Tunnen olevani uskoton miehelleni. Tässä sitä selaillaan, lueskellaan ja kirjoitellaan jos jonkinlaisilla palstoille. Ja asioita joista en varmasti ole koskaan kertonut hänelle. Eikö tämä jos mikään ole juuri uskottomuutta. Mikä on yksityisyyden raja parisuhteessa ? Miksi kerron teille sellaista mitä en koskaan kertoisi hänelle ? Mitä mieltä olette ! Onko henkinen uskottomuus yhtä paha asia kuin fyysinen ?
uskottomuutta tämäkin ?
hämmentävä ajatus
171723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sama vaivaa muakin. Tää on niin helppoa nykyään. Kirjoitat vain täällä tai chattailet...mitä sattuu... Voit innostua niin paljon, että kirjoittelu johtaa tapaamiseen, mikä taas johtaa...
Parasta ois munkin pysytellä poissa näiltä palstoilta! Juttu lentää välillä liiankin intiimisti, myönnetään.
Me naiset usein pyritään täydellisyyteen.. aina miehen ja suhteen paras mielessä. Itse en näe siinä kuitenkaan mitään pahaa vaihtaa ajatuksia muidenkin kuin mieheni kanssa, ja vaikka voisin näistäkin asioista hänen kanssaan puhua, haluan vaihtaa ajatuksia muidenkin kanssa, avartaa ajatusmaailmaani. Niin kauan kun pysyy, niinkuin tämäkin viesti, kirjoitetusta tekstistä, ei sitä voi uskottomuudeksi katsoa. Jos vain ja ainoastaan juttelee yhden ainoan ihmisen kanssa saattaa siitä yhteisolostakin tulla hieman yksitoikkoista. Minä koen positiivisena näin nimettömänäkin elämän pohtimista eri aspekteista.
Älkää nyt turhaa huonoa omaa tuntoa tunteko, kunhan pidätte itsenne 'kurissa' ; )
Entäs sitten kun tämä vaimo ryntäilee vähän väliä koneelle tarkistamaan postinsa ja kirjoittelee pitkät illat. Puoliso odottelee toisessa huoneessa miettien että mikä on vikana kun ei toista enään kiinnosta edes kynttilänvalo ja kainalo? Vähemmästäkin sitä alkaa ajatukset laukata. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että puoliso toisten kanssa juttelee mutta jos se alkaa häiritä niitä yhteisiä harvoja hetkiä niin..
...juuri tuollaisesta vaimosta...tai olin...
Kunnes mulle valkeni, mikä todellisuudessa on tärkeintä ja kallisarvoisinta; oma kulta ja pieni poikamme sekä yhteinen aikamme!! Se on korvaamatonta!!
"Piru" nimeltä Chat vei multa koko käden, mutta onneksi mieheni rakastaa mua niin paljon, että antoi anteeksi jopa nettisekstailuni joka on just sitä henkistä pettämistä jos joku!!
Onnea valitsemallesi tielle. :-)
Joskus sitä todella pitää pysähtyä ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
...tää on kyllä "taistelua" päästä kokonaan irti, mutta sitä haluan ja se on hyvä apu...
Se on vähän niinku alkoholistilla; ei voi ottaa ees sitä vähää, muuten retkahtaa kokonaan...
Myönnän olevani heikko...niin pahasti olin koukussa chattiin (addikti)... Eikä auta puolustella, että: "kyllä mä voin edelleenkin chatata...lupaan olla menemättä privan puolelle..." Se ois just sitä "vähän ottamista."
En tiedä kuulostanko ihan pösilöltä...ehkä mä oon sitä... :))
Tää on kuitenkin ollu pitkästä aikaa taas ihanaa elämää ilman chattiä...kireä ilmapiiri kotona on vaihtunut leppoisaksi ja mikä tärkeintä; suhteemme on entistäkin lämpimämpi ja poikamme onnellisempi, kun äidillä on nyt enemmän aikaa...
Samanlaisia kokemuksiä täälläkin. Ensin roikuin chatissa minä ja sitten vaimo..no,nykysin en varmaan ole pariin vuoteen chatteja katsonutkaan,eikä aika siihen riittäisikään lasten vuoksi.
Jos haluat vaihtaa joskus ajatuksia niin osote on tuossa ylhäällä. En lupaa vastata..ainakaan nopeasti.
Eipä näköjään sähköposti näy.
No,tässähän se... [email protected]
Olen ollut miehelleni uskoton henkisesti ties kuinka kauan. Kerron asioita muille, jota ei pitäisi, toimin kysymättä häneltä. Toisen kanssa sänkyyn meneminen tuntuu pienemmältä synniltä verrattuna tähän! En käsitä miten fyysinen kosketus olisi kaikkein pahinta! Olen kanssasi täysin yhtä mieltä!
...joskus kun sulle sopivaa aikaa jää yks mun jutskani joka hipaisee tätäkin aihetta... Se löytyy chatfoorumista alaotsikosta: varatut ihmiset chattaa. Nimimerkki: over ja otsikko: näin kävi. Se on mun tarinani ja kertoo siitä miten saattaa käydä tilanteessa kun löytyykin joku muu kuin oma mies jonka kanssa ajatukset kulkevat samaa rataa...jne...
tämä ole pettämistä. Siinä tapauksessa, jos kirjoittelisin tänne niin, ettei mieheni tiedä siitä ollenkaan, niin sitten se ehkä voisi olla. Minusta henkinen pettäminen on sellaista, että on joku muu miespuolinen henkilö, joka on myös fyysisesti läsnä tässä ja nyt ja itkisin elämäni kauheutta - joka ei muuten ole kauheaa - hänen olkapäätään vasten. Itse koen tämän tapana katsella asioita eri kanteilta ja saada uusia vaikutteita, joita voi sitten hyödyntää vaikka kahdenkeskenkin... Jos kerron tässä tai jossain muussa keskustelussa jotain yhteiselämästämme, eihän kukaan oikeasti tiedä, kuka olen. Enkä minä tiedä keitä muut ovat. Enkä usko, että suurin osa on minua enempää kiinnostunutkaan tapaamaan oikeasti. Illuusiot ovat ihan mukavia... Ja sitten, jos tietenkin tapaakin jonkun oikeasti, sitten siitä voikin tulla pettämistä. Ajatuksien kautta rakastuminen voi kyllä olla paljon vakavampaa kuin satunnainen fyysinen halu...
pahempaa
Kirjoittanut: näin on!, 26.2.2002 klo 19.05
Tietenkin koska se tuntuu paremmalta sinusta :P
En sanoisi tuota kyllä uskottomuudeksi, jos
kerran vain keskustelet asioista, ei kai siinä
mitään väärää ole. Joskus täysin tuntemattomalle
on helpompi kertoa asioita, vaikka kirjoittamalla
näin täällä virtuaalimaailmassa. Sehän on vain
ajatustenvaihtoa, miksi sinun pitäisi rajoittaa
ajatuksenvaihto pelkästään kumppaniisi. Sinähän
voit saada hyviä vinkkejä ja joskus ulkopuolinen
ihminen voi nähdä asiat eri tavalla ja vastaa-
vasti voit itse antaa palautetta toisille.
Eri asia on jos rupeat kiinnostumaan jostain
enemmän ja haluat edetä pitemmälle. Henkinen
uskottomuus on ihan erilaista. Se on sitä, että
päästää ihmisen syvimpiin ajatuksiin, että
antaa hänen tulla osaksi omaa elämää, sulkee
oman kumppaninsa pois elämästään. Ei välttämättä
kaikkia ajatuksia tarvitse oman kumppanin kanssa
jakaa, mutta jos sinua vaivaa huono omatunto
tällaisesta asiasta, niin ei sitten auta kuin
lopettaa. Omasta mielestä henkinen pettäminen
on pahempi kuin fyysinen, koska seksiä voi
harrastaa kenen kanssa tahansa, mutta jos
kumppanilla on henkinen yhteys toiseen, on se
jo paljon vakavampi asia.
Mielestäni netissä voi tehdä mitä vain..raja ylittyy kun tapaat nettituttavasi silmästä silmään
No Zombi,
miten ois pienet nettisekstailut? Kerro sä ensin mitä sä haluut, niin mä toteutan
Kysyisinkin sulta elätkö parisuhteessa??
Jos, niin onko kumppanisi samaa mieltä??
Jos näin on...niin sitten asia on pihvi!!
jos se on uskottomuutta ni sit mäki oon pettäny... mun mielestä siinä ei oo mitään pahaa... jatka vaan ei se haittaa