Joskus kuulee sanottavan että ihmisellä kuuluisi olla haaveita, sitä olisi ikään kuin luovuttanut ellei niitä olisi. Ehkä siinä on pieni totuuden jyvänen.
Mitenkä palstalaisilla, onko jotain haaveita ja unelmia jotka motivoivat teitä?
Mitenkä palstalaisilla, onko jotain haaveita ja unelmia jotka motivoivat teitä?
Vastaukset 138
Vanhimmat
Olen taas lähdössä treenaamaan ja toivon että treeni sujuu suunnitelmani mukaan. Treenin jälkeen toivon pääseväni turvallisesti kotiin, ehkä R-kioskin kautta jos vaikka jäätelö maistuisi. Sitten rauhallista koti-iltaa hyvässä seurassa... Haaveita vai tulevan odotusta? Jos haaveilen tai uneksin osaavani lentää, se on ehkä enemmänkin rentouttavaa mielikuvaharjoitusta kuin tulevaisuuden toive tai odotus.
Näpäkkä vastaus. Minä olen nähnyt unta että osaan lentää.
Ostin sixpackin toffeetuutteja
Ehkä saat vieteltyä niillä Linerin.
Kieppaankin sitten sitä kautta vonkaamaan tuuttia. :)
Sitten palstalle avautumaan kuinka huikeita olitte toistenne mielestä.
Ja sit Aki ahistuu ja keksii salaliittoteoriat. 😂😂😂
Vielä ois 3 1
Voidaanhan me jo tässä kohtaa sopia, että Pujottelija ja minä ollaan yksi ja sama kirjoittaja. Tässä ollaan vaan pidemmän kaavan kautta järkkäämässä draamaa palstalle. ;)
Vittu. Treeni ei kulkenut ihan niin sujuvasti kuin haaveilin/toivoin/halusin. Mitäs nyt pitäis tehdä?? Enkä muuten ostanut jäätelöäkään, vaan pussillisen suklaanameja. Mutta illasta on tulossa kuitenkin kiva, se on jo nyt sitä.
No minäen taida ihan lähtee tuollaisia edes miettimään. Minulle on aikalailla sama onko nimimerkin takana kuka vaan. :o)
Ja joskus treenit ei mene niinkuin haluaa. Onkos se edes vaarallista? Minullakin oli tarkoitus kirjoittaa eräs tärkeä sähköposti, mutta taustalla on senverran ärsyttävää "kätkätystä" parin pienen ihmisen toimesta, että jää huomiselle. Mutta joskus pitää vaan sietää huonoa fiilistä? :o)
Täytyyhän sitä vähän mielikuvitusta olla :)
Joo, vähän jäi kaivelemaan. Tai sanotaan näin, että ekat 19 raskasta liikettä meni aika hienosti alle 20 minuutin, mutta se ketun viimeinen, kahdeskymmenes, sen kanssa menikin sitten 7 minuuttia ennen kuin onnistui niin kuin halusin! Heikkouksien äärellä, mutta eihän ne kehity jollei niitä sitkeästi harjoittele. Ei mulla ehkä kovin huono fiilis ole, ne 19 sentään sujui ihan hyvin. Hetken päästä olen jo tyytyväinen tuohonkin, moni kova ei saa yhtään tuollaista liikettä ;)
No mä taistelin yhden pensasaidan kanssa jo selkä meni paskaks. Sit vielä avaimet jäi sisään kun lähdin poikaa hakemaan...hiukan palo kyllä hihat!
Se ei suju koska mässäät liikaa sokeria.
Vaihda karkit hedelmiin ja siivoa kämppäsi niin ehkä treenitkin sujuu paremmin.
Tai ainakin voisimme yrittää sulautua yhteen
Ainoa haave on naisystävä ja lapsi.
Ohhoh, nyt lävähti melkoinen ylläri tälle palstalle.
Olet selkeästi keskimääräistä tasokkaampi palstailija, yleensä täällä riiittää viina, pleikka ja runkku.
Perhe on hyvä haave, se antaa elämänsisältöä ja ehkäisee katkeroitumista.
Itse luulen, että ei ole kovinkaan harvinainen haave ja luulen että tuo viina pleikka runkku on vain korviketta yksinäisyydelle ja todellisuudessa nekin henkilöt haluaisivat parisuhteen.
En lue ajatuksia, mutta tuo väitteesi on looginen.
Mitä palstaakin lukee, niin vanhojen poikien katkeruus on käsinkosketeltavaa.
Haaveilen Viisautta haaveiluun.. Haaveilen myös kaikesta siitä vielä tuntemattomasta, jonka Valaistumisen polku eteeni tuo.. ;P
.. Jotain tuollaista pientä.. ;D
Jos sulla on suunta hukassa, niin lue palstapoikien katkerat jutut ja hahmota itsellesi polku niistä jutuista poispäin.
Hmm.. Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään.. ;P.. Ihmettelen silti miten tuo kommentti liittyy mitenkään minun kommenttiini.. ;D
Sanotaan niin että yritin heittää läppää pimeästä huoneestani.
Laita Valot Päälle.. ;D
Keksin juuri eilen yhden haaveen. Olen aina matkustanut lentokoneella sinne tänne, pääsääntöisesti työn takia on aina ollut kiire jonnekin ja takaisin. Seuraavien kuukausien aikana aion etsiä kuinka pääsen junalla tai autolla Kiinaan (tai jonnekin Aasiaan). Haaveena on päästä vielä takaisinkin ilman eksoottisia sairauksia tai loisia.
Minulle tärkein unelma on saada kaveri, jonka kanssa viettäisin aikaa yhdessä ja lapsenlapsien saaminen on myös unelmani. Jos nämä eivät toteudu elän mieluummin aina yksin.
Minäkin toivon lapsenlapsia. Jäi epäselväksi onko sulla omia lapsia...nehän tekee niitä lapsenlapsia...
Minua ainakaan haaveet ja unelmat eivät motivoi. Haaveet kivan naisen tapaamisesta, parