Ostaa vai vuokrata

Etuovessa haku rakennusvuosi 1966 tai vanhemmat tuotti tulokseksi 8317kpl asuntoja koko maassa. Eli aloittajan väittämään että kaikki yli 50v asunnot on purettu pois, on vielä matkaa jonkin verran.

Stadin keskustasta saa yksitöitä 150 tonnia alkaen riipuen koosta ja sijannista.

mekkk kirjoitti:

Stadin keskustasta saa yksitöitä 150 tonnia alkaen riipuen koosta ja sijannista.

Kokeilin. Lähin max 150 tonnia etuovelta löyti Munkkisaaresta. En laskisi kantakaupungiksi.
Sörkasta kyllä löytyi jo 2-3. Alppilastakin...

Puoli miltsiä on kyllä aika kova. Olen toki nähnyt kalliimpiakin yksiöitä myynnissä, mutta niissä on sitten yleensä ollut vähän jotain ekstraa (kuten eräs jossa oli päälle 130 neliötä ja yli 10 metrin huonekorkeus).

Aivan mutta...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14732394/vanha-asunto-on-kuin-romutuskuntoinen-auto-

..... sisuskalut on vaihdettu moneen kertaan.

Tosiaan, onhan meillä museoautojakin, pilvin pimein

TheRat kirjoitti:

Kokeilin. Lähin max 150 tonnia etuovelta löyti Munkkisaaresta. En laskisi kantakaupungiksi.
Sörkasta kyllä löytyi jo 2-3. Alppilastakin...

Puoli miltsiä on kyllä aika kova. Olen toki nähnyt kalliimpiakin yksiöitä myynnissä, mutta niissä on sitten yleensä ollut vähän jotain ekstraa (kuten eräs jossa oli päälle 130 neliötä ja yli 10 metrin huonekorkeus).

Lue lisää

Vaikka voittaisin lotossa niin en stadin keskutaan asumaan menisi koska siitäkin kokemusta ja ainoa mihin oli lyhyt matka oli baarit ja kaikki muut harratusket kaukana. Josku kerrostalossa asuneena sain tarpeekseni ja rivarissa asun ja paras olisi sopivankokoinen omakotitalo.

mekkk kirjoitti:

Vaikka voittaisin lotossa niin en stadin keskutaan asumaan menisi koska siitäkin kokemusta ja ainoa mihin oli lyhyt matka oli baarit ja kaikki muut harratusket kaukana. Josku kerrostalossa asuneena sain tarpeekseni ja rivarissa asun ja paras olisi sopivankokoinen omakotitalo.

Lue lisää

On tullut asuttua Pitkänsillan molemmilla puolilla. Baareja oli lähellä, mutta niin oli kyllä paaaaljon muutakin. Ainoastaan jos jotain metsästystä, tms. harrastaisi, pitäisi lähteä kauemmas.

Nykyään asun omakotitalossa. Ihan hyvä tämäkin, kunhan hyväksyy sen, että melkein kaikkialle pitää mennä autolal ja se tietysti jonkin verran rajoittaa harrastuksia. :)

TheRat kirjoitti:

Kokeilin. Lähin max 150 tonnia etuovelta löyti Munkkisaaresta. En laskisi kantakaupungiksi.
Sörkasta kyllä löytyi jo 2-3. Alppilastakin...

Puoli miltsiä on kyllä aika kova. Olen toki nähnyt kalliimpiakin yksiöitä myynnissä, mutta niissä on sitten yleensä ollut vähän jotain ekstraa (kuten eräs jossa oli päälle 130 neliötä ja yli 10 metrin huonekorkeus).

Lue lisää

Kehä kolmosen paikkeilta saa jo aika tilavan kerrostaloasunnoon,

Olihan tuossa vähän faktaakin mukana. Asunnon ostohinta korot vastikkeet tekee vuosikymmenien aikana paljon enemmän kuin asunnon ostohinta kaupantekohetkellä. Lisäksi saman verran joutuu maksamaan 50 vuoden aikana remontteja .Eli tänään ostettu 500 000 asunto on tullut maksamaan vuoteen 2067 mennessä tämän päivän rahaan suhteutettuna vähintään miljoonan. Kun otetaan rahanarvonmuutos huomioon, kauppahinta voi olla jopa 3 miljoonaa vuonna 2067, vanhasta kämpästä.

fudekuski kirjoitti:

Olihan tuossa vähän faktaakin mukana. Asunnon ostohinta korot vastikkeet tekee vuosikymmenien aikana paljon enemmän kuin asunnon ostohinta kaupantekohetkellä. Lisäksi saman verran joutuu maksamaan 50 vuoden aikana remontteja .Eli tänään ostettu 500 000 asunto on tullut maksamaan vuoteen 2067 mennessä tämän päivän rahaan suhteutettuna vähintään miljoonan. Kun otetaan rahanarvonmuutos huomioon, kauppahinta voi olla jopa 3 miljoonaa vuonna 2067, vanhasta kämpästä.

Lue lisää

Ihan oikein ajateltu. 50 vuoden ajajaksolla asunnon ostohinta on rikka rokassa. Esim. omasta ensiasunnostani maksoin 205 000 mk eli n. 34 000 €. Tähän korot päälle, niin hintaa olisi tullut kait joku 40 000 € eli 1300 €/m2.

Tuohon päälle sitten remontteja; alumiiniset etuikkunat, vesikatto, julkisivu, lieköhän putkiremonttikin jo tehty? Kustannukset muutamasta kympistä aina jonnekin 600-700 €/m2 asti, joten kaikki nämä yhdessä vähintään tonni/m2, joten 20 vuoden ylläpitokulut lähestyvät jo alkup. hankintahintaa.

Juuen tuossa talossa enää asu, mutta lähialueella, joten hintakehitystä on tullut seurattua.

Lopuksi suurin pommi; vastikkeet, millä katetaan mm. lämmitysnenergia, osa kunnossapidosta ja VEROT (asuntojen verotusta on kiristetty kovasti, joten puheet verotuksen keventymisestä ovat silkkaa huijausta).

Vanhojen talojen vastikkeet nyt 5 €/m2 suuruusluokkaa ja näissähän nousu jatkuu ikuisesti. 20 vuodessa vastikkeista on kertynyt lähes 1000 €/m2 potti. Muutama vuosi lisää, niin on aikalailla "kulut tasan" eli ostohinta lainakorot = korjauskulut = vastikkeet ja kokonaiskulut siis liki 4000 €/m2

Varmasti remontteja pitää tehdä myös tulevien 30 vuoden aikana ja näissähän hinnat ovat aina korkeampia (inflaatio vaatimustasokin nousee) ja vastikeet jatkavat vuotuista nousuaan. Lopputulema lie 50 vuoden ajalta jotain tämän suuntaista

- hankintahinta 1300 €/m2
- remonttikulut 3000 €/m2 (2,3x hankintahinta)
- vastikkeet 3900 €/m2 (3x hankintahinta

Kaikki yht. 8200 €/m2.

Toki jotain arvoa pitää laskea sille asunnollekin - sehän voi tarpeen tulle muuttaa rahaksi. Nykyarvo on reilut 3000 €/m2 eli ei nuo remontit ym. ole hukkaan menneet.

Entäs vaihtoehto B, jonka valitsee sossunelätit ja umpihullut/laskutaidottomat?

Vuokra nyt 18 €/m2,kk. Nousua 3 %/vuosi. Tähän mennessä vuokraa maksettu lähes 107 000 € (3400 €/m2), siis asunnon 20 vuoden takainen arvo kolmeen kertaan. Pari vuotta lisää, niin läskin taskuun on siirretty 4000 €/m2. Reilun 20 vuoden asumiskulut siis vanhassa ja remontoitavassa (putki-, julkisivu ym) talossa ihan identtiset omassa & vuokralla, MUTTA toinen omistaa tuulen huuhtoman perseen ja toinen velattoman asunon, jonka arvo on reilut 3000 €/m2!

50 vuoden vuokrat 436 000 € tai 14 000 €/m2. Summa on 11x asunnon alkup. hankintahinta. Ja onhan se myös "vähän" eli 10 100 €/m2 suurempi kuin 50 vuoden vastikkeet.

Jep, suurimmat kulut tulevat niistä pienistä summista, jotka joutuu maksamaan joka kuukausi, vuodesta toiseen, ja joiden kk erä vielä nousee vuosien mittaan. Siis vuokra ja vastike. Vain umpihullu valitsee maksettavakseen vuokran, joka on n. 3 kertaa vastiketta suurempi.

läskin_taskuun kirjoitti:

Ihan oikein ajateltu. 50 vuoden ajajaksolla asunnon ostohinta on rikka rokassa. Esim. omasta ensiasunnostani maksoin 205 000 mk eli n. 34 000 €. Tähän korot päälle, niin hintaa olisi tullut kait joku 40 000 € eli 1300 €/m2.

Tuohon päälle sitten remontteja; alumiiniset etuikkunat, vesikatto, julkisivu, lieköhän putkiremonttikin jo tehty? Kustannukset muutamasta kympistä aina jonnekin 600-700 €/m2 asti, joten kaikki nämä yhdessä vähintään tonni/m2, joten 20 vuoden ylläpitokulut lähestyvät jo alkup. hankintahintaa.

Juuen tuossa talossa enää asu, mutta lähialueella, joten hintakehitystä on tullut seurattua.

Lopuksi suurin pommi; vastikkeet, millä katetaan mm. lämmitysnenergia, osa kunnossapidosta ja VEROT (asuntojen verotusta on kiristetty kovasti, joten puheet verotuksen keventymisestä ovat silkkaa huijausta).

