Lenkkeilykaverini on C-rapun tamperelainen perheenäiti, jolla on samanikäinen lapsi kuin itselläni. Puolivälissä puolimaratoniamme huomasimme valmisteilla olevan rakennuksen katolla Tapparan lipun liehumassa pankkimaailman ytimessä. Se oli kiinnitetty lautaan, joka taas oli kiinnitetty puukaiteeseen talon katolla. Tuuli mukavasti mereltä.
Oli satanut ja paistanut, heitellyt rakeita, mutta tyyntä ei oltu tavattu.
(naurua)
Oli satanut ja paistanut, heitellyt rakeita, mutta tyyntä ei oltu tavattu.
(naurua)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ihan muodon vuoksi minun on myönnettävä, että hänellä on paremmat tissit kuin itselläni. Olen näet päässyt tarkastelemaan niitä niiden luonnollisessa olotilassa, eli alastomina ja siten vapaina kaikesta teknillisestä ahdistuksesta. Toisinaan ihminen tarvitsee näkyvyyttä, läsnäoloa ja sosiaalis-älyllisiä subventioita ilman kaikkeen tarrautuvia hakasia, ikään kuin naaroja rantakaislikossa.
Lenkkisaunat toimivat hyvin tässä tarkoituksessa.
En koe olevan kovinkaan perverssi.
(reps)
Olen tässä hahmotellut tuota naista ikään kuin heijasteena tai jonkinlaisena kiertoilmaisuna. Sillä enhän minä hänestä nyt suoraan voi mitään sanoa. Tämähän on julkinen ruutu, johon paukutan. Tällainen osaltaan sitoo käsiä, ja toisaalta antaa niille vapauksia. Ja juuri tällaisessa on lähestulkoon rajattomat mahdollisuudet. On olemassa freimi, ja sitten siihen syntyy abstraktioita ja viitteitä, osatotuuksia ja hauskoja limityksiä. Syntyy ikään kuin parempi kuva kuin alkuperäinen edes on.
Pohjimmiltaan kuitenkin kaikki ihmiset ovat aika tavallisia ja lähes toistensa kaltaisia. Kaikki ajavat oikeaa puolta sinne ja palaavat takaisin samaa puolta.
(naurua)
Itseltäni on muuten kadonnut täysin juoksuinto. Yksinään en lähtisi millään kirveellä tai tapparalla ulos sateeseen juoksemaan. Ei yksinkertaisesti enää niin helvetisti nappaa pihajuoksu.
Ja jälleen olemme tässä saatanan sääasiassa.
(reps)
Liikunnan pitäisi piristää, mutta multa on mennyt täysin into tehdä mitään. Serpentiiniin sotkeutuneet hattuihmiset kadulla tuovat lähinnä mieleen installaation, kuin että ulkomuoto jollain tavalla viittaisi juhlimiseen. Ensin on jättimäinen loskakaaos, ja sitten koloista pullahtelee tällaisia "selviytyjiä".
Jeesus tätä onnistumisen riemua.
(reps)
Päivän piristys
Kävin tuossa hakemassa lastin douppinkia, ja matkalla takaisin, huomasin, että kulmakuppilan ikkunapöydässä istui itsekseen Joe Bob "in future" edessään puoliksi juotu tuoppi ja päässään "kahvinkeltainen" ylioppilashattu. Ilme oli paljon kertova, sillä se oli aika tyhjä. Kaveri oli kuivakka, hymytön ja merkitystä vailla. Tai ainakin sen näköinen.
Ehkä hän oli muiden lailla sään armoilla. Joe Bob rekisteröi katseeni. Ehkä hän katseli menneisyyteen samalla, kun minä katseli tulevaisuuteen.
(hihitystä)
Siis en ollut liikkeellä enää aerodynaamisissa siivissä, vaan ihan tavisvaatteissa. Olin kuin kuka tahansa itseensä piiloutunut lenkkeilijä.
(Juoksevaa naurua)
Taiteellisen inspiraation lörpähtäminen on verrattavissa masennukseen, vaihdevuosiin tai impotenssiin. Olemisessa ei tunnu olevan hevonvitun järkeä. Kaikki tuntuu olevan satojen kilometrien päässä ja raajasi oltaisiin irrotettu ja kausikorttisi takavarikoitu.
Päässä ei ole yhtään mitään. Tai sanotaan, että sieltä ei tule ulos yhtään mitään mielenkiintoista. Ihmiselämä tuntuu aivan käsittämättömältä tällaisissa tiloissa. Tällaisissa "epäonnistumisen" tiloissa.
(naurua)
Onko tavallisen ihmisen elämä juuri tällaista?
Sitä sopii kysellä.
(hirn)
Nyt on tietysti hyvä tilaisuus "keskustella" siitä, että mitä ihmettä toinen ihminen tekisi tässä huoneessa kaltaisellani apaattisella kumppanilla, joka pääasiallisesti keskustelee päänsisäisesti itsensä kanssa, ja on muutenkin kuin semi-katatonisessa tilassa vailla oivalluksen happea?
Hyi stna mikä ajatus.
(reps)
Mun mielestä sinkuus on laajempaa kuin tila, jonka sinkku itse täyttää. Itseensä vetäytynyt sinkku mitataan kuutiometreissä.
Neliötkin hätätapauksessa käy.
(naurua)
Varmaan paskin vappu koko mun vappuhistoriassa. Tässä ei kyllä ole mitään vappua. Vapun voisi lopettaa, jos se tällaista tulee olemaan tästä lähtien.
Tämä ei vaputa mua. Tämä on täysi floppi.
(hirn)
Mun mielestä vappua ei vietetä sisätiloissa. Vappu vietetään ulkona. Vapusta alkaa kesä. Vappu vappuilee nurtseilla ja vilteillä, ei missään vitun hanabaarissa.
Tää ei vaan skulaa, sano croupier.
(marisevaa naurua)
Kirjoittaminen on mulle ollut aina vähän kuin vapunviettoa. Kirjoittaminen on kuin kumpuilevaa nurmikkoa, joka on tasaista ja vehreää, ja jota reunustaa monenkirjavat kukkaistutukset. Kaiken tämän yllä kaareutuvat poppelipuiden oksat ihmisten ylle varjostaen heitä suoralta paisteelta sydämiin. Viipyily on ihastuttava tunne, kun on varma siitä, että kohta tapahtuisi kaikenlaista hauskaa ja miellyttävää.
Lämpö kihisee ihmisissä.
(naurua)
Toisaalta voihan mä aina tulla tänne kuuntelemaan mitä mieltä ihmiset ovat perseestäni ja tisseistäni.
Onhan sekin jonkinlaista "esilläoloa" tai "alttiiksi laittautumista".
(hirn)
Kirjoita jotain synkkää ja vastenmielistä. Se tunnelma on helpompi löytää tänään.
Mä vaan mietin, että osaakohan kukaan hahmottaa, kuinka pettynyt mä olen?
Siis mä olen pohjattoman pettynyt.
Mä olen ultrapettynyt.
Pettymyksen lepatus
Mä olen pettynyt lähes kaikkeen mitä elämällä on ollut mulle tarjottavana. Luettelosta tulisi niin pitkä, että sillä voisi pyyhkiä koko planeetan perseet; eläimet mukaan lukien.
Minun odotukseni ovat olleet kohtuuttomat. Minä olen henkilökohtaisesti sortunut ensimmäiseen sääntöön järkevässä ajattelussa: älä odota, äläkä varsinkaan toivo. Olettaa saat mitä haluat, mutta näihin kahteen ensimmäiseen älä edes koske. Ne pettävät aina.
Minut on rakennettu väärin. Lähtökohtani ovat olleet liian ruusuiset ja kauniit, hienot ja tyylikkäät; eli siis epärealistiset. Maailma on kasa paskaa, ja sinä olet sitä samaa paskaa itsekin. Ainoa ero paskakasan ja sinun välillä on se että näet sen toisinaan kauniissa valossa.
(hihitystä)
Eikös itse Luojamme vetänyt henkeä tänään tehtyään 6 pitkää päivää ilman iltapäivän kahvituntia ? Tänään loivat talonmiehet.
Kävin lääkekaapissa katsomassa, että mitä myrkkyjä siellä mahdollisesti olisi tarjolla, mutta niistä ei pääsisi edes tripille.
Vitun surkeaa.
(reps)
Toivottavasti sun oikeassa elämässäsi ihmiset kykenevät erottamaan mitkä tunteet ovat sun todellisia tunteitasi ja mitkä tunteet fiktiota.
Näin ruudulta katsottuna olen tottunut yllättäviin käänteisiin tapahtumissa.
Siis ei mulla mitään jättimäistä lääkekaappia ole, vaan ihan tavallinen puinen retrokaappi, johon ei voi mennä sisään.
Tuossa noita viittauksia edelliseen postaukseen.
(hirn)
Mun pelastava puoli on se, että kun mulla tuulee tosi matalalta, niin mä humallut parissa minsassa. Mulle ei oikeasti alkoholi edes sovi. Tai siis liika alkoholi.
Tää masis on kohta käsitelty.
(hirn)
Nyt on jo paljon parempi olo.
Todellisuus on ihmisen osalla siitä pakenemista. Todellisuus on ainoa piste, jossa ihminen ei halua olla. Älyttömintä tässä on se että yhdelläkään ihmisellä ei ole mitään käsitystä todellisuudesta, vaan kaikki todellisuuskäsitys on fiktiivistä. Ainoa poikkeus on matematiikka, joka sekin on teoria, joka kuvantaa enemmän itseään kuin todellisuutta.
Kerro minulle jotain, niin minä nauran kauhusta.
(hirn)
Tällaisissa metafyysisissä hetkissä on aina kiva siirtää fokus johonkin täysin irrelevanttiin, kuten vaikka rintoihini, joita aina kehutaan.
Tunne siitä, että on todellisuuskäsityksien napa, on tunteena lähes yhtä hämmentävä, kuin on tunne siitä, että on olemassa jokin yhteinen keskikohta vallitsevissa 'todellisuuskäsityksissä'.
Jokin kohde tai syy olla.
Ajatelkaapa sitä hetki, niin mä käyn pissalla.
(naurua)
Vedin juuri vessan.
Seuraavaksi olisi tarkoitus keittää sushiriisit, sillä elimistöni on sangen vaatelias (valikoiva)
Ja yksinkertainen.
(naurua)