Ihmiset eivät ole itsestäänselvyyksiä. Suhteiden pitäisi olla tasapainossa niin, että kumpikin näkee vaivaa suhteen eteen yhtäläisesti ja on toiveineen ja menoineen yhtä arvokas. Kummankin täytyy parisuhteessa "uhrautua" ja osallistua niihinkin menoihin, joihin ei niin huvittaisi mennä, jos se on toiselle tärkeää. Juuri se on rakkautta. Meidän suhteessamme olit lopulta vain sinä. Kaikki meni sinun ehdoillasi. Lopulta et enää edes koskaan vastannut puheluihini. Et varmaan edes huomannutkaan, kuinka täydellisen itsekäs olit. Se näkyi kaikessa. Edellinen suhteesi on ollut aivan samanlainen. Kaikki asiat, joista alussa keskustelimme, ne, joita pelkäsin, toteutuivat. Sinun ehdoillasi, sinun jatkuvat draamasi, sinun työsi, joka vei kaiken tilan. Millainen parisuhde toimii noin? Jos et tahdo rikkoa kaavaa, et koskaan tule tekemään ketään onnelliseksi. Vaan ehkäpä se ei ole sinulle tärkeää. Vain sinä sinä sinä ja bipolaarit, loputtomat draamasi. Lopettaisit selittelyn ja näppärät tekosyyt ja kasvaisit aikuiseksi, iso mies. Käytöksesi on murrosikäisen touhuja.
Primadonna-miehelle
senpituinen
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.