Tilanne perheessämme on tulehtunut ja hankala. Isä tykkää juoda välillä, äiti on absolutisti.
Äiti haluaisi isän jättävän alkoholin kokonaan koska "juo liikaa ja menee aivan sekaisin" jonka osittain ymmärrän. Eihän selvinpäin ole kiva katsella jos kumppani juo kaksi-kolme päivää putkeen. Tosin isä ei koskaan ole väkivaltainen humalassa, vaan lähinnä ärsyttävän läheisyydenkaipuinen. Läheisyyden sijaan isä saa huutoa, morkkaamista, välttelyä, ja ovien paiskomista osakseen. Tämä ajaa isän juomaan enemmän ja usein sitten sammuu jonnekin. Krapulassa sitten saa vielä lisää vihaa päälle. Luulen että jos äiti ei suhtautuisi niin jyrkästi alkoholiin isäkin joisi vähemmän.
Toisaalta en ole nähnyt läheisyydenosoituksia isän ollessa selvinkään päin pitkään aikaan eli asiat ovat siltäkin saralta huonosti. Tuntuu että liiton liima on ainoastaan lapset.
Ryyppyputkesta suuttuneena äiti voi hyvinkin mököttää viikon ajan eikä puhu isälle ja välttelee tätä. Isä on tästä hyvin harmissaan ja monesti ajaa juomaan enemmän. Mielestäni tämä täyttää jo henkisen väkivallan tunnusmerkit..
Huomaatteko noidankehän ainekset?
Mitä voin tehdä? Olen vanhin aikuinen lapsi mutten osaa auttaa. Äiti vihjaa aika suoraan ettei heidän asiansa kuulu minulle ja isä väittää että on "ihan normaalia tässä vaiheessa elämää". Eli ei tiedä paremmasta. Äitiä ei koko asia vaikuta juurikaan kiinnostavan isän kannalta. He asuvat aika syrjässä ja ovat hyvin maalaisia siltä osin etteivät luota ammattiapuun. Pelkään että jossain vaiheessa isällä napsahtaa eikä hän oikein itse tunnu osaavan ratkaista asiaa, vaan turvautuu alkon tuomaan hetkelliseen helpotukseen vaikeasta yhteiselosta joka vaan pahentaa asiaa.
Äiti haluaisi isän jättävän alkoholin kokonaan koska "juo liikaa ja menee aivan sekaisin" jonka osittain ymmärrän. Eihän selvinpäin ole kiva katsella jos kumppani juo kaksi-kolme päivää putkeen. Tosin isä ei koskaan ole väkivaltainen humalassa, vaan lähinnä ärsyttävän läheisyydenkaipuinen. Läheisyyden sijaan isä saa huutoa, morkkaamista, välttelyä, ja ovien paiskomista osakseen. Tämä ajaa isän juomaan enemmän ja usein sitten sammuu jonnekin. Krapulassa sitten saa vielä lisää vihaa päälle. Luulen että jos äiti ei suhtautuisi niin jyrkästi alkoholiin isäkin joisi vähemmän.
Toisaalta en ole nähnyt läheisyydenosoituksia isän ollessa selvinkään päin pitkään aikaan eli asiat ovat siltäkin saralta huonosti. Tuntuu että liiton liima on ainoastaan lapset.
Ryyppyputkesta suuttuneena äiti voi hyvinkin mököttää viikon ajan eikä puhu isälle ja välttelee tätä. Isä on tästä hyvin harmissaan ja monesti ajaa juomaan enemmän. Mielestäni tämä täyttää jo henkisen väkivallan tunnusmerkit..
Huomaatteko noidankehän ainekset?
Mitä voin tehdä? Olen vanhin aikuinen lapsi mutten osaa auttaa. Äiti vihjaa aika suoraan ettei heidän asiansa kuulu minulle ja isä väittää että on "ihan normaalia tässä vaiheessa elämää". Eli ei tiedä paremmasta. Äitiä ei koko asia vaikuta juurikaan kiinnostavan isän kannalta. He asuvat aika syrjässä ja ovat hyvin maalaisia siltä osin etteivät luota ammattiapuun. Pelkään että jossain vaiheessa isällä napsahtaa eikä hän oikein itse tunnu osaavan ratkaista asiaa, vaan turvautuu alkon tuomaan hetkelliseen helpotukseen vaikeasta yhteiselosta joka vaan pahentaa asiaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei Sam! Kiitos kysymyksestäsi. Äitisi on luultavasti lapsena hoitanut omia alkoholistivanhempiaan tms. traumaa lapsuuden kodissa ja vaikka isäsi raitistuisi, niin luultavasti äitisi käytös ei muuttuisi, vaan hän on riippuvainen yhtä lailla kuin isäsi alholismista ja hänellä on tarve kontrolloida isääsi ja hänen juomista.Luultavasti he eroaisivat ja äitisi etsisi uuden alkoholistimiehen, johon ripustautua. Viisainta on että alat vastariippuvaksi ja kuvittelet olevasi kivestä ja puusta ja et tarvitse ketään. Kerran 5 vuodessa voit sitten ihastua ja todeta sen ettei sinua ole luotu rakkautta varten. Elämäsi on kuitenkin suht mukavaa, kun ei tarvitse yrittää parantaa vanhempia ja kantaa vastuuta heidän ongelmista. Se ei todellisuudessa auta ketään. Luultavasti isäsikin lopettaisi juomisen, jos se ei kiinnostaisi enää ketään.
Tuo edellinen viesti on tavallaan totta. Tosin alkoholisti löytää aina syyn juoda, joten tuskin lopettaa.
Mitä voit tehdä. Et mitään. Ala elämään omaa elämääsi. Ole onnellinen, ettei sinun tarvitse enää elää tuota arkea. Ota pienemmät sisarukset luoksesi viikonloppuja viettämään, jotta he saavat edes hetken taukoa perhe-elämästä. Älä syyllistä itsäsi, äitiäsi tai isääsi tilanteesta. Valitettavasti et voi kumpaakaan auttaa mitenkään. Mitä nopeammin tuon hyväksyt, sitä parempi. He ovat aikusia ihmisiä ja eivät halua tai tarvitse apuasi, joten anna olla. Pidä huolta itsestäsi ja sisaruksistasi.
Huomaatko itse, miten puolustelet isäsi alkoholinkäyttöä? Tuollaisella ajatusmaailmalla on hyvin suuri riski päätyä samaan tilanteeseen, jossa vanhempasi ovat. Joo, alkoholin juominen silloin tällöin muutaman päivän putkeen ei ole paha juttu. Tekeehän monet opiskelijatkin niin. Mutta oletko nähnyt asian äitisi kannalta? Perheen toinen taloudesta ja perheestä vastuussa oleva aikuinen heittäytyy viihteelle tuosta vaan keskustelematta siitä perheen kanssa. Pahimmassa tapauksessa juo kuukauden ruokabudjetin lähelle nollaa. Saati että voisi suunnitella mitään, kun ei voi olla varmaa onko viihdeputki päällä vai ei. Lupauksia petetään, vastuuta siirretään toiselle, itsekkyydestä puhumattakaan. Sitten vielä arvokysymys, äitisi joutuu kasvattamaan lapset alkoholistiperheessä.
T.Alkoholistin aikuinen lapsi