Vanhojen talojen vastikkeet nyt 5 €/m2 suuruusluokkaa ja näissähän nousu jatkuu ikuisesti. 20 vuodessa vastikkeista on kertynyt lähes 1000 €/m2 potti. Muutama vuosi lisää, niin on aikalailla "kulut tasan" eli ostohinta lainakorot = korjauskulut = vastikkeet ja kokonaiskulut siis liki 4000 €/m2

Varmasti remontteja pitää tehdä myös tulevien 30 vuoden aikana ja näissähän hinnat ovat aina korkeampia (inflaatio vaatimustasokin nousee) ja vastikeet jatkavat vuotuista nousuaan. Lopputulema lie 50 vuoden ajalta jotain tämän suuntaista

- hankintahinta 1300 €/m2
- remonttikulut 3000 €/m2 (2,3x hankintahinta)
- vastikkeet 3900 €/m2 (3x hankintahinta

Kaikki yht. 8200 €/m2.

Toki jotain arvoa pitää laskea sille asunnollekin - sehän voi tarpeen tulle muuttaa rahaksi. Nykyarvo on reilut 3000 €/m2 eli ei nuo remontit ym. ole hukkaan menneet.

Entäs vaihtoehto B, jonka valitsee sossunelätit ja umpihullut/laskutaidottomat?

Vuokra nyt 18 €/m2,kk. Nousua 3 %/vuosi. Tähän mennessä vuokraa maksettu lähes 107 000 € (3400 €/m2), siis asunnon 20 vuoden takainen arvo kolmeen kertaan. Pari vuotta lisää, niin läskin taskuun on siirretty 4000 €/m2. Reilun 20 vuoden asumiskulut siis vanhassa ja remontoitavassa (putki-, julkisivu ym) talossa ihan identtiset omassa & vuokralla, MUTTA toinen omistaa tuulen huuhtoman perseen ja toinen velattoman asunon, jonka arvo on reilut 3000 €/m2!

50 vuoden vuokrat 436 000 € tai 14 000 €/m2. Summa on 11x asunnon alkup. hankintahinta. Ja onhan se myös "vähän" eli 10 100 €/m2 suurempi kuin 50 vuoden vastikkeet.

Jep, suurimmat kulut tulevat niistä pienistä summista, jotka joutuu maksamaan joka kuukausi, vuodesta toiseen, ja joiden kk erä vielä nousee vuosien mittaan. Siis vuokra ja vastike. Vain umpihullu valitsee maksettavakseen vuokran, joka on n. 3 kertaa vastiketta suurempi.

Lue lisää

Aso 11 euroa neliöltä pk-seudulla. Nousua ei ole pariin vuoteen ollut. Asumismukavuuskin ihan toista luokkaa kuin jossain 60-luvun kassulla. Läskit ei saa tästä siivuakaan.

Ah, taas yksi reaalirahalla ostava. Käyräsi muuten osoittaa reaalihintojen polkevan paikallaan, ei laskevan. Tulevaisuudessa tulee joko nousua tai laskua.

Oma kannattaa ostaa melkein aina. Sijoitusasuntoja on kannattavampaa hankkia kun hinnat ovat alhaalla.

TheRat kirjoitti:

Ah, taas yksi reaalirahalla ostava. Käyräsi muuten osoittaa reaalihintojen polkevan paikallaan, ei laskevan. Tulevaisuudessa tulee joko nousua tai laskua.

Oma kannattaa ostaa melkein aina. Sijoitusasuntoja on kannattavampaa hankkia kun hinnat ovat alhaalla.

Lue lisää

Sijoitusasuntoja kuitenkin ostetaan velkarahalla nyt paljon sekä yksityiset että rahastot.

80-luvun lopun sijoitusasuntobuumissa moni menetti koko omaisuutensa ja nyt voi tulla samallainen ilmiö. Noilta ajoilta muistuu mieleen kiinteistösijoittaja/asuntosijoittaja Ilkka Kylävaara jolta jäi 15m€ velat ja elää nyt 600€ kk tuloilla 28m2 yksiössä.

https://hymy.fi/uutiset/takavuosien-huippupakinoitsija-ilkka-kylavaara-elaketta-600-euroa-velkaa-15-000-000-euroa/

TheRat kirjoitti:

Ah, taas yksi reaalirahalla ostava. Käyräsi muuten osoittaa reaalihintojen polkevan paikallaan, ei laskevan. Tulevaisuudessa tulee joko nousua tai laskua.

Oma kannattaa ostaa melkein aina. Sijoitusasuntoja on kannattavampaa hankkia kun hinnat ovat alhaalla.

Lue lisää

Miten minkään asian arvoa voi suhteuttaa aikaan jos rahanarvon muutosta ei huomioida? Nimellishintaa on aika paha vertailla? En myö tajuu.... Reaalihinnasta ainakin tuolla oikeassa maailmassa puhutaan.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Sijoitusasuntoja kuitenkin ostetaan velkarahalla nyt paljon sekä yksityiset että rahastot.

80-luvun lopun sijoitusasuntobuumissa moni menetti koko omaisuutensa ja nyt voi tulla samallainen ilmiö. Noilta ajoilta muistuu mieleen kiinteistösijoittaja/asuntosijoittaja Ilkka Kylävaara jolta jäi 15m€ velat ja elää nyt 600€ kk tuloilla 28m2 yksiössä.

https://hymy.fi/uutiset/takavuosien-huippupakinoitsija-ilkka-kylavaara-elaketta-600-euroa-velkaa-15-000-000-euroa/

Lue lisää

Orava-asuntorahasto olkoon varoittava esimerkki vallitsevasta asuntosijoitushypestä. Oravan pörssikurssi on romahtanut ja osinkotuotto laskenut yhteen kymmenysosaan

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Sijoitusasuntoja kuitenkin ostetaan velkarahalla nyt paljon sekä yksityiset että rahastot.

80-luvun lopun sijoitusasuntobuumissa moni menetti koko omaisuutensa ja nyt voi tulla samallainen ilmiö. Noilta ajoilta muistuu mieleen kiinteistösijoittaja/asuntosijoittaja Ilkka Kylävaara jolta jäi 15m€ velat ja elää nyt 600€ kk tuloilla 28m2 yksiössä.

https://hymy.fi/uutiset/takavuosien-huippupakinoitsija-ilkka-kylavaara-elaketta-600-euroa-velkaa-15-000-000-euroa/

Lue lisää

90-luvulla toteutui valuuttariski ja markan inflaatio johti muutenkin koviin korkoihin. Lisäksi asuntomarkkinat olivat kuplassa, josta nyt ei näy merkkejä.

Hieman eri tilanne siis.

ValaiseMinuaOiRotta kirjoitti:

Miten minkään asian arvoa voi suhteuttaa aikaan jos rahanarvon muutosta ei huomioida? Nimellishintaa on aika paha vertailla? En myö tajuu.... Reaalihinnasta ainakin tuolla oikeassa maailmassa puhutaan.

Lue lisää

Jos oman asunnon ostosta puhutaan, ei tarvitse suhteuttaa aikaan. Olellista on se, mikä tulee edullisemmaksi ja se on Suomen historiassa yhtä vuotta lukuunottamatta ollut oma.

Reaalihinnalla on merkitystä vain jos ostaa käteisellä, mutta se nyt vaan olisi hölmöä...

TheRat kirjoitti:

Ah, taas yksi reaalirahalla ostava. Käyräsi muuten osoittaa reaalihintojen polkevan paikallaan, ei laskevan. Tulevaisuudessa tulee joko nousua tai laskua.

Oma kannattaa ostaa melkein aina. Sijoitusasuntoja on kannattavampaa hankkia kun hinnat ovat alhaalla.

Lue lisää

Findikaattorin käyrät osoittavat muun suomen osalta selvää laskua reaalihintojen ollessa 2004 tasolla.

Pk-seudulla reaalihinnat eivät ole laskeneet tilastoissa mutta johtuu siitä että siellä asuntokauppa on painottunut pieniin ja hyväkuntoisiin asuntoihin. Helsingin keskustan arvoasunnot vääristävät tilastohintoja paljon.

Tässä puhuttiin hintojen kehityksestä pitkällä aikavälillä.

ValaiseMinuaOiRotta kirjoitti:

Tässä puhuttiin hintojen kehityksestä pitkällä aikavälillä.

Silläpä juuri ei ole merkitystä. Vain äkkinäinen 10 prosentin nimellishintojen lasku oikeuttaisi vuokralla tuhnuttelun. Sellaista ei ole näkyvissä nyt eikä tulevaisuudessa. Vaatisi kuplan markkinoille, koska kaikissa muissa kauhuskenaarioissa myös rahan arvo laskisi rajusti.

Sijoittaminen edelleen eri asia.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Findikaattorin käyrät osoittavat muun suomen osalta selvää laskua reaalihintojen ollessa 2004 tasolla.

Pk-seudulla reaalihinnat eivät ole laskeneet tilastoissa mutta johtuu siitä että siellä asuntokauppa on painottunut pieniin ja hyväkuntoisiin asuntoihin. Helsingin keskustan arvoasunnot vääristävät tilastohintoja paljon.

Lue lisää

Suomess reaalihinnat eivät ole laskeneet. Paikallista vaihtelua on. Reaalihinnoilla ei kuitenkaan ole omaa ostettaessa väliä.

TheRat kirjoitti:

Jos oman asunnon ostosta puhutaan, ei tarvitse suhteuttaa aikaan. Olellista on se, mikä tulee edullisemmaksi ja se on Suomen historiassa yhtä vuotta lukuunottamatta ollut oma.

Reaalihinnalla on merkitystä vain jos ostaa käteisellä, mutta se nyt vaan olisi hölmöä...

Lue lisää

Sijoitusasunnon osto tulee hyvin kyseenalaiseksi kun myyntivoittoverot maksetaan nimellishinnoista. 20 vuoden aikana inflaatio syönyt rahan arvoa 2%/v eli yhteensä 40%. Joudut maksamaan myyntivoittoveroa nimellishintaisesta myyntivoitosta vaikka reaalihintaisesti asunnon arvo voi olla jopa laskenut.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Sijoitusasunnon osto tulee hyvin kyseenalaiseksi kun myyntivoittoverot maksetaan nimellishinnoista. 20 vuoden aikana inflaatio syönyt rahan arvoa 2%/v eli yhteensä 40%. Joudut maksamaan myyntivoittoveroa nimellishintaisesta myyntivoitosta vaikka reaalihintaisesti asunnon arvo voi olla jopa laskenut.

Lue lisää

2% vuodeesa tarkoittaisi muuten melkein 50% lisää hintaa 20 vuodessa. Reaalirahasta ei veroja maksella vaan nimellisvoitosta. Sijoitukset tehtäisiin muuten lainarahalla, joten reaalirahat voit unohtaa siinäkin.

Ja edelleen puhuttiin oman kodin ostamisesta, ei sijoittamisesta.

TheRat kirjoitti:

2% vuodeesa tarkoittaisi muuten melkein 50% lisää hintaa 20 vuodessa. Reaalirahasta ei veroja maksella vaan nimellisvoitosta. Sijoitukset tehtäisiin muuten lainarahalla, joten reaalirahat voit unohtaa siinäkin.

Ja edelleen puhuttiin oman kodin ostamisesta, ei sijoittamisesta.

Lue lisää

Suurella osalla suomalaisista suurin osa varallisuudesta on kuitenkin sidottuna siiheen omaan kotiin.
"Kupla. Sellaista ei ole näkyvissä nyt eikä tulevaisuudessa."
Makuasia. Se ei näy asuntojenhinnoissa mutta heijastuu suoraan niihin.

kjhoguy7 kirjoitti:

Suurella osalla suomalaisista suurin osa varallisuudesta on kuitenkin sidottuna siiheen omaan kotiin.
"Kupla. Sellaista ei ole näkyvissä nyt eikä tulevaisuudessa."
Makuasia. Se ei näy asuntojenhinnoissa mutta heijastuu suoraan niihin.

Lue lisää

> Suurella osalla suomalaisista suurin osa varallisuudesta on
> kuitenkin sidottuna siiheen omaan kotiin.

Ei olisi, jos jäisivät vuokralle.

> Se (kupla) ei näy asuntojenhinnoissa mutta heijastuu suoraan niihin.

Haluaisitko kertoa, missä kupla on, jos ei asuntojen hinnoissa? Sellainen vinkki, että se on määritelmällisesti aina hinnassa...

80-luvun lopulla asuntojen hinnoissa oli kupla. Tämä näkyi siinä, miten asuntojen hinnat nousivat nopeasti suhteessa ostovoimaan. Nythän suomalaisten ostovoima on huipputasoa ja asuntojen hinnat suurin piirtein normaalitasolla siihen verrattuna. Huomioituna erittäin matala korkotaso ja taloudellinen vakaus, voisi sanoa asuntojen olevan jopa hieman aliarvostettuja, mutta toisaalta niiden hintoihin vaikuttaa aika moni muukin tekijä.

Sijoittajat tehkööt omat päätöksensä. Jokainen joka hakee sijoitusvinkkejä suoli24:ltä on ansainnut köyhtymisensä.

Bondit. Valtioiden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinalikvideetti katoamassa. Hinnoiteltu pankeissa riskittömäksi.
Pankkisektori(johdannaiset). Dominopeli jossa suomikin mukana. Myös järjestelemättömien luottojen osuus jäätävä.
Hallinnossa(sosialismi). Kestävyyden kannalta pakollinen uudistuminen mahdotonta.
Investointilama euroopassa. Ilmaisesta rahasta huolimatta markkinoiden usko puuttuu.
Kuluttajien velkaantuminen. Usko oman taloudellisen tilanteen paranemiseen ATH.
Aasia. Nousemassa, ei rasitetta sosialismista.
Länsimaisen väestön ikääntyminen. Varallisuuden jakautuminen.

Tässä nyt pääpiirteittäin mielikuvani miten homma lähtee purkautumaan ;)

TheRat kirjoitti:

2% vuodeesa tarkoittaisi muuten melkein 50% lisää hintaa 20 vuodessa. Reaalirahasta ei veroja maksella vaan nimellisvoitosta. Sijoitukset tehtäisiin muuten lainarahalla, joten reaalirahat voit unohtaa siinäkin.

Ja edelleen puhuttiin oman kodin ostamisesta, ei sijoittamisesta.

Lue lisää

Lainarahasta joutuu nykyisin maksamaan positiivista reaalikorkoa toisin kuin 60-80-luvuilla jolloin oli korkosäännöstely ja korkea inflaatio tuolloin reaalikorko oli negatiivinen. Asuntosijoittajat eivät tuohon aikaan saaneet lainarahaa yhtä helposti kuin nyt saa. Lainaa annettiin vain omaan asuntoon. Inflaatio söi asuntolainat nopeasti.

Sijoittaja vaurastuu jos hän saa sijoitukselleen reaalituottoa muussa tapauksessa on puhuttava omien rahojen säästämisestä joko pankkitilille tai omistusasuntoon.

Asuntosijoittamien on huonosti tuottava sijoitusmuoto. Ylihintaisen sijoitusasunnon osto velkarahalla laskevilla asuntojen hintatrendillä on hölmöläisten sijoitus-strategia vrt Kylävaaran tapaus. Järkevät asuntosijoittajat ovat jo myyneet kaikki pois. Jäljellä on enää asuntorahastot jotka sijoittavat piensijoittajien rahoja siis noviisit ovat enää markkinoilla ostajina.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lainarahasta joutuu nykyisin maksamaan positiivista reaalikorkoa toisin kuin 60-80-luvuilla jolloin oli korkosäännöstely ja korkea inflaatio tuolloin reaalikorko oli negatiivinen. Asuntosijoittajat eivät tuohon aikaan saaneet lainarahaa yhtä helposti kuin nyt saa. Lainaa annettiin vain omaan asuntoon. Inflaatio söi asuntolainat nopeasti.

Sijoittaja vaurastuu jos hän saa sijoitukselleen reaalituottoa muussa tapauksessa on puhuttava omien rahojen säästämisestä joko pankkitilille tai omistusasuntoon.

Asuntosijoittamien on huonosti tuottava sijoitusmuoto. Ylihintaisen sijoitusasunnon osto velkarahalla laskevilla asuntojen hintatrendillä on hölmöläisten sijoitus-strategia vrt Kylävaaran tapaus. Järkevät asuntosijoittajat ovat jo myyneet kaikki pois. Jäljellä on enää asuntorahastot jotka sijoittavat piensijoittajien rahoja siis noviisit ovat enää markkinoilla ostajina.

Lue lisää

> Lainarahasta joutuu nykyisin maksamaan positiivista reaalikorkoa

Miten sen nyt ottaa. Inflaatio on 2010 -luvun pyörinyt jossain 1-2 prossan välillä. Lainojen korot taas 0,5-1,5 prossan välillä. Omaan asuntoon. Sijoitusasuntoon korko voi olla vähän korkeampi.

80-luvulla jos erehtyi ottamaan lainaa, joutui maksamaan todella kovaa korkoa. Pahimmillana 20% vuodessa. Ei siinä oikein ollut taviksilla varaakaan lainanottoon. Sijoittajat kyllä saivat rahaa, eivät vaan piensijoittajat...

Ja kuten sanoin, sijoittajat tekevät omat ratkaisunsa. Neuvojen hakeminen täältä on hölmön hommaa. Asunnoissa on se hyvä puoli, että velkavipua pääsee käyttämään oikein kunnolla. Yritäpäs pistää 20 tonnia osakkeisiin ja hakea niitä vakuutena käyttäen 80 tonnia lainaa pankista sijoittaaksesi lisää...

TheRat kirjoitti:

> Lainarahasta joutuu nykyisin maksamaan positiivista reaalikorkoa

Miten sen nyt ottaa. Inflaatio on 2010 -luvun pyörinyt jossain 1-2 prossan välillä. Lainojen korot taas 0,5-1,5 prossan välillä. Omaan asuntoon. Sijoitusasuntoon korko voi olla vähän korkeampi.

80-luvulla jos erehtyi ottamaan lainaa, joutui maksamaan todella kovaa korkoa. Pahimmillana 20% vuodessa. Ei siinä oikein ollut taviksilla varaakaan lainanottoon. Sijoittajat kyllä saivat rahaa, eivät vaan piensijoittajat...

Ja kuten sanoin, sijoittajat tekevät omat ratkaisunsa. Neuvojen hakeminen täältä on hölmön hommaa. Asunnoissa on se hyvä puoli, että velkavipua pääsee käyttämään oikein kunnolla. Yritäpäs pistää 20 tonnia osakkeisiin ja hakea niitä vakuutena käyttäen 80 tonnia lainaa pankista sijoittaaksesi lisää...

Lue lisää

Hypon Pauna varoittelle lainarahalla sijoitusasuntoja ostelevia amatöörisijoittajia.

"Kokonaan oma lukunsa on asuntosijoittamisen kenttä. Pudotuspeli on armotonta ja rahoitusolot tiukkenevat, tosin perustellusta syystä. Vakavaraisimmat vuokranantajat voittavat kisan ja ostavat vaikeuksiin joutuneet velkavivuttajat pois markkinoilta tukkualennusten kera. Pienasuntosijoittajille on yksi neuvo ylitse muiden: Älkää pantatko omaa kotia asuntosijoitustenne vakuudeksi".

http://www.hypo.fi/vuonna-2017-asuntomarkkinoiden-isojako-syvenee-kasvukeskuksissa-kannattaa-omistaa-ja-muualla-maassa-asua-vuokralla/

TheRat kirjoitti:

2% vuodeesa tarkoittaisi muuten melkein 50% lisää hintaa 20 vuodessa. Reaalirahasta ei veroja maksella vaan nimellisvoitosta. Sijoitukset tehtäisiin muuten lainarahalla, joten reaalirahat voit unohtaa siinäkin.

Ja edelleen puhuttiin oman kodin ostamisesta, ei sijoittamisesta.

Lue lisää

Kuluttajahintaindeksi eli inflaatio noussut 20 vuodessa tarkalleen ottaen 37% eli k.a. 1,85% vuodessa.

Kuluttajahintaindeksit, kokonaisindeksi
 KHI 1995=100
Pisteluku
Maaliskuu
 2017 138,4
2016 137,2
2015 137,3
2014 137,4
2013 135,9
2012 133,6
2011 129,8
2010 125,5
2009 124,8
2008 123,6
2007 119,1
2006 116,0
2005 114,5
2004 113,4
2003 114,0
2002 112,2
2001 110,0
2000 106,9
1999 103,7
1998 102,9
1997 101,0

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/030_khi_tau_103.px/table/tableViewLayout1/?rxid=294e04bc-44ed-4fe0-a114-16cee12867f3

http://findikaattori.fi/fi/1

TheRat kirjoitti:

> Lainarahasta joutuu nykyisin maksamaan positiivista reaalikorkoa

Miten sen nyt ottaa. Inflaatio on 2010 -luvun pyörinyt jossain 1-2 prossan välillä. Lainojen korot taas 0,5-1,5 prossan välillä. Omaan asuntoon. Sijoitusasuntoon korko voi olla vähän korkeampi.

80-luvulla jos erehtyi ottamaan lainaa, joutui maksamaan todella kovaa korkoa. Pahimmillana 20% vuodessa. Ei siinä oikein ollut taviksilla varaakaan lainanottoon. Sijoittajat kyllä saivat rahaa, eivät vaan piensijoittajat...

Ja kuten sanoin, sijoittajat tekevät omat ratkaisunsa. Neuvojen hakeminen täältä on hölmön hommaa. Asunnoissa on se hyvä puoli, että velkavipua pääsee käyttämään oikein kunnolla. Yritäpäs pistää 20 tonnia osakkeisiin ja hakea niitä vakuutena käyttäen 80 tonnia lainaa pankista sijoittaaksesi lisää...

Lue lisää

Lainaehdot asuntosijoittajille ovat kiristyneet ja kiristyvät lisää korkotrendin kääntyessä nousevaksi. Vakuudet ovat myös kiristyneet ja omaa rahaa on oltava enemmän kuin luuletkaan, arvioni on lähempänä 50 prosenttia kuin 80 prosenttia.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Kuluttajahintaindeksi eli inflaatio noussut 20 vuodessa tarkalleen ottaen 37% eli k.a. 1,85% vuodessa.

Kuluttajahintaindeksit, kokonaisindeksi
 KHI 1995=100
Pisteluku
Maaliskuu
 2017 138,4
2016 137,2
2015 137,3
2014 137,4
2013 135,9
2012 133,6
2011 129,8
2010 125,5
2009 124,8
2008 123,6
2007 119,1
2006 116,0
2005 114,5
2004 113,4
2003 114,0
2002 112,2
2001 110,0
2000 106,9
1999 103,7
1998 102,9
1997 101,0

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/030_khi_tau_103.px/table/tableViewLayout1/?rxid=294e04bc-44ed-4fe0-a114-16cee12867f3

http://findikaattori.fi/fi/1

Lue lisää

> Kuluttajahintaindeksi eli inflaatio noussut 20 vuodessa tarkalleen
> ottaen 37% eli k.a. 1,85% vuodessa.

1,85% vuodessa olisi 44 prossaa 20 vuodessa. Yritä uudestaan.

Tai toinen idea, älä jätä päivätyötäsi sijoitustoimintasi takia, jos ei edes korkolasku ole hallussa.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lainaehdot asuntosijoittajille ovat kiristyneet ja kiristyvät lisää korkotrendin kääntyessä nousevaksi. Vakuudet ovat myös kiristyneet ja omaa rahaa on oltava enemmän kuin luuletkaan, arvioni on lähempänä 50 prosenttia kuin 80 prosenttia.

Lue lisää

> omaa rahaa on oltava enemmän kuin luuletkaan, arvioni on
> lähempänä 50 prosenttia kuin 80 prosenttia.

Se on sinun arviosi. Pankista saa onneksi vähän erinäköisiä arvioita.

Hitto soikoon, kesämökkinikin olisi kelvannut 70% lainan vakuudeksi pari vuotta sitten (en käyttänyt kuitenkaan). Se on sentään vähän arvaamattomampi sijoitus kuin kämppä...

TheRat kirjoitti:

> Suurella osalla suomalaisista suurin osa varallisuudesta on
> kuitenkin sidottuna siiheen omaan kotiin.

Ei olisi, jos jäisivät vuokralle.

> Se (kupla) ei näy asuntojenhinnoissa mutta heijastuu suoraan niihin.

Haluaisitko kertoa, missä kupla on, jos ei asuntojen hinnoissa? Sellainen vinkki, että se on määritelmällisesti aina hinnassa...

80-luvun lopulla asuntojen hinnoissa oli kupla. Tämä näkyi siinä, miten asuntojen hinnat nousivat nopeasti suhteessa ostovoimaan. Nythän suomalaisten ostovoima on huipputasoa ja asuntojen hinnat suurin piirtein normaalitasolla siihen verrattuna. Huomioituna erittäin matala korkotaso ja taloudellinen vakaus, voisi sanoa asuntojen olevan jopa hieman aliarvostettuja, mutta toisaalta niiden hintoihin vaikuttaa aika moni muukin tekijä.

Sijoittajat tehkööt omat päätöksensä. Jokainen joka hakee sijoitusvinkkejä suoli24:ltä on ansainnut köyhtymisensä.

Lue lisää

Asuntojen hinnat poikenneet ansiotasosta v1971 alkaen hyvinkin paljon. Käyrästä havaittavissa tuona aikana kymmenen asuntojen hintakuplaa.

Palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 3,2 prosenttia. Asuntojen hintojen keskimääräinen vuosinousu on ollut noin 0,4 prosenttiyksiköä nopeampaa, mikä on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä asuntomarkkinoilla.

http://www.stat.fi/til/ashi/2016/12/ashi_2016_12_2017-01-27_kat_003_fi.html

TheRat kirjoitti:

> Kuluttajahintaindeksi eli inflaatio noussut 20 vuodessa tarkalleen
> ottaen 37% eli k.a. 1,85% vuodessa.

1,85% vuodessa olisi 44 prossaa 20 vuodessa. Yritä uudestaan.

Tai toinen idea, älä jätä päivätyötäsi sijoitustoimintasi takia, jos ei edes korkolasku ole hallussa.

Lue lisää

Inflaatio noussut 37 % josta keskiarvo k.a 1,85%/v eikä sinun korkoa korolle laskelmassa, emme puhu samasta asiasta.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Inflaatio noussut 37 % josta keskiarvo k.a 1,85%/v eikä sinun korkoa korolle laskelmassa, emme puhu samasta asiasta.

Mutta kun inflaatio *pitää* laskea korkoa korolle kaavalla. Muuten tulee vääriä tuloksia.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Asuntojen hinnat poikenneet ansiotasosta v1971 alkaen hyvinkin paljon. Käyrästä havaittavissa tuona aikana kymmenen asuntojen hintakuplaa.

Palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 3,2 prosenttia. Asuntojen hintojen keskimääräinen vuosinousu on ollut noin 0,4 prosenttiyksiköä nopeampaa, mikä on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä asuntomarkkinoilla.

http://www.stat.fi/til/ashi/2016/12/ashi_2016_12_2017-01-27_kat_003_fi.html

Lue lisää

Tuossa kuvaajassa näkyy vain yksi merkittävä kupla ja se on 1980-luvun lopussa. Kaikki muuon aika pientä varianssia.

Se mikä tuossa jännästi *ei* näy, on rahan halpenemisen vaikutus, joka alkoi kun markka sidottiin euroon ja on jatkunut siitä tähän päivään. Se, yhdessä pidentyneiden laina-aikojen kanssa, on tehnyt oman ostamisesta entistä edullisempaa. Sääli ettei tästä löydy uudempaa nopeasti hakemalla...
http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html

TheRat kirjoitti:

Tuossa kuvaajassa näkyy vain yksi merkittävä kupla ja se on 1980-luvun lopussa. Kaikki muuon aika pientä varianssia.

Se mikä tuossa jännästi *ei* näy, on rahan halpenemisen vaikutus, joka alkoi kun markka sidottiin euroon ja on jatkunut siitä tähän päivään. Se, yhdessä pidentyneiden laina-aikojen kanssa, on tehnyt oman ostamisesta entistä edullisempaa. Sääli ettei tästä löydy uudempaa nopeasti hakemalla...
http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html

Lue lisää

Vanhat markat saa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvokertoimien avulla.

http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2015/khi_2015_2016-01-15_tau_001.html

Vuokra- tai omistusasunnon kalleusvertailussa ei ole validia vertailla niitä suhteelliseen osuuteen ansiotuloista kuten antamassasi Tilastokeskuksen tutkimuksessa on tehty koska opiskelijat ja eläkeläiset ja muut pienituloiset asuvat tyypillisesti vuokralla. Kalleusvertailussa ei tuloilla ole mitään merkitystä.

TheRat kirjoitti:

Tuossa kuvaajassa näkyy vain yksi merkittävä kupla ja se on 1980-luvun lopussa. Kaikki muuon aika pientä varianssia.

Se mikä tuossa jännästi *ei* näy, on rahan halpenemisen vaikutus, joka alkoi kun markka sidottiin euroon ja on jatkunut siitä tähän päivään. Se, yhdessä pidentyneiden laina-aikojen kanssa, on tehnyt oman ostamisesta entistä edullisempaa. Sääli ettei tästä löydy uudempaa nopeasti hakemalla...
http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04-10_kat_002_fi.html

Lue lisää

Katso käyrästön vasemmalla olevaa %-asteikkoa niin voit huomata, että yli 20% kuplia on peräti neljä kappaletta. Asuntomakkina on voimmakkaasti kupliva.

http://www.stat.fi/til/ashi/2016/12/ashi_2016_12_2017-01-27_kat_003_fi.html

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Vanhat markat saa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvokertoimien avulla.

http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2015/khi_2015_2016-01-15_tau_001.html

Vuokra- tai omistusasunnon kalleusvertailussa ei ole validia vertailla niitä suhteelliseen osuuteen ansiotuloista kuten antamassasi Tilastokeskuksen tutkimuksessa on tehty koska opiskelijat ja eläkeläiset ja muut pienituloiset asuvat tyypillisesti vuokralla. Kalleusvertailussa ei tuloilla ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Kun verrataan omistusasumisen ja vuokra-asumisen kustannuksia vertailu on tehtävä samalla paikkakunnalla samassa talossa olevia samankuntoisia omistus ja vuokra-asuntojen kustannuksia keskenään.

Tilastokeskuksen vuokra- ja asuntojen hintoja ei pitäisi verrata keskenään koska huoneistojen remontit vaikeuttaa vertailua.

Omistuasunnon jälleenmyyntiarvo voidaan olettaa nollaksi koska vainajat poistuvat tästä maailmasta taskuttomissa puvuissa.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Vanhat markat saa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvokertoimien avulla.

http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2015/khi_2015_2016-01-15_tau_001.html

Vuokra- tai omistusasunnon kalleusvertailussa ei ole validia vertailla niitä suhteelliseen osuuteen ansiotuloista kuten antamassasi Tilastokeskuksen tutkimuksessa on tehty koska opiskelijat ja eläkeläiset ja muut pienituloiset asuvat tyypillisesti vuokralla. Kalleusvertailussa ei tuloilla ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Osuus käytettävissä olevista tuloista on nimen omaan merkittävä tekijä. Vuokralaiset saattaisivat vääristää tilastoja, mikäli vuokralaisten osuus kansasta muuttuisi radikaalisti. Tietääkseni näin ei ole käynyt.

Markat voinet jo unohtaa. Niillä ei ole ollut merkitystä tällä vuosituhannella.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Katso käyrästön vasemmalla olevaa %-asteikkoa niin voit huomata, että yli 20% kuplia on peräti neljä kappaletta. Asuntomakkina on voimmakkaasti kupliva.

http://www.stat.fi/til/ashi/2016/12/ashi_2016_12_2017-01-27_kat_003_fi.html

Lue lisää

20% nousu ei täytä kuplan merkkejä. Edes 80-luvun lopun 50% luokkaa oleva nousu ei olisi välttämättä täyttänyt, elleivät muutkin tekijät olisi tuossa täyttyneet...

Kuplan tunnistaa parhaiten siitä, että se puhkeaa. Siis jälkikäteen. Kuten kuvaajastasi huomaat, vain yksi noista on ollut kupla.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Asuntojen hinnat poikenneet ansiotasosta v1971 alkaen hyvinkin paljon. Käyrästä havaittavissa tuona aikana kymmenen asuntojen hintakuplaa.

Palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 3,2 prosenttia. Asuntojen hintojen keskimääräinen vuosinousu on ollut noin 0,4 prosenttiyksiköä nopeampaa, mikä on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä asuntomarkkinoilla.

http://www.stat.fi/til/ashi/2016/12/ashi_2016_12_2017-01-27_kat_003_fi.html

Lue lisää

> Palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 3,2 prosenttia.
> Asuntojen hintojen keskimääräinen vuosinousu on ollut noin 0,4
> prosenttiyksiköä nopeampaa

Miksi sitten, kun katsoo tuota kuvaajaa, olivat asuntojen hinnat suhteessa ansioindeksiin vuonna 2000 selvästi korkeammalla tasolla kuin nyt? Vai onko laskenta aloitettu vuoden 2001 alusta? Samapa tuo. Ero on merkityksetön ja katoaa normaaliin vaihteluun. Ainut mitä tuosta oikeasti nähdään on, että asuntojen hintojen kehitys on ollut kovin maltillista euroaikana. Euro on tuonut vakautta myös sinne.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Kun verrataan omistusasumisen ja vuokra-asumisen kustannuksia vertailu on tehtävä samalla paikkakunnalla samassa talossa olevia samankuntoisia omistus ja vuokra-asuntojen kustannuksia keskenään.

Tilastokeskuksen vuokra- ja asuntojen hintoja ei pitäisi verrata keskenään koska huoneistojen remontit vaikeuttaa vertailua.

Omistuasunnon jälleenmyyntiarvo voidaan olettaa nollaksi koska vainajat poistuvat tästä maailmasta taskuttomissa puvuissa.

Lue lisää

PTT on julkaisut oman tutkimuksen asumiskustannuksista. Laskelmien mukaan pk-seudulla ja kasvavissa kaupungeissa vuokra-asuminen on edullisempaa kuin omistusasunto. Taantuvilla paikkakunnilla kuten Rauma ja Kouvola omistusasumienen on heidän mukaan halvempaa mutta omistusasunnon arvon alenemienen suurempaa jota ei ole huomioitu laskelmassa ja joka voi kääntäää laskelman vuokralaisen eduksi.

http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2016-08-16T16-37-1934828.pdf

Olen omiutanut asuntoja eri maissa. Joskus asun vuokralla, mikäli en kohdemaassa ymmärrä markkinoita. Heti kun ymmärrän, ostan oman joko omaan käyttöön tai vuokralle.

Ostamalla asuntoja, remontoimalla, vuokraamallaa ja myymällä on tullut useamman miljoonan omaisuus.

Vuokraamalla ei olisi tullut.

Do the math!

Missä vitun periferiassa asuu vuokralla 500 €/kk? Jossain täysin kuolemassa olevalla paikkakunnalla... no, sitten on kyllä järkevämpää asua vuokralla, mutta järkevintä muuttaa pois, ennen kuin lähtee kaikki palvelutkin. BTW, kyllä vuokrien ollessa tuollaiset on asuntojen myyntihinnatkin halvat, tyyliin kaksiotkin alle 100 k€.

Pääkaupunkiseudulla ei saa ede surkeinta yksiötä tuollaisella vuokralla. Tyypilliset vuokrat 20 €/m2,kk yksiöistä ja 15 €/kk,m2 kaksiosta. Toki muutaman euron saa tingittyä, jos tyytyy vanhaan taloon ja sijaintiin vähän syrjäisemmässä lähiössä.

Että jotta kyllä kaksiosta pitäisi sellaiset 700 €/kk pulittaa. Toisaalta näitä saa ostettua 140 k€ hinnalla. Jos on säästöjä vaadittava 30 %, niin lainaa tarvitaan n. 100 k€ ja sen kulut sitten jotain 600 €/kk. Vastikkeen kera kokonaiskulut 850 €/kk.

Jep, vuokralla jää 150 €/kk enemmän kaljarahaa. Tänä vuonna. Ensi vuonna vuokra on pari kymppiä korkeampi, 5 vuoden kuluttua menee jo 800 €/kk rikki ( 3%/vuosi), 10 vuoden kuluttua vuokra on jo 940 €/kk ja asumiskulut samat kuin omassa, koska vastike on noussut 250->340 €/kk, mutta lainakulu ennallaan. Vuokra siis "kirii" omistusasujan kulut kiinni ... ja menee ohi eli vuodet 11->20 vuokralainen maksaa enemmän!

Tosin on se pieni ero... omistusasuja on maksanut 10 vuodessa jo siivun lainasta pois, joten hänellä on oiva mahdollisuus ostaa kalliimpi asunto. Jos ei nyt vaikka huvittaisi maksaa isommasta kerrostaloasunnosta tai rivarinpätkästä 1500 €/kk vuokraa....

Kun tämä varallisuuden karttuminen huomioidaan, on halvempaa asua omassa, pl. ihan muutaman vuoden mittaiset jaksot.

20 vuoden kulut omistusasujalla
- 40 k€ omarahoitusosuus (tästä se aina tuhnuttajilla kiikastaa, mutta asiaa ei kehdata myöntää edes itselle -> kehitetään säälittäviä sepustuksia siitä, miten on valittu vaihtoehto, jossa jää "rahaa elämiseen", vaikka tosiasiassa valinnanvaraa ei ollut, kuten ei ole rahaakaan)
- 130 k€ laina korkkokulut
- 53 k€ vastikkeet

Yht. 223 k€. Toki tuohon voi vielä heittää vaikka 40 k€ putkiremontin ja vähän muutakin niin päästään liki 300 k€. Toisaalta 20 vuoden kohdalla lainan maksu on vähintäänkin loppusuoralla eli pian asumiskulut tipahtavat viidesosaan, asunnon arvo lie 200-250 k€ (jos ei ole erehdytty ostamaa asuntoa kuolevalta paikkakunnalta) eli todelliset kulut ovatkin olleet 50-100 k€.

Vrt. vuokralla 20 vuoden kulut n. 150 k€ ja tästähän ei saa senttiäkään takaisin eikä luvassa ole myöskään alennusta tulevina vuosina, päinvastoin. Vuodet 21-30 kustantavat vuokralaiselle 111 k€.

köyhät_selitykset kirjoitti:

Missä vitun periferiassa asuu vuokralla 500 €/kk? Jossain täysin kuolemassa olevalla paikkakunnalla... no, sitten on kyllä järkevämpää asua vuokralla, mutta järkevintä muuttaa pois, ennen kuin lähtee kaikki palvelutkin. BTW, kyllä vuokrien ollessa tuollaiset on asuntojen myyntihinnatkin halvat, tyyliin kaksiotkin alle 100 k€.

Pääkaupunkiseudulla ei saa ede surkeinta yksiötä tuollaisella vuokralla. Tyypilliset vuokrat 20 €/m2,kk yksiöistä ja 15 €/kk,m2 kaksiosta. Toki muutaman euron saa tingittyä, jos tyytyy vanhaan taloon ja sijaintiin vähän syrjäisemmässä lähiössä.

Että jotta kyllä kaksiosta pitäisi sellaiset 700 €/kk pulittaa. Toisaalta näitä saa ostettua 140 k€ hinnalla. Jos on säästöjä vaadittava 30 %, niin lainaa tarvitaan n. 100 k€ ja sen kulut sitten jotain 600 €/kk. Vastikkeen kera kokonaiskulut 850 €/kk.

Jep, vuokralla jää 150 €/kk enemmän kaljarahaa. Tänä vuonna. Ensi vuonna vuokra on pari kymppiä korkeampi, 5 vuoden kuluttua menee jo 800 €/kk rikki ( 3%/vuosi), 10 vuoden kuluttua vuokra on jo 940 €/kk ja asumiskulut samat kuin omassa, koska vastike on noussut 250->340 €/kk, mutta lainakulu ennallaan. Vuokra siis "kirii" omistusasujan kulut kiinni ... ja menee ohi eli vuodet 11->20 vuokralainen maksaa enemmän!

Tosin on se pieni ero... omistusasuja on maksanut 10 vuodessa jo siivun lainasta pois, joten hänellä on oiva mahdollisuus ostaa kalliimpi asunto. Jos ei nyt vaikka huvittaisi maksaa isommasta kerrostaloasunnosta tai rivarinpätkästä 1500 €/kk vuokraa....

Kun tämä varallisuuden karttuminen huomioidaan, on halvempaa asua omassa, pl. ihan muutaman vuoden mittaiset jaksot.

20 vuoden kulut omistusasujalla
- 40 k€ omarahoitusosuus (tästä se aina tuhnuttajilla kiikastaa, mutta asiaa ei kehdata myöntää edes itselle -> kehitetään säälittäviä sepustuksia siitä, miten on valittu vaihtoehto, jossa jää "rahaa elämiseen", vaikka tosiasiassa valinnanvaraa ei ollut, kuten ei ole rahaakaan)
- 130 k€ laina korkkokulut
- 53 k€ vastikkeet

Yht. 223 k€. Toki tuohon voi vielä heittää vaikka 40 k€ putkiremontin ja vähän muutakin niin päästään liki 300 k€. Toisaalta 20 vuoden kohdalla lainan maksu on vähintäänkin loppusuoralla eli pian asumiskulut tipahtavat viidesosaan, asunnon arvo lie 200-250 k€ (jos ei ole erehdytty ostamaa asuntoa kuolevalta paikkakunnalta) eli todelliset kulut ovatkin olleet 50-100 k€.

Vrt. vuokralla 20 vuoden kulut n. 150 k€ ja tästähän ei saa senttiäkään takaisin eikä luvassa ole myöskään alennusta tulevina vuosina, päinvastoin. Vuodet 21-30 kustantavat vuokralaiselle 111 k€.

Lue lisää

> Tyypilliset vuokrat 20 €/m2,kk yksiöistä

Tarkoitit kai 20 €/m2/kk, mutta silti... Tuohan tarkoittaisi, että pienen yksiön saisi vuokrattuo jollain 400 eurolla. Ei onnistu, ainakaan ihmisten ilmoilta. Kalliosta lähes satavuotiaasta talosta 20 neliön yksiö huutaa yli 800 euroa kuussa. Toki vähän voi tinkiä jos muuttaa Vantaalle, tms.

Laskelmasi sinänsä oikein, kunhan summat muuttaa vastaamaan todellisuutta.

Koska suoli24:ssä ei ole kaavaeditoria käytössä, täsmällisin tapa olisi ilmaista vuokra 20 €/(m2kk). Nimittäjään kuuluisi oikeasti pinta-alan ja ajan yksikön tulo, siitähän vuokrassa on kyse, maksetaan neliöistä JA ajasta. Ei kuukausista jaettuna neliöillä eikä myöskään neliöistä jaettuna kuukausilla.

20 €/kk/m2 on sama asia kuin 20 €/(kk/m2) jonka voi taas pyöräyttää muotoon 20 (€m2)/kk. 20 euroneliötä kuukaudessa? Paljonko on euroneliö?

> pienen yksiön saisi vuokrattuo jollain 400 eurolla.

Ei saa pientä yksiötä eikä etenkään Kalliosta. Tuo on (vanhojen) sopimusten keskihinta eli mennään enempi näihin 70-luvun lähiöihin, joissa yksiöt ovat n. 30 m2 kokoisia ja sijainti Kehä III:n liepeillä. Ja katso; vuokrat ovat tällöin n. 600 €/kk. Vuokrapyynnöt/uudet sopimukset pikemminkin 650 €/kk ja alle 550 ei käytännössä mitään tarjolla. Ja tosiaankin nyt puhutaan "hinnat alkaen" tasosta eli kämpässä voi olla vielä alkuperäinen istuma-amme kylppärissä & putkiremonttia pukkaa lähivuosina & sitä rataa.

Ihan vaan sattumalta tuntuu vuokrat olevan kaikkialla tasan tarkkaan yhät suuret kuin sossun luukulta saatavan tuen maksimimäärä...

Pienissä asunnoissa on aina kalliimmat neliöhinnat/vuokrat. Esim. 30 m2 yksiön hintapyyntö voi olla 110 k€, kun 140 k€:llä saa jo 50 m2 kaksion. Tai vuokrassa 100-200 €/kk lisäpanostuksella yksiö vaihtuu kaksioon.

isää_naimaan kirjoitti:

Koska suoli24:ssä ei ole kaavaeditoria käytössä, täsmällisin tapa olisi ilmaista vuokra 20 €/(m2kk). Nimittäjään kuuluisi oikeasti pinta-alan ja ajan yksikön tulo, siitähän vuokrassa on kyse, maksetaan neliöistä JA ajasta. Ei kuukausista jaettuna neliöillä eikä myöskään neliöistä jaettuna kuukausilla.

20 €/kk/m2 on sama asia kuin 20 €/(kk/m2) jonka voi taas pyöräyttää muotoon 20 (€m2)/kk. 20 euroneliötä kuukaudessa? Paljonko on euroneliö?

> pienen yksiön saisi vuokrattuo jollain 400 eurolla.

Ei saa pientä yksiötä eikä etenkään Kalliosta. Tuo on (vanhojen) sopimusten keskihinta eli mennään enempi näihin 70-luvun lähiöihin, joissa yksiöt ovat n. 30 m2 kokoisia ja sijainti Kehä III:n liepeillä. Ja katso; vuokrat ovat tällöin n. 600 €/kk. Vuokrapyynnöt/uudet sopimukset pikemminkin 650 €/kk ja alle 550 ei käytännössä mitään tarjolla. Ja tosiaankin nyt puhutaan "hinnat alkaen" tasosta eli kämpässä voi olla vielä alkuperäinen istuma-amme kylppärissä & putkiremonttia pukkaa lähivuosina & sitä rataa.

Ihan vaan sattumalta tuntuu vuokrat olevan kaikkialla tasan tarkkaan yhät suuret kuin sossun luukulta saatavan tuen maksimimäärä...

Pienissä asunnoissa on aina kalliimmat neliöhinnat/vuokrat. Esim. 30 m2 yksiön hintapyyntö voi olla 110 k€, kun 140 k€:llä saa jo 50 m2 kaksion. Tai vuokrassa 100-200 €/kk lisäpanostuksella yksiö vaihtuu kaksioon.

Lue lisää

Njoo 20€/(m2*kk) olisi ihan järkevä (kertomalla neliöiden ja kuukausien määrällä supistuisivat kaikki paitsi eurot pois).

Mitä pienten yksiöiden hintoihin tulee, meinasin ostaa 20 neliön yksiön, mutta tarjoustani 200 000 euroa ei viety edes myyjälle asti. :)

" meinasin ostaa 20 neliön yksiön, mutta tarjoustani 200 000€ euroa ei viety edes myyjälle asti"
Herää jo pahvi nykyaikaan, oletko täysin slummitunut siellä stadissa.
200 000€ tekee nykypäivänä Suomessa vähän muutakin kuin ostaa jonkun kuppaisen 20 neliön yksiön, ei hyvää päivää.
Neuvoisin muuttoa sieltä neukkukuutio landiasta vähän ja äkkiä, ei kannata pilata elämäänsä siihen, avaa silmät ja katso mitä muualla tapahtuu kuin sinun "20 neliön yksiössä".

6543 kirjoitti:

" meinasin ostaa 20 neliön yksiön, mutta tarjoustani 200 000€ euroa ei viety edes myyjälle asti"
Herää jo pahvi nykyaikaan, oletko täysin slummitunut siellä stadissa.
200 000€ tekee nykypäivänä Suomessa vähän muutakin kuin ostaa jonkun kuppaisen 20 neliön yksiön, ei hyvää päivää.
Neuvoisin muuttoa sieltä neukkukuutio landiasta vähän ja äkkiä, ei kannata pilata elämäänsä siihen, avaa silmät ja katso mitä muualla tapahtuu kuin sinun "20 neliön yksiössä".

Lue lisää

Tuosta olisi saanut kuitenkin vastikkeen jälkeen sen 650 euroa kuussa aika kevyesti, millä olisi hoitanut lainan. Samasta yhtiöstä myytiin muuten (pari kerrosta alempaa) saman kokoinen viime vuoden lopuilla. 240 000 euroa. Oli vain myyjä tällä kertaa tilanteen tasalla.

Itse asun omakotitalossa. Ne ajat ovat jo takana, jolloin 20 neliön yksiöön mahtui (tosin minulla oli silloin 39 neliön yksiö, mutta kuitenkin).

Kuule, kyllä niissä 1250 euron /kk kämpissä moni asuu kun työt ovat Pk-seudulla eikä missään huittisissa, työn takia täällä asutaan se on teillä työttömillä eri asia.
Helsingin kalasatamassa maksetaan 1700 euroakin /kk kaksiosta ja paikka kun on mahtava niin maksaa ja talot uusia.
Toimeentulon takia sitä asutaan en minä kehtaa sossuelättinä viettää loppuikääni jossain Huittisissa tai Vampulassa ja työstä kertyy myös eläkettä ja vuokra on pakollinen kulu en viitsi maksaa vastaavasta kämpästä 400 tuhatta se on kuitenkin iso raha on muutakin elämää You Know?

Minä asun kaukana Helsingistä pikkukaupungissa, mutta työpaikoista poiketen asuinpaikka ei vaikuta osinkoihin. Kun hintataso on kolmannes tai neljännes pääkaupungista, täällä on varaa asua kohtuullisesti ilman, että se suuremmin pienentää osinkoja tuottavaa pääomaa.

Jos muuttaisin Helsinkiin, asunto imaisisi niin paljon rahaa, että pitäisi ehkä mennä töihin. Ja jos olisin asunut siellä koko ikäni, en olisi koskaan saanut asunnon lisäksi kasaan niin paljon vapaata pääomaa, että olisi ollut varaa lopettaa duuni etuajassa. Asunnon suuresta arvostahan ei ole paljon iloa, jos sitä tarvitsee asumiseen. Pikemminkin päinvastoin.

"Jokaisessa Suomen kaupungissa, paitsi pääkaupunkiseudulla saa kaksion Tre ja Turku 600e/kk2"

Jep, nythän on käynnissä toinen muuttoaalto, jossa tyhjenee pikkukaupungit. Nuo Turku, Tre ym. ovat just niitä, jotka säilyvät eikä näistä saa kunnollista kaksiota 500 €/kk vuokralla.

Ne muut kuolevat hiljalleen ja on taloudellinen itsemurha ostaa esim. OK-talo "koska halvalla saa". Kas kun sen joutuu myymään vielä halvemmalla. Lisäbonuksena, ettei remontteja voi/ kannata tehdä. Tämä puree myös kerrostaloihin. Jengi kehuu, miten perähikiällä putkiremontti on puolet halvempi kuin PKS. Todellinen syy on siinä, että perähikiällä taloa vain tekohengitetään = tehdään vain kaikkein välttämättömin = käynnissä on talon hidas alasajo. PKS remonteissa taas tasoa nostetaan eli ns. putkiremontti sisältää kaikensorttista parannusta, aina uudesta pihavalaistuksesta lähtien.

"Hyvän kaksion saa 30-40 tonnilla". Siis neliöhinta 700 €/m². Ihan samaa luokkaa kuin kattava putkiremontti. Johtopäätös: tällä alueella ei perusteellisia remontteja tehdä yhteenkään taloon, koska remonttikuluja ei ikinä saa takaisin. Remontoidusta pitäisi pyytää tuplahinta remontoimattomaan verrattuna, mutta kukaan ei näin paljoa maksa. Kaikki talot saavat rapistua pystyyn. Fiksut muuttaa pois ja asumaan jäävillä on kohta musta pekka kädessä, kun 20 asukasta yrittää pitää 30 asunnon taloa pystyssä. Tässä vaiheessa ei enää löydy hulluja, jota talosta osakkeen ostaisi.

Selvästi alle 2000 €/m² hinnat tarkoittavat sitäkin, ettei alueelle rakenneta ainuttakaan uutta taloa. Rakentaminen maksaa tuon 2 donaa/m², mutta päälle tulee vielä verot, rak. liikkeen voitto (pitää olla tätäkin, muutoin ei touhussa järkeä) ja tontin hinta -> hinta menee auttamatta yli 3000 €/m², vaikka tontin saisi ilmaiseksi -> hintaero vanhoihin on liian julma -> ei ostajia.

Vastike kuluu kokonaisuudessaan taloyhtiön hoitoon. Onko tuo hoito sitten tehty kustannustehokkaasti on eri asia. Omakotitalossakin vastike menee. Joudut maksamaan lämmityksen, jätehuollon, veden ja viemäröinnin, kunnossapitotyöt ja joko hoitamaan piha-alueet itse tai palkkaamaan jonkun senkin tekemään...

Kyse ei ole korvauksesta siitä, että asutaan talossa, vaan korvauksesta siitä, että on lämmin ja ehjä talo, jossa asua.

Taloyhtiön osakkeita voi omistaa osakeyhtiölain mukaisesti yritykset, sekä yksityiset ihmiset. Osakkeenomistaja saa omistusosuudestaan osakekirjat ja asunnon käyttöoikeuden muuta korvausta vastaan. Muu korvaus on nimeltään vastike, mikäli maksu kohdistuu osakkaalle. Osakkaan asumisoikeutta edelleen siirrettäessä käytetään nimeä vuokra.
Taloyhtiö ei voi missään olosuhteissa myydä taloyhtiön asuntoa. Omistajana on aina taloyhtiö. Asunnon haltija oliko hän sitten vastikkeen tai vuokran maksaja on asuessaan noudatettava taloyhtiön sääntöjä koskien tupakointia, hiljaisuusaikoja, krillaamista, jne.. niin kuin ne yhtiön säännöissä on ilmoitettu, toisin kuin omistusasunnoissa, joissa ulkopuolinen taho ei aseta asumisehtoja.
Asunnon haltija on taloyhtiön päätöksellä häädettävissä asunnostaan riippumatta siitä omistaako hän taloyhtiön osakkeita.

Jos haluat omistaa asunnon osta asunto, ei yhtiön osakkeita.

Ei voi omistaa mutta kuka sen taloyhtiön omistaa ja ne ovat ne osakkeen omistajat eikä kukaan muu että silleen.

Osta siis OK-talo, mikä on laadukkaasti remontoitu tai remontoi itse. Silloin vältyt yhtiövastikkeelta, mikähän sekin lienee, jonka OK-talossa asuvat yhdistävät slummiasumiseen. Koomista sakkia. Asuvat ahtaasti kanankakkakopperoissa ja maksavat siitä ekstraa vastikkeiden muodossa. Noin se punavihersokeus vaikuttaa. Kun on aivopesty tarpeeksi kauan, niin uskoo slummiasumisen olevan jotenkin trendikästä ja kannattavaa. Huh huh...

Itse et tuonut tänne muuta kuin henkilökohtaista mollaamista.
Ovatko omat kirjailijaunelmasi romahtaneet?
Käy joku kurssi, jos se tekee sinut tyytyväisemmäksi ilmaisuihisi!
Tosin se ei tee sinusta asiantuntijaa keskusteluihin :-D

Unohdat että pieneläkelläinen vuokra-asunossa saa asumistukea. Julkisilla pääsee halvalla liikkumaan kun asuu kaupungissa.

huugomikkonen kirjoitti:

Unohdat että pieneläkelläinen vuokra-asunossa saa asumistukea. Julkisilla pääsee halvalla liikkumaan kun asuu kaupungissa.

Voi saadakkin mutta miksi pitää olla sosiaalipummina eläkeläisenä kun asiat voi hoittaa työssäoloaikan paremmaksi . Äitini asuu velattomassa rivarissa 99 m2 ja yhtiövastike jotain 200-250€ kuussa niin eläkeläisenä maksaa helposti. Jossain vaihessa noi sosiaalituet loppuvat tai niistä tehdään määräaikaisia kun rahat tai maksajat loppuvat..

Aika typerää joo. Huoletonta on asuminen myös hotellissa, se on vain hieman kalliimpaa.
Itsellä ei olisi varaa maksaa vuokraa tai ei jäisi paljon mitään sen maksamisen jälkeen.
Vastike on kivasti pienempi ja asunnon voi tarvittaessa myydä. Vuokralainen maksaa fiksusti asunnon moneen kertaan. No, eipä tule sijoitusongelmia.

PS. vuokralla maksaisi yhtä hyvin sitä omaa.

mietisitänyt kirjoitti:

Aika typerää joo. Huoletonta on asuminen myös hotellissa, se on vain hieman kalliimpaa.
Itsellä ei olisi varaa maksaa vuokraa tai ei jäisi paljon mitään sen maksamisen jälkeen.
Vastike on kivasti pienempi ja asunnon voi tarvittaessa myydä. Vuokralainen maksaa fiksusti asunnon moneen kertaan. No, eipä tule sijoitusongelmia.

PS. vuokralla maksaisi yhtä hyvin sitä omaa.

Lue lisää

Vastikkeen suuruus riippuu taloyhtiöstä ja talon kunnosta /iästä. Jälleenmyyntiarvo alueesta ja asunnon/taloyhtiön kunnosta. Monta muuttujaa lisääkin on osakkeenomistajan huolena verrattuna huolettomaan vuokralaiseen joka voi nostaa kytkintä tuosta vaan ja vaihtaa aluetta jos haluaa.

mietisitänyt kirjoitti:

Aika typerää joo. Huoletonta on asuminen myös hotellissa, se on vain hieman kalliimpaa.
Itsellä ei olisi varaa maksaa vuokraa tai ei jäisi paljon mitään sen maksamisen jälkeen.
Vastike on kivasti pienempi ja asunnon voi tarvittaessa myydä. Vuokralainen maksaa fiksusti asunnon moneen kertaan. No, eipä tule sijoitusongelmia.

PS. vuokralla maksaisi yhtä hyvin sitä omaa.

Lue lisää

Mitä omaa? Suomessa kukaan ei omista edes sitä tonttia kämppänsä alla! Vai ettekö muka joudu maksamaan kiinteistöveroa? Joka muuten nousee joka vuosi....se siitä"omasta"...omasta ei kuulu maksaa mitään,korostan mitään lisämaksua enää....Ei mikään ihme että välittäjät on onnistuneet kusettamaan ostajia suomessa näin helpolla kun sakki on vatipäitä täynnä...Mutta hei,ottakaa lisää velkaa ja ostakaa lisää kämppiä...kannattaa. Ulosottosivulta voi käydä katsomassa miten hyvin se illuusio on kantanut hedelmää...ainakin se on työllistänyt virkamiehiä kivasti...Jos kerran menee niin pirskutin hyvin niin miksi näitä kämppiä ilmestyy tihenevään tahtiin ulosottoon? Voisikos joku valaista? Sen takia kun menee"hyvin" vai ...

mietisitänyt kirjoitti:

Aika typerää joo. Huoletonta on asuminen myös hotellissa, se on vain hieman kalliimpaa.
Itsellä ei olisi varaa maksaa vuokraa tai ei jäisi paljon mitään sen maksamisen jälkeen.
Vastike on kivasti pienempi ja asunnon voi tarvittaessa myydä. Vuokralainen maksaa fiksusti asunnon moneen kertaan. No, eipä tule sijoitusongelmia.

PS. vuokralla maksaisi yhtä hyvin sitä omaa.

Lue lisää

Elämässä on muitakin arvoja kuin raha. Ei se edullisin vaihtoehto ole kaikille se paras vaihtoehto. Jokainen varmaan osaa ihan itse laskea sen mikä sopii itselle. Omistusasujilla on pakonomainen tarve tyrkyttää kaikille omia valintojaan. Minä haluan asua hyvällä paikalla ja olen siitä valmis hiukan enemmän maksamaan, koska nyt sattuu olemaan varaa siihen. Vietän kesäisin pitkiä aikoja kesämökilllä ja talvisin etelänmatkoilla. Asunto on noin puolet vuodesta tyhjillään. Siitä huolimatta on mukavaa, kun käytössä on tasokas asunto keskustassa silloin kun sitä tarvitsee. Rahaa voi säästää muullakin tavalla kuin ostamalla velaksi asunto. Voi vaikkapa ostaa metsää, osakkeita tai vaikka taidetta jos haluaa välttämättä johonkin sijoittaa.
Monet uskottelevat itselleen, että asunnossa on helposti realisoitavaa rahaa iso summa. Tuttavani on yrittänyt myydä omakotitaloaan itä-suomessa jo viiden vuoden ajan, Ostajaa vaan ei ole löytynyt. Naapuri samalla kadulla sai omansa myytyä 25000e oli toteutunut hinta. Kun talo on kulunut vanhanaikainen ja homeessa niin ei sillä kyllä rikastumaan pääse.

erivapaus kirjoitti:

Vastikkeen suuruus riippuu taloyhtiöstä ja talon kunnosta /iästä. Jälleenmyyntiarvo alueesta ja asunnon/taloyhtiön kunnosta. Monta muuttujaa lisääkin on osakkeenomistajan huolena verrattuna huolettomaan vuokralaiseen joka voi nostaa kytkintä tuosta vaan ja vaihtaa aluetta jos haluaa.

Lue lisää

Onhan se helppoa lähteä, kun ei ole kuin tuulenhuuhtoma persaus.

VelatonAina kirjoitti:

Mitä omaa? Suomessa kukaan ei omista edes sitä tonttia kämppänsä alla! Vai ettekö muka joudu maksamaan kiinteistöveroa? Joka muuten nousee joka vuosi....se siitä"omasta"...omasta ei kuulu maksaa mitään,korostan mitään lisämaksua enää....Ei mikään ihme että välittäjät on onnistuneet kusettamaan ostajia suomessa näin helpolla kun sakki on vatipäitä täynnä...Mutta hei,ottakaa lisää velkaa ja ostakaa lisää kämppiä...kannattaa. Ulosottosivulta voi käydä katsomassa miten hyvin se illuusio on kantanut hedelmää...ainakin se on työllistänyt virkamiehiä kivasti...Jos kerran menee niin pirskutin hyvin niin miksi näitä kämppiä ilmestyy tihenevään tahtiin ulosottoon? Voisikos joku valaista? Sen takia kun menee"hyvin" vai ...

Lue lisää

Omaa osaketta tietenkin. Tätä hövelit vuokranmaksajat eivät jaksa käsittää, kun sijoitushorisontti on yhden päivän pituinen. No, arvatkaapa kuka maksaa sen sijoittajan ostaman asunnon ja mahdollistaa seuraavan sijoitusasunnon ostamisen?

hihihhih kirjoitti:

Onhan se helppoa lähteä, kun ei ole kuin tuulenhuuhtoma persaus.

Osakkeenomistaja on ansassa kämppänsä kanssa ellei saa sitä kaupaksi. Ei voi muuttaa töiden perässä yhtä helposti kuin vuokralla asuva. Voihan kämpän aina vuokrata mutta sekin on iso riski tänäpäivänä kun tietää nykysukupolvien kyvyt pitää asunnoista huolta. Summaten työiässä kannattaa olla liikkumavapautta eikä ainakaan sitoa itseään muuttotappioalueiden osakkeisiin/taloihin.

erivapaus kirjoitti:

Osakkeenomistaja on ansassa kämppänsä kanssa ellei saa sitä kaupaksi. Ei voi muuttaa töiden perässä yhtä helposti kuin vuokralla asuva. Voihan kämpän aina vuokrata mutta sekin on iso riski tänäpäivänä kun tietää nykysukupolvien kyvyt pitää asunnoista huolta. Summaten työiässä kannattaa olla liikkumavapautta eikä ainakaan sitoa itseään muuttotappioalueiden osakkeisiin/taloihin.

Lue lisää

Voihan muutta kun laitta kämpän vuokralle ja muttaa toiselle paikkakunnalle ostaa toisen asunnon niin varallisuus kasvaa niin helpottaa.

Näin on samahan se on kenen asuntoa maksaa. Omaa tai jonkun toisen. Jostakin syystä vaan monella vuokralaisella on loppukuusta rahat vähissä. On tullut huomattua.

>>kyllä vuokra asunto paras vaihto ehto asumisesta tänä päivä 20 vuotta vanha asunto siinä tulee yli määräisiä kuluja vaikka kuinka paljon<<

Omistaminen käy kalliimmaksi ja kalliimmaksi. Työt epävarmemmiksi ja palkat heikommiksi. Aika huono yhtälö tulevaisuutta ajatellen. Siihen päälle vielä vanhojen talojen korjausvelat, joita ei ole huomioitu hintapyynnöissä. Ei hyvä.

Vielä kalliimmaksi on käynyt vuokralla asuminen ja kalliimmaksi käy tulevaisuudessa.
Miksi maksaa vuokraa, kun se on sama kuin polttaisi rahansa? Omasta saat sentään aina jotakin vaivanpalkaksi. Se on tietysti totta, että lyhyitä pätkähommia tekevä ei osta asuntoa Helsingistä. Ne eivät osta kenellä ei ole varaa. Silloin ei ole mitään vaihtoehtoa mistä väitellä.

Lisään vielä tähän, että usein ne, jotka kuvittelevat taloyhtiön olevan jokin asukkaista riippumaton taho (mitä se ei ole), kuvittelevat isännöitsijänkin olevan asuntoyhtiön pääjohtajaksi ja jotenkin koskemattomaksi. Oikeasti isännöitsijä on vain taloyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen palkkaama henkilö, joka ei tee mitään oikeita päätöksiä. Ja isännöitsijän voi koska tahansa vaihtaa antamatta mitään syytä.

Ihmiset, joilla on suht hyvät tulot ja vakituinen työ eivät välttämättä tajua sitä muutosta, joka tuloissa tapahtuu, kun jäädään eläkkeelle tai pahimmassa tapauksessa jopa työttömiksi vaikka jo 55 vuotiaana. Aina ennen oli rahaa maksaa hyvää vuokraa ja ostella autoja ja matkustella. Asiat muuttuvat, aletaankin elää kädestä suuhun ja miettiä, miten rahat riittävät seuraavaan eläkepäivään ja vuokranamaksuun. Esim 4000 euron bruttotulo on muuttunut noin 2400 euron bruttotuloksi, ei ole työsuhde-etuja, ei lomarahoja yms. Eläkkeestä menee lähes 25% veroa vaikka työeläkemaksua ei enää tarvitse maksaa. Tuossa vaiheessa velaton asunto pienin asumiskustannuksin tuntuu oikein mukavalta.