Olen tullut todella pahasti petetyksi ja elänyt todella raskaan suhteen todella narsistisen miehen kanssa.
Olen myös perhetaustaltani elänyt tunneköyhää elämää.
En tiedä mitä rakkaus on kun en ole sitä koskaan saanut. En ole koskaan kelvannut tai ollut tarpeeksi hyvä.
Nyt kun olen vapaa niin saatan deittailla useampaa miestä. En tiedä mitä haluan tai mitä toivosin elämältä kun en mihinkään enää usko.
Tarkoitus ei ole ketään loukata, vaikka tiedän että toimin väärin. Tunnen erittäin voimakkaasti miestä kohtaan jota nyt tapailen. Tunnen että rakkaus vai mitä se nyt onkaan, tekee minusta orja, heikon ja toisesta riippuvaisen. Tiedän olevani petturi vaikkei mitään olla puolin tai toisin luvattukaan.
Tapailen myös toista josta välitän todella paljon ja on kaikinpuolin ihana ihminen. Liian hyvä minulle.
En oikeastaan välitä vaikka molemmat saisivat tietää ja jään yksin. Olenhan jo oppinut luopumaan. Ja toisaalta miehet eivät koskaan lopu tästä maailmasta.
Varattuihin en koske.
En tiedä mikä minua vaivaa, mikään ei riitä täyttämään tyhjyyttä sisällä. Voisin sanoa rakastavani tätä toista, en vaan tiedä miksi en osaa olla hänen arvoisensa. Olen onnellinen ja iloinen hänen kanssaan ja silti teen väärin.
Tiedän, olen paska ja huono ihminen. Tiedostan tekeväni väärin, en vain osaa hillitä itseäni.
En usko minkään terapian auttavan. Enkä kykene kunnolla sitoutumaan vaikka olisi kuinka hyvä mies. Siksi sinkkuus on hyvä vaihtoehto. En halua loukata ja itseänikin sattuu kun tiedän miten paska ihminen olen. Ehkä en arvosta edes itseäni enkä siis toisiakaan.
Olen myös perhetaustaltani elänyt tunneköyhää elämää.
En tiedä mitä rakkaus on kun en ole sitä koskaan saanut. En ole koskaan kelvannut tai ollut tarpeeksi hyvä.
Nyt kun olen vapaa niin saatan deittailla useampaa miestä. En tiedä mitä haluan tai mitä toivosin elämältä kun en mihinkään enää usko.
Tarkoitus ei ole ketään loukata, vaikka tiedän että toimin väärin. Tunnen erittäin voimakkaasti miestä kohtaan jota nyt tapailen. Tunnen että rakkaus vai mitä se nyt onkaan, tekee minusta orja, heikon ja toisesta riippuvaisen. Tiedän olevani petturi vaikkei mitään olla puolin tai toisin luvattukaan.
Tapailen myös toista josta välitän todella paljon ja on kaikinpuolin ihana ihminen. Liian hyvä minulle.
En oikeastaan välitä vaikka molemmat saisivat tietää ja jään yksin. Olenhan jo oppinut luopumaan. Ja toisaalta miehet eivät koskaan lopu tästä maailmasta.
Varattuihin en koske.
En tiedä mikä minua vaivaa, mikään ei riitä täyttämään tyhjyyttä sisällä. Voisin sanoa rakastavani tätä toista, en vaan tiedä miksi en osaa olla hänen arvoisensa. Olen onnellinen ja iloinen hänen kanssaan ja silti teen väärin.
Tiedän, olen paska ja huono ihminen. Tiedostan tekeväni väärin, en vain osaa hillitä itseäni.
En usko minkään terapian auttavan. Enkä kykene kunnolla sitoutumaan vaikka olisi kuinka hyvä mies. Siksi sinkkuus on hyvä vaihtoehto. En halua loukata ja itseänikin sattuu kun tiedän miten paska ihminen olen. Ehkä en arvosta edes itseäni enkä siis toisiakaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyt kyllä lopetat noi puheet ja meet kuntosalille tai muuten kuntoilemaan, nukut hyvin, meet hierojalle, huulipunaa huuliin ja ostat nättejä mekkoja kesäksi. Petturiäijät ja tuommoiset narsunrotjakkeet pitää jättää unholaan. Miehet juoskoot naisten perässä eikä päinvastoin. Rakkaus tulee todeksi, kun aika on, mutta kaikenmaailman pettäjät - menkööt menojaan. Mies kannattaa jättää välillä nuolemaan näppejään ja sen jälkeen katsoa, onko oikeasti kiinnostunut vaiko puhuuko vain pehmosia ja yrittääkö huvikseen.
Hetikö se kääntyi sinulla miesten viaksi, kun nainen pettää! Taidat puolustella omaa pettämistäsi samalla tavalla.
Huom. nainenhan tässä pettää, miksi puhut petturiäijistä? Ap on aikanaan saanut siipeensä, eikä uskalla luottaa kehenkään. Itsetunto alhaalla. Oikeasti terapia voisi auttaa.
Niin mutta menneisyys vaivaa häntäkin ja ap ei uskalla luottaa ihmisiin, kun muistot petturista seuraavat häntä joka paikkaan. Antaa menneiden olla. En usko terapioihin. Muutos lähtee itsestä ja konkreettisista muutoksista oman hyvän olon parantamiseksi.
Niin lisätäkseni tähän, että mies ei välttämättä tuo hyvää oloa. Jos on itse "haavoilla", niin hoitaa ensin itsensä. Mul on itelläni kokemusta, kun oon kuvitellut, että suhde mieheen pelastaisi mut jollain henkisellä tasolla. Mies tuo lisämausteen elämään, mutta itse mun on pidettävä huoli itsestäni.
Eikä lähde itsestä vaan vertaistuesta.
No, joo. Vertaistuki on hyvä samoin hyvät kaverit ja ystävät. Mä ainakaan en tajua miehiä ollenkaan, että sen takia en laita heitä korokkeellekaan ja pidä itseäni huonompana. Siinä ei ole mitään järkeä. Ihmiset ovat samanarvoisia, olivat mihin tahansa sukuun syntyneitä "hienompia ihmisiä".
Jos oon rikki, se pahentaa tilannetta uudessa suhteessa. Kiva esittää jotain "diibadaabaa" ja vielä sen jälkeen tajuta, että toinen ei välitä kuitenkaan.
Olen päättänyt, että mun itsetuntoa ei kukaan vie.
Mihkään kuntosalille meno ei auta, ensin psykiatrille.
Hyvä AP, sinä olet saanut lahjaksi elämän. On paljon ihmisiä joiden henkiset lähtökuopat ovat huonommat kuin sinun, siitä huolimatta jokaisen täytyy arvostaa itseään Luojan luomana yksilönä.
Sinulla kaikki aistit ja jäsenet toimivat, arvosta niitä. Arvosta että osaat erottaa hyvän pahasta.
Oikeutesi minuuteesi ei salli itsensä ala-arvioimista.
Ellet tiedä mitä haluat elämältä, ala kehittää henkisesti itseäsi. On niin helppo sanoa olevansa tietämätön. Hankkia tietoa ja kehittää itseään parempaan vaatii aivan pikkuisen vaivaa. Alkuun kun pääset, sinua ei pysäytä mikään. Tiedon jano on kuin nälkä, se kasvaa syödessä!!!
Tuo jo yksistään antaa aivoillesi parempaa käyttöä kuin mihin nyt olet ohjaamassa niitä. Jokaisella ihmisellä on tarkoitus tällä planeetalla. Sinullakin. Sinulla on paljon annettavaa itsellesi ja yhteiskunnalle. Keskittäydy siihen.
Aivan aluksi kehottaisin sinua hakemaan lainastosta tai ostamaan Joel Osteenin kirjat:
"Elämän paras nyt" ja "Sinun aikasi on nyt" ja "tule hyvästä paremmaksi"
Noissa kertoja yksinkertaisen selvästi ja suurella lämmöllä kertoo mitä sinä haluaisit kuulla.
Naiset nimittelevät exiään narsisteiksi, jotta eivät itse joutuisi myöntämään, että heissäkin oli jotain vikaa. Kun sanoo että exä oli narsisti, niin voi uskotella että kaikki suhteen ongelmat olivat sen exän syytä. Kun itsessä ei ole mitään vikaa, niin ei ole myöskään mitään syytä miettiä omaa käytöstään ja yrittää muuttaa sitä. Kun ei mikään muutu, niin sama perseily jatkuu seuraavassakin suhteessa ja eron tultua sitäkin exää syytetään narsistiksi.
Oikeastaan ihminen joka aina syyttää vain toista on itse narsisti.
Syytät naisia, että ne syyttää exmiehiään narsisteiksi. Molemmin puolista se on. Ja totta jos ihminen ajattelee vain omia etuja ja ne saavuttaakseen alistaa toista, niin häntä voi sanoa narsistisesti käyttäytyväksi. Ehkei kuitenkaan narsistiksi. Nykyään tämä sana lipsahtaa liian helposti yhden jos toisen suusta.