Olen 168cm ja painan 64kg. Harrastan kilpatasolla juoksemista ja siksi painoni on aivan liian suuri, jotta juoksu voisi kulkea. Olen yrittänyt saada painoni laskemaan, mutta itsekuri tuntuu aina pettävän. Jonain päivänä saatan onnistua, mutta seuraavana päivänä taas sorrun ahmimaan.
Ainut mikä minua tällä hetkellä saattaisi motivoida ovat muut ihmiset. Intoni laihduttamiseen kasvaisi valtavasti, jos muutama ihminen ryhtyisi kanssani "laihdutuskuurille" jossa jätetään herkut ja ylimääräiset ruuat pois. Tavoitteeksi voitaisi asettaa vaikka kuukausi, jossa täytyy saada esim. 5kg pois. Jokainen tietenkin asettaa oman tavoitteensa, mutta pääsäännöt voisivat olla samat.
Ainut mikä minua tällä hetkellä saattaisi motivoida ovat muut ihmiset. Intoni laihduttamiseen kasvaisi valtavasti, jos muutama ihminen ryhtyisi kanssani "laihdutuskuurille" jossa jätetään herkut ja ylimääräiset ruuat pois. Tavoitteeksi voitaisi asettaa vaikka kuukausi, jossa täytyy saada esim. 5kg pois. Jokainen tietenkin asettaa oman tavoitteensa, mutta pääsäännöt voisivat olla samat.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Herkut ja ylimääräiset kyllä pystyy jättämään pois, jos vain haluaa.
Et sanonut ikääsi. Oletko kovin nuori? Mietin vaan, onko lajivalintasi oikea. Todennäköisesti sinulla on liikkuvana ihmisenä paljonkin lihasmassaa ja siten myös energiaa kuluttavaa massaa. Aikuistumisen jälkeen kroppa näyttää useimmilla erilaiselta kuin lapsena ja nuorena. Siksikin perinteisesti huippumallit ovat olleet hyvin nuoria - heillä ei naisellisia muotoja sallita. Eli kun muodot (tai muodottomuus) on menetetty, loppuu urakin.
Tällä hetkellä voit päättää, haluatko painia seuraavien vuosien ajan syömishäiriöiden kanssa. Huipulle pääsee kuitenkin vain pieni osa urheilijoista. Tiettyä kehonmuotoa vaativissa harrastuksissa ja ammateissa on aina myös syömishäiriöriski. Eli tilastollisesti suuremmalla todennäköisyydellä sairastut syömishäiriöön kuin tulet maailman huipuksi lajissasi. Voit miettiä asiaa muutaman vuosikymmenen jälkeen aikuisen kantapään kautta saadulla kokemuksella tai tehdä järkipäätöksen nyt.
Olen 19-vuotias ja kilpailen sm-tasolla. Tarkoituksena ei ole viedä siis painoa aivan äärirajoille tai vakavan alipainon puolelle vaan sellaiseen että ylimääräinen rasva ja turha paino on pois. Mielestäni hyvää treenaamista ei kannata tuhlata siihen että paino on menestymisen esteenä. Haluaisin siis vain keventää juoksutuntumaa.
Herranen aika sentään. Lopeta se itsesääliin syöpöttely ja ala ajatella kuin urheilija jolla on tavoitteita.
Kun itse harrastin juoksemista, painoin alimmillaan 54kg. Pituuteni on 174cm.
En pysytynyt syömään niin paljon, että painoni olisi noussut, vaan se laski tuohon ihan itsestään. Vaikka söin suklaatakin.
Olisiko niin, että motivaatiosi ei mahdollista sittenkään riittävää treenimäärää, tai jos treenaat tarpeeksi niin syötkö riittävästi proteiinia. Proteiinien määrä on urheilussa oleellinen asia ja pitää myös ruokahalun kurissa.
Treenaan todella isoja määriä, mutta syömisestä on tullut jo osittain ongelma. Syön todella paljon kaikkia herkkuja ja epäterveellisiä ruokiä nälkääni. Varmasti jos vaihtaisin ne terveelliseen ruokaan niin paino putoaisi ilman mitään laihdutuskeinoja. Oleellisinta olisi siis saada positiivinen ajatus siitä, että juoksija tarvitsee energiaa ja terveellinen ruoka ei lihota. Se on vain todella vaikeaa kun mieli ja teot eivät kohtaa. Mutta ehkä nämä kommentit kannustavat panostamaan urheiluun nyt kun siihen on mahdollisuus.
Itse harrastan pyöräilyä "elämäntapana". Haluaisin pyöräillä ja pyöräillä ja pyöräillä, matkavarusteilla ja ilman. Olen mies 175 cm ja 140 kg. Minun pitäisi laihduttaa ainakin 70 kg, jotta pyöräily sujuisi kuten haluaisin.
Hyvä puoli tässä on, että onpahan tullut muutama vuosi harjoiteltua "lisäpainoilla", jos sattuisin onnistumaan laihduttamisessa. Pyöräily itsessään ei ole kovin häävi energian kuluttaja, mutta kestävyyttä sillä saa kehitettyä. Kilometrit eivät ole ongelma, ongelma on hitaus ja ilmanvastus.
Rajusta kiloerosta huolimatta olemme samassa tilanteessa siinä että isoin ongelma laihduttamisessa on minullakin tuen ja pettämättömän kurinalaisuuden puute. En oikein yksin saa tehtyä kaikkea sitä mitä laihduttaminen vaatii.
Älä missään tapauksessa luovuta, mielestäni tavoitteesi on hyvä ja terveellä pohjalla. Hyvin sanottu tuo "hyvää treenaamista ei kannata tuhlata siihen että paino on menestymisen esteenä". Olet tehnyt paljon työtä ja olet päässyt niin lähelle tavoitettasi, ettei todellakaan kannata antaa painon olla esteenä tavoitteellisen juoksemisen kehittymiselle ja menestykselle. Toivottavasti saat tarvitsemasi tuen, siitä olisi iso apu.
Mukava kuulla etten kamppaile tämän asian kanssa yksin. Ja kiitos paljon tukea antavasta kommentista! Tärkeäähän on tehdä sitä mistä nauttii ja on hienoa että jaksat silti liikkua vaikka painoa onkin kertynyt.
175 cm 53 kg mies, entinen kestävyysjuoksija. 62 v. Ympyrää juossut, pitkää ympyrää, olympialaisissa, MM-kisoissa, Em-kisoissa, maratonia. Mä aloin polttaa tupakkaa kun tuli vieroitusoireita urheilun lopettamisesta, lihomisen pelkoa. Toiminut hyvin, ei vielä keuhkosyöpää. . Ja sit mä juon viinaa. Ei kerkee syömään.Mitä luulet tästä reseptistä? Ystävyydellä, Pertti Tiainen.
Dr Michael Mosley kirjoittelee niitä tieteellisiä terveyskirjoja.
Hän väittää 5:2 parantavan 2-diabetista.
Hän väittää juoksujen parantavan aivojen toimintaa.
Lisäävän älykkyyttä; siksi päivä tulisi aloittaa juoksupyrähdyksellä.
Alan epäillä hänen tieteellisiä tutkimuksiaan.
Sinä, joka olet saanut tuloksia, joista toiset unelmoi,
et kykene korvaamaan menettämääsi paremmalla.
Sinulla pitäisi olla älyä vaikka toisille jakaa.
Etkö voisi hankkia toista harrastetta kuin pullon kaulailu?
Alkaisit vaikka treenaamaan meitä täällä terveeseen urheiluun!
Minäkin olen se 167-168cm cm ja kg:t heiluu 67kg:n kieppeillä.
Tuli talvi istuttua ja nyt on pudotettava 57kg:n syyskuun loppuun.
Ajattelin alkaa Power Walk ja siitä HIIT:n. 45m-60m lenkillä.
Minulle on tullut vyötäröön liikaa ja olen alkanut vahvistaa kehoa
yoga/pilates-voimistelulla. Mutta aamujuoksut tulisi alkaa.
Muutamalla viikolla vaikuttaisi positiivisesti ajatteluun, opiskeluun.
Nyt kesällä olisi paras mahdollisuus vahvistaa kehoa, että vaikka
liukkaalla kelillä kaatua kupsahtaisi, ei menisi luut säpäleiksi.
Minulla kun on hauras luusto. Siis ulos D-vitamiinin hakuun auringosta.
Mutta painoni putoaa joka 10-13pvä. Sillä välillä se jojoilee.
Siksi en haluaisi punnita niin usein, vaan pari kertaa kuussa.
Kun neste on hävinnyt ja lihakset kasvaneet, painaa enemmän.
Jos siitä hyvästä masentuu ja lopettaa, tekee karhunpalveluksen.
Olen keskittynyt -cm:n; niitä häviää, vaikka kg-määrä olisi sama.
Ota yhteyttä. Jos lähtis vaikka 3-5 kg viikossa?
Voitko hieman avata väittämääsi..Kyllähän nesteitä tiputtaa helposti tämän 3-5 kg..
Minulta ei ole 35:pvä.ssä pudonnut paino kuin -3kg!
Vyötäröstä 80cm-73cm, vatsa 98cm-93 takamus 98cm-95cm.
Reisi 57cm-54cm paksuimmasta kohdasta, pohje36cm-34,5cm.
Tässä tulokset 1600kcal/pvä ja 2h-3h liikunnasta.
Karmaisevaa, kun on ollut 54kg ja vatsa 81cm, takamus 88cm.
Mutta sinnepäin ollaan nyt matkalla!
Minä+nyt+en+ole+huippu+urheilija+mutta+tälläinen+remputtelija+45+vuotias+mies+pituudeltaan+170.5cm+.
Unohdin tuossa mainita ennen kuin aloitin uudelleen urheilu elämän,niin 10 vuotta sitten epäterveelliset elämän tavat nosti painoni yli 100 kilon,ja käydessä nyt salilla ja viettäessäni ns: salielämää niin paino putos 69kiloon .
Iäkkäämille kuten minä 45 vuotiaalle en suosittele juoksua kovinkaan paljoa,elimistön muuttuessa rasvat palaa juostessa kantapäästä jolloin tuosta saa erittäin kivuliaan vaivan,tämä on hyvin mahdollista mikäli rasvat todellisuudessa palaavat kuten minulla oli,tuolloin harrastin liikaa pientä juoksua ja liikaa kävelyä.
Kantapäästä tulee kosketus arka pitkäksi aikaa,varokaa liian pieniä rasvoja erikoisesti ongelma tulee juoksijalle joka ikääntyy.
Kiinnostavaa luettavaa. Täytyy lukea se vielä uudelleen.
Nuo jaloista lähtevä rasva pitää paikkansa. Päkiöihin sattuu kävellessä.
Mitä tuohon laihtumiseen tulee, niin en halua laihtua nopeaan tahtiin.
Iho ei kutistu nopeasti vanhetessa. Nuorena voi pudottaa 5-6kg/kk:ssa.
En halua tulla rusinaksi nopean kilojen karistuksen tähden.
Olen alkanut googlata HIIT:iä ja TABATAa. uusia minulle.
Eri painoja, kuminauhoja olen hankkinut voiman lisäämiseksi.
Mutta reippaista kävelyistä luonnossa - joskus HIITTaillen en luovu!
Ravinto oikaistuu minulla automaattisesti juuri kävelyjen ansiosta.
Miesten hyvinvointi johtuu vähän eri toimista kuin naisten.
Olen tietoinen kehon sisäisen rasvamäärän vaarallisuudesta.
Yritän saada selville sen hoitamista asiallisesti.