Yhtäkkinen avopuolison eroamisen halu

Olimme seurustelleet 4 vuotta yhdessä, josta 3 vuotta yhteiseloa. Naiselle tuli aina välillä mielialanvaihteluita keväisin ja syksyisin.

Nyt viimesimpänä hän ilmoitti minulle yhtäkkiä, että lähtee etsimään itsellensä asuntoa (Nainen muutti porukoiltaan aikoinaan minun luokse). Olin todella loukkaantunut ja en tiennyt mitä ajatella. Olin varma, että jätän hänet. Nainen itse sanoi, että tämä ei ole maailmanloppu kumminkaan ja halusi seurustella minun kanssa vielä.

Hetken aikaa mietittyäni ymmärsin, että voisi tehdä ihan hyvää toisillemme pitää etäisyyttä ja ei oltaisi "aina" yhdessä, mutta sitten hänen mielipiteensä menikin jo vakaasti eron puolelle. Matto lähti jalkojen alta aivan kokonaan siinä vaiheessa. Vannoo, että hänellä ei ole ketään muuta ja haluaa yksinäisyyttä.

Kertoi minulle, että olin ollut hänelle enemmän kämppis viime aikoina, kuin mies ja annan liian helposti anteeksi hänelle asioita kuulemma(Kiukuttelu ei vie mitään mihkään suuntaan ainakaan omasta mielestäni).Silti hän jättää tänne joitain tavaroitaan vielä kämpille ja siirtää niiden hakemispäivää aina.

Olen antanut naiselleni huomiota ja kysellyt aina, kun olen huomannut, että hän on huonolla päällä että "mikä on?" Vastaus on aina " ei mikään, kaikki on ok". Meillä on ollut riitoja tottakai, mutta nainen ei osaa ollenkaan avata suutansa silloin miltä hänestä tuntuu. Parhaimmillaan hän on karannut vanhemmillensa sitten vähäksi aikaa ja tullut taas takaisin, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Onko tämä nyt parisuhteessa tapahtuvaa "itsenäisyysvaihdetta" vai onko tämä taas jokin mielialanvaihtelu? Ota tästä selvää.