma elämä vuosien varrella, on vain tyhjä olo. N. 25v. suhteen jälkeen ei osaa oikein tehdä mitään, vain töissä jaksaa käydä. Onneksi on edes työ, voin vain kuvitella jos olisin työtön.....Kotona tein omasta mielestä kaiken mitä toinen pyysi mutta mikään ei ollut tarpeeksi, riittämättömyyden tunne vaivasi ja vaivaa edelleen.
Oletko ajatellut ammattiapua? Itsellä se on käynyt mielessä, voisi auttaa:
Ja tuolle ensimmäiselle vastaajalle: taas typerä kommentti, ota itseäsä niskasta kiinni, lopeta voivottelu jne. et selvästikään tajua tilannetta, ei nuo kommentit auta mitään,- oppeliini1
Ulkopuolisena on hyvä kommentoida ""ota itseäsi niskasta kiinni". Tuo yksinkertainen kommentti pätee! Se todella toimii! Kun oikein ajattelee sen sisältoä, tajuaa, että muut eivät voi muuttaa mielesi kulkua kuin sinä itse.
Niin yksinkertaista se on.
Vaatii vaivaa kääntää ajatukset pois menneestä.
Ja tuo onkin kovinta henkistä tyotä mitä koskaan olet tehnyt!
Se palkitaan. Kun oikein mietit, saat huomata ettei historiaa todellakaan voi muuttaa. Se JO TAPAHTUI!
Miksi et sitten suuntaisi oikein tietoisesti katsontaasi tulevaisuuteen? SIIHEN sinä voit vaikuttaa!
Jokainen uusi päivä on lahja. Meille kaikille. Miksi siis et suuntaisi ajatuksiasi positiivisesti tähän päivään ja huomiseen. - jarrupäällä
oppeliini1 kirjoitti:
Ulkopuolisena on hyvä kommentoida ""ota itseäsi niskasta kiinni". Tuo yksinkertainen kommentti pätee! Se todella toimii! Kun oikein ajattelee sen sisältoä, tajuaa, että muut eivät voi muuttaa mielesi kulkua kuin sinä itse.
Niin yksinkertaista se on.
Vaatii vaivaa kääntää ajatukset pois menneestä.
Ja tuo onkin kovinta henkistä tyotä mitä koskaan olet tehnyt!
Se palkitaan. Kun oikein mietit, saat huomata ettei historiaa todellakaan voi muuttaa. Se JO TAPAHTUI!
Miksi et sitten suuntaisi oikein tietoisesti katsontaasi tulevaisuuteen? SIIHEN sinä voit vaikuttaa!
Jokainen uusi päivä on lahja. Meille kaikille. Miksi siis et suuntaisi ajatuksiasi positiivisesti tähän päivään ja huomiseen.oppeliini1, jos se olisi noin helppoa, ei tarvittaisi kriisikeskuksia, ei terapiapalveluja ei muitakaan auttavia tahoja jos vain ottaisi itseä niskasta kiinni....näinkö tosiaan luulet???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 835354
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai744709Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1314660Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3692101- 951723
- 991607
- 2571507
- 3491197
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.571032- 2001011