Bensaa Suomessa kulutetaan n. 2 mrd litraa vuodessa. Jos ajatellaan autokannan ikä huomioiden kaikkien bensa-autojen kuluttavan keskimäärin 8 l/100 km ja niitä korvaavien sähköautojen kuluttavan sähköä 15 kWh/100km, niin sähköä tarvittaisiin vuositasolla lisää lähes 4 TWh eli 4 milj MWh, mikä on noin 6-7% Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Jos tuo sähkömäärä tuotettaisiin "vihreästi" nimellisteholtaan 5 MWh tuulivoimaloilla ja otetaan huomioon niiden tehontuoton keskimääräinen "käyttöaste", niin tarvittaisiin noin 400 uutta tuulivoimalaa. Nykyisellä tuulivoiman tuotantotuella joutuisimme maksamaan lisätuotannosta vähintään 2-2,5 mrd euroa tuotantotukia vuodessa.
Bensa-autojen korvaaminen vihreäsähköautoilla
kaikella.on.hintansa
29273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos rakennetaan 400 uutta voimayksikköä, niin pelkkä rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa jo tähtitieteellisiä summia. Ja muutama niistä aina palaisi/rikkoutuisi vuodessa käyttökelvottomiksi.
... 5 MW voimaloilla
PS. Dieselautot sitten vielä päälle!
Tuulivoima on tosiaankin huono vaihtoehto, lisätään mieluummin vesivoimaa. Pienehkö Kollajan voimalaitos tuottaisi vuodessa ainakin 100.000 MWh.
Jos ilmastonmuutos ennustetusti lisää sateisuutta, kaiken vesivoiman tuotantomäärä kasvaa nykyisestä.
Eikös se Pohjolan Voima suunnitellut Kollajalle 100 MW voimalaa eli vuositasolla olisi saatu max sellaiset 0,6 - 0,7 TWh.
Enpä tiedä. Jos Wikipediaan on luottaminen, voimalaitos olisi ollut 32-megawattinen maksimiteholtaan, ja se olisi parantanut alajuoksun voimaloiden käytettävyyttä. PVO laski lisätuotannoksi 155.000 MWh, mutta vastustajien mielestä vain 100.000 MWh olisi saatu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollajan_allas
Niin, saattaahan tuulisuuskin lisääntyä. Tällöin tyynten tai liian heikkotuulisten päivien määrä vähenee, mikä lisää tuulivoiman tuotantoa. Tosin jos myrskyää enemmän, täytyy voimalat sulkea useammin vahingoittumisien välttämiseksi. Onkohan kokonaisvaikutus plus- vai miinusmerkkinen?
Tuulisuus lisääntyy, siis lisää valtion tukia? tuulivahinko.fi
Paljon enemmän haittaa kalastuksen, turismin ja muiden elinkeinojen kannalta kuin hyötyä. Tekoaltaa olivat järjettömät, uusia ei tule ja entisetkin koskivoimalat pitäisi puraa tai järjestää vähintäänkin kunnolliset kalaportaat ja maksaa takautuvat korvaukset korkoineen suvuille joiden maat takavarikoitu tai ostettu alihintaan.
Tanskassa ja Saksassa tuotetaan valtavasti tuulivoimaa, sama onnistuu Suomessakin, eikä tarvitse tuhota mitään, varsinkin merialueilla ei ole edes maisema- tai mitään muutakaan haittaa. Myös aurinkovoimaa kannattaa lisätä, kaikki teollisuus- ja julkisten rakennusten katot vaan aurinkokennoille.
Kalaportaitahan voidaan rakentaa tarpeen mukaan, aiemmin ei tajuttu sitä tehdä.
Tanskassa kuulemma tuotetaan valtavasti tuulivoimaa kalliita tukia maksaen, ja tuulisina päivinä sitä dumpataan Ruotsiin. Ja sitten kun ei kunnolla tuule, maan oma tuotantokapasiteetti ei riitä, joten täytyy ostaa Ruotsista halvalla tuotettua vesivoimasähköä kalliimmalla. Kannattaa toimia täällä vähän järkevämmin.
Vesivoimaa saa vuoden ympäri, mutta aurinkovoimaa ei saa silloin, kun tarve on suurimmillaan. Nykytilanteessa sekin on kyllä tarpeen, jotta edes muina aikoina ei tarvitsisi nojata niin raskaasti ulkomaiseen tuotantoon.
Tuulivoimaa voi olla yli oman tarpeen ja ylimääräisen myydä, lisäksi ydinvoimaa, aurinkosähköä, maalämpöä...Tuulivoimala on helppo sulkea jos ei tarvitse ja yksityiset voi varastoida sähköä akkuihin tuulettomiksi päiviksi. Aurinkovoimalla lämmitetään vettä isoissa altaissa, samoin voi varastoida kylmää. Kai sitä sähköä voi varastoida yrityksissäkin kun akut kehittyy ja hinta laskee. Autoja voi ladata enimmäkseen yöllä jolloin muu kulutus pienempää.
Ei pikkurahalla rakentas yli 2 miljoonalle autolle useampi latauspiste!
Miten kerätään verotuloja valtiolle sähköautoilla ajellessa? Bensa/diesel-autoilla se on suuruusluokkaa 3-5senttiä/km.
Sitten kun te ajatte niillä sähköleluillani, niin pistän yhdellä pienoiskiväärin patruunalla teidät sähköleluine niin syvään kyykkyyn, ettette sieltä nouse pitkiin aikoihin.
Ydinvoimaa. 2-3 reaktoria lisää riittäisi sähköautoille (ja pari korvaamaan poistuvia ja kasvattamaan sähköomavaraisuutta).
Sitä näköjään jonkin verran tarvitaan. Erityisen vihreää sähköä siitä ei saa, mutta toki fossiilisia parempaa.
Reaktorit tuppaavat olemaan suuria, mikä keskittää tuotantoa. Silloin se on alttiimpaa häiriöille, ja silloin täytyy olla isoja ja nopeasti käynnistettäviä eli lähinnä kai öljyä polttavia varavoimaloita.
Puuvoimalat voisivat olla ok, ja jätevoimalat varsinkin.
> Erityisen vihreää sähköä siitä ei saa
Mielipidekysymys. On se tällä hetkellä huomattavasti vihreämpää kuin vaikkapa tuulivoima... :)
Mitä häiriöalttiuteen tulee, ydinvoimaloilla on erittäin hyvä track record tuossa suhteessa. Toki jokin täysin hajautettu tuulivoimala joka niemennokassa on teoriassa vähemmän virheherkkä, mutta aiheuttaa ihan eri tason vaatimukset sähköverkon säätelylle, kun virtaa tulee vähän joka suunnasta välillä 0-X wattia...
Ydinvoimalan varavomaksi sopii parhaiten vesivoima. Kelpaa myös tuulivoiman varavoimaksi, mutta tuulivoima (tai aurinkovoima) tarvitsee niin paljon enemmän varavoimakapasiteettia, ettei Suomessa ole mahdollisuutta rakentaa riittävästi vesivoimaa avustamaan tuuli- tai aurinkovoimavaltaista taloutta. Tästä johtuen jokaista MW tuulivoimaa kohtaan joudutaan varaamaan käytännössä saman verran hiilivoimaa. Saksassakin päästöt ovat vain kasvaneet, kun ovat siirtyneet enemmän ja enemmän tuulivoimaan. Tosin sähkön hinta on romahtanut, mutta tämä johtuu pitkälti tukiaisista...
Puuvoimaloiden ongelma on, että ne ovat itse asiassa melkein pahoja hiilidioksidilähteitä kuin hiilivoimalatkin (jos puun jättää lojumaan metsään, osa sen hiilidioksidista jää maapohjaan). Jätevoimalat taas ovat hyvä idea, kun sen jätteet sisältämä co2 (ja etenkin ch4) päätyisi muuten sellaisenaan ilmakehään...
Saksassa ovat luopuneet ydinvoimasta ja siksi jotuvat käyttämään hiilivoimaa, saman virheen aikovat tehdä Ruotsissa. Ilmeisesti Tanskassakin polttavat hiiltä kun päästöt isot.
Puu on neutraalia koska kasvavat puut käyttävät hiilidioksidia, vaikka poltettaessa vapautuukin.
"Puuvoimaloiden ongelma on, että ne ovat itse asiassa melkein pahoja hiilidioksidilähteitä kuin hiilivoimalatkin (jos puun jättää lojumaan metsään, osa sen hiilidioksidista jää maapohjaan)."
Tarkoitit ilmeisesti kirjoittaa "yhtä pahoja".
Melkein yhtä pahaksi sanominen ei ole minusta oikein Suomen olosuhteissa, joissa metsävarat koko ajan lisääntyvät. Metsäteollisuuden esittämien laskelmien mukaan vuotuisia runkopuun hakkuumääriä voitaisiin lisätä kaksi miljoonaa kuutiometriä, jolloin päästäisiin hakkuiden ja metsänkasvun tasapainoon.
Jos metsävarat lisääntyvät, hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee. Jos metsiä hakataan (ja poltetaan), hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy.
Noinhan siinä käy. Jos lisäksi kaivetaan maan sisästä sinne hautautunutta hiiltä, öljyä tai kaasua poltettavaksi, ilmakehä-maaperä -kiertoon tulee vielä lisää hiilidioksidia. Siksi olisi järkevämpää käyttää jo kierrossa olevaa hiiltä.
Mainitsemaani hakkuiden ja metsänkasvun tasapainoon ei tietenkään tarvitse pyrkiä, mutta jos tuo kaksi miljoonaa kuutiometriä pitää paikkansa, voisi esimerkiksi toisen miljoonan verran hakkuita lisätä. Silti hiilidioksidin sidonta metsään lisääntyisi.
Jos metsää ei harvenneta ( ei kerätä kuitupuun kokoista puuta), niin jo 70 v. puustosta on lahonnut (pääasiassa pienpuuta) n. 1/3 -osa . Siitä ei maahan jää juuri minkään verran co2:a .
Mutta jos metsää hoidetaan harvennushakkuin ja se muutoin lahoava puu kerätään talteen, niin
kasvu keskittyy tukkipuukokoisiin puihin joihin hiilidioksidi sitoutuu pitkäksi aikaa.
Maapohjaan sitoutuu osa kasvavan puun ottamasta hiilidioksidista karikkeena (juurikarike)
ja voi säilyä maassa jopa tuhansia vuosia.
Kylläpä sähköautoilu tulee halvaksi ja helpoksi kun latauspisteitä alkaa itsestään kasvamaan ihan joka paikkaa ihan ilmaiseksi, jihuu!
Sähköautot ladataan pääsääntöiesti yöaikaan jolloin teollisuus ym. sähkön käyttö vähäistä, Sähköautojen yleistyminen on pelkästään tervetullut asia sähköntuotannolle joten kapasiteettia ei käytännössä tarvitse paljonkaan lisätä.
Hyvä asia nykyisen sähköntuotannon kannalta, mutta ns. vihreän sähkön kannalta yölataus on ongelmallista. Aurinko ei paista, ja tyypillisesti säteilyn loppuminen illalla tyynnyttää tuultakin. Tuulessa on tosin se hyvä puoli, että kun lisäsähköä tarvitaan talvella, myös tuulee jonkin verran kesää enemmän.
Kuitenkin vesivoiman lisäksi jäävät siis polttoaineista lähinnä jäte ja biomassa (=metsä). Myös puunjalostusteollisuuden jäteliemistä pystytään teoriassa tekemään yli 1.100 MW:n teholla sähköä eli se päihittäisi Loviisan ydinreaktorien yhteistehon, mutta käyvätköhän nuo tehtaat öisin? Ja varsinkin, isoko hyöty siitä on, jos tehdas itse myös kuluttaa suuren osan tuottamastaan sähköstä?
Kovin vähäistä on fossiiliton sähköntuotanto. Vaikuttaa kovasti siltä, että ydinvoimaan on pakko nojata vielä pitkään.
Sähköautojen yleistyessä käytön on levittävä kaupunkiajeluista pitkille matkoille, jolloin tarvitaan yleisistä latauspaikoista nopeaa eli isotehoista päivälatausta. Olisikohan vety näissä matkoissa sittenkin parempi vaihtoehto?
Ja sen vedyn otat - mistä?
Kai se vedyn tankkausasemalta olisi otettava. Tankkausverkoston rakentaminen tietysti kestää aikansa, vaikka nykyiset asemat ottaisivat sen valikoimiinsa. Eipä ihan tämän vuosikymmenen juttu ole laajassa käytössä, eli muutakin tarvitaan.
Jätätkö+tarkoituksella+huomiotta+bensan/dieselin+valmistukseen+palavat+miljardit+ja+saasteet+jota+bensanjalostus+kaikkinensa+tuo+matkalla+öljyn++poraamisesta+bensan+tankkauspistoolille,+lisäksi+autossa+tulevat+päästöt.
Käy ne autot sitten millä vain niin tuulipuvulle se on aina kallista. Siitä pitää huolen tuulipukujen valitsemat edustajat.
Suomessa autoilu on pelkkää veronkeruuta. Valtio ei halua että ei ole bensa-autoja, sähköautoilulle ei ole vielä keksitty niin suuria veroja että se voitaisiin sallia.