Kovasti patistellaan työtöntä hakemaan pidemmänkin matkan takaa työtä. Tulipa haettua pienestä kaupungista vakituista työpaikkaa, työmatkaksi olisi tullut 65km. Ajattelin, että jotenkin tuon välin pystyisi kulkemaan, tosin julkista liikennettä ei kulje oikeastaan lainkaan. Haastattelu koitti ja useampaan kertaan työnantaja sanoi, että "työmatka tulee olemaan liian pitkä", "huonoilla talvikeleillä ei välttämättä pääse perille töihin" jne. Kerroin olevani valmis myös harkitsemaan muuttoa, johon tietysti ei voida velvoittaa. Mitä järkeä on kyykyttää työttömiä pidempiin työmatkoihin, jos työnantaja on sitä mieltä, että olet "epävarma työntekijä ylipäätään tulemaan töihin"? Tämän päiväisten uutisten perusteella työttömän työmatka-aluetta pidennetään vielä nykyisestä. Mitä hyötyä, jos työnantajat ovat sitä mieltä, että työmatka pitäisi mielellään taittaa vaikkapa polkupyörällä?
Liikkuvuutta
kontatentöihin
15239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuollaisesta työnantajasta oli jossakin kirjoitus. Työnantaja oli tuputtanut työhaastattelussa jotakin vastaavaa työmatkan vaikeudesta ja työtön oli hiukan myötäillyt, jolloin työnantajan ilmoituksen mukaan TE-toimisto keskeytti työttömyyskorvausten maksamisen tarjotusta työstä kieltäytymisen perusteella.
Osa yrittäjistä käy ilmoittamatonta sotaa työttömiä vastaan, jolloin työttömiä saadaan helpommin työhaastatteluun, jossa ainoa tarkoitus lienee työttömyyskorvausten maksun katkaiseminen.
Te-toimiston virkanilkit ovat koulutettu kiemurtelemaan ja kiertelemään vaikka P kirjaimesta S jotta asiakkaalle saadaan karenssi päälle.
Johan nyt on touhua, eihän tässä uskalla enää hakea minnekään, jos ei työkkäri velvoita? Eikö riitä tämä työttömien kyykyttäminen ja syyllistäminen jo? Ite ainakin tulin siihen lopputulokseen, ettei kannata enää vapaaehtoisesti hakea työtä, jos se näin vaikeaksi menee.
Ensiajatukseni oli, että aloittaja oli tavannut järkevän, inhimillisen työnantajan. Mutta voihan se joissain tapauksissa olla myös näytelmää, jonka tarkoitus on pitää ihmiset työttöminä ja kinuamassa samoihin töihin ilmaiseksi, kun (jos) ensi vuoden alussa kyykytys alkaa entistä pahemmin. Se on sitä kikyä; ilmainen työvoima on suomalaisen yrityksen kilpailuvaltti Burmaa vastaan.
Pitää vaan harjoitella tapaa ilmaista työmatkavaikeudet ja oma halukkuutensa voittaa ne, jos halukkuutta on. Jos todella aikoo muuttaa, on hyvä tehdä se selväksi, ja ottaa selvää asuntojen vuokrista jo ennen haastattelua, ja mainita siitä, että on asiaa tiedustellut. Sitten ilkeänkään työnantajan on vaikea mennä sanomaan, ettei hakija halunnut työtä.
Samalla voi hilata palkkapyyntöä ylöspäin toteamalla, että entisestä hometalosta ei saa senttiäkään ja tulee muuttokuluja enemmän kuin laki sallii. Eli pitää saada joko takuut 10 vuoden työjaksosta tai sitten palkkaa n. 8000e/kk, jotta homma mahdollinen.
Minun työurani alkoi kansakoulusta tukkimetsään 16-vuotiaana. Ei silloin ollut työttömyyskorvauksia eikä työkkäriä. Silloin työksi kelpasi paskanajo, lapio-, metsä- ja hanttihommat. Päivääkään en ole työttömänä ollut. Mitenhän tämän päivän elättikansa suhtautuisi jos pitäisi itsensä elättää TYÖLLÄ?
Eipä taida nykyään juurikaan olla tarjolla kehumaasi paskanajoa ja lapiohommia. Paskat kulkee viemäreissä ja lapiotyöt tekee kaivurimies/kaivurinainen. Maanviljelijäkin ajaa isoa puimuria ja tietokoneohjattua huippukallista traktoria, ja kylvää koneellisesti lannat/apulannat peltoon. Samoin metsätyöt tekee harvesteri. Harva maaseudulla tekee nykyänsä peltotyönsä hevosella ja puuauralla. Se homma jäi jo 60/70-luvulle viimeistänsä. Nykyinen vauraus ja kauppojen yltäkylläinen tarjonta ei olisi mahdollista ilman automaatiota ja koneita. Moni entisajan fyysinen työ kulutti ihmiset ennenaikaiseen hautaan.Työssä myös helposti loukannuttiin. Silloin oli tiukka paikka. Jääkö rammaksi. Rampa ei työtä tee. Itse olet kaiketi pärjännyt ilman loukkaantumisia. Hieno suoritus kun olet jaksanut kymmeniä vuosia ajaa paskaa ja tehdä lapiohommia ilman terveyden hajoamista. Näit toisten ajavan traktoria ja itse käänsit pellon hevosella ja puuauralla ihan vaan näyttääksesi kuinka kova työmies olet. Nostan hattua. Jokainen aika luo omat tarinansa. Aivan turha verrata tämän päivän ihmisiä johonkin toiseen aikaan eläneisiin ihmisiin. Se on täysin hyödytöntä. Vallan puuta heinää.
Pointti ei ole siinä onko kysymyksessä tietynlainen työ, vaan työstä ylipäätään. Kun joutenolosta maksetaan paremmin kuin työnteosta niin jotakin on pielessä. Elättikansaa paapotaan.
En muuten ole koko ikääni paskaa ajanut. Olen ollut teollisuuden palveluksessa työntekijänä ja myöhemmin työnjohtajana sekä viimeksi yrittäjänä parikymmentä vuotta. Nyt vietän ansaitsemiani eläkepäiviä. Huomenna nostan lipun salkoon suomalaisen työn kunniaksi.
Et ilmeisesti ole ymmärtänyt että ajat ovat muuttuneet radikaalisti niistä ajoista kun itse olit töissä. Valitettavasti tänä päivänä on vaikea löytää työtä josta edes maksetaan jonkinlaista palkkaa.
Joo nää on näitä. Sotilaspassin kanssa tehtaanportille ja seuraavana päivänä töihin. Sitten 35 vuoden martellan tuolissa istumisen ja työnantajan kiristämisen jälkeen ihmetellään kun nuoriso on laiskaa eikä tee töitä kun kaikki työpaikat on siiretty ulkomaille teidän patujen ahneuden takia.
Itse asiassa on hyvinkin selvää, mikä on pielessä: Meitä on liian paljon. Hommia ei voi riittää kaikille. Itse asiassa hommia ei ole riittänyt 1600-luvun nälkävuosien jälkeen, kun ruokahuolto nostettiin vähitellen sen jälkeen "varmalle" tasolle. Aikanaan tämä ihmispaljous korvattiin toteuttamalla yläluokka, joka ei tavallisia hommia tehnyt - joskin joukossa oli mm. lääkäreitä ja lakimiehiä. Mutta tällainen yläluokkainen "lääkäri" saattoi elättää hovissaan 10-20 ihmistä, joista 5 (oma perhe) oli käytännössä toimettomina - ellei sitten jotain sattunut keksimään. Työtä siis keksittiin. Toisaalta yläluokassa ymmärrettiin tilanne hyvin ja kehitettiin mm. filosofiaa hyväksymään moniarvoinen elämä, mitä perinteinen työluokka ei edes käsittänyt. Nykyään tilanne onkin sitten se, että kaikki ovat periaatteessa "yläluokkaisia": Elintaso on niin korkea 1600-luvun mittareilla. Jokainen omistaa kirjan, pystyy lähtemään matkalle ja voi hankkia lääkärin sairastuessaan. Mentaliteetti on kuitenkin edelleen "työläinen", mikä aiheuttaa henkisen ristiriidan olemassa olevan maailman ja ihmisen omakuvan välille.
Oikea ratkaisu on siis keksiä itselleen tekemistä, koska meidät on vapautettu tekemään lähes mitä tahansa mieleen juolahtaa! Samalla yhteiskunnan elättinä olemista ei pidä pitää missään tapauksena syntinä: Se on osa, joka kuuluu kaikille, koska koneet ovat vapauttaneet meidät lähes kokonaan yksitoikkoisen puurtamisen ikeestä.
Samalla näkee yritysten toiminnan hedelmät: Mitä tehokkaammin yritykset toimivat, sitä enemmän ihmisiä pääsee nauttimaan näistä vapauden hedelmistä! Onkin suorastaan koomillista havaita, kuinka loppuun asti ihmisiä työelämässä yritetään ajaa tämän varjolla: Työstä vapautettu joka on ajettu loppuun ei täytä paikkaansa uudessa yhteiskunnassa - ei siihen enää kykene!
Mikään muu ei ole muuttunut, kuin se, että tämän päivän työtön voi olla tekemättä mitään ja laiskotella ja siitä vielä maksetaan. Töitä kyllä löytyy kunnon palkalla jos vain on työhaluja, turha muuta on selittää.
Parin viikon sisään käynyt kuopiosta sekä varkaudessa, että mikkelissä työhaastattelussa kiinteistönhoitajan työtehtävään. Molemmilla kerroilla työnantaja sanonut, että minulla tulisi olemaan liian pitkä työmatka kun ei autoakaan ole ja muutenkin. Tähän olen sanonut, että niin luultavasti tulisi olemaan mutta työkkäri pyysi käymään haastattelussa ja jos mut tähän työhön valitaan niin kyllä tulisin ensin linja-autolla/junalla ennenkuin pystyisin auton ostamaan ja ei kaadu minun puoleltani työmatkaan (vaikka todellisuudessa todellakin olisi). Ei ole tarvinnut pelätä, että työnantaja oikeasti töihin ottaisi työntekijän joka asuu kaukana ja vielä toisessa kunnassa.
Yritetäänkö tässä syyllistää ihmistä vähäpuheisuudesta? Itse sanoisin, että "niin". En esittäisi mitään ratkaisuehdotuksia - ei ole tarvetta, koska ei työpaikkaa vielä ole. Vasta työpaikan varmistuminen edellyttää em. toimia, mitä mainitset - ei työhaastattelu!
Kyllähän sitä käy hiukka pidemmälläkin jos palkka on sen mukainen ,mutta silloin puhutaan jo kolmenumeroisela alkavasta ja vähintään neljänumeroa pitkästä summasta.
Jos työtä on lyhyen aikaa ei muutto tule kyseeseen lainkaan,mutta jos uraa riittäisi pidempään/vuosiksi ,niin mikä jottei. Muutto tuo elämän muutoksen ,joka koskettaa usein useampia kuin pelkkää työtä tarvitsevaa.Perheessä saattaa olla koululaisia ja myös puolisolla siteitä työelämään ,velkaista asuntoa joka menee vaihton jne jne ... Elämäntilanteita on monia.
Nykytilanne yhteiskunnassa ei ole kovin suotuisa palkansaajien näkökulmasta työmarkkinoilla,tarjokasta kun on ,niin palkat tahtovat painua ,jolloin muutto tulee yhä huonommaksi vaihtoehdoksi. Asuntomarkkinoita tulisikin pyrkiä säästelemään ja säännöstely otta amyös palkka markkinoilla käyttöön,minimipalkka tasojen kuntoon saattamiseski ja liiallisten palkkiojärjestelmien hillitsemiseksi, jotka syö oleellisesa määrin palkanmaksukykyä ja vähentää saatavilla olevaa työtä. Tilanne on valtiollisesti huolestuttava ,sillä meno on kuin villissä lännessä.Ensin lähtevät työn ja toimeentulon tarvitsijat elannon perään ja perässä tulevat sitten ne jotka hyödyntävät tilanteen ja vesittävät hankeet toimillaan ja ahneudellaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9591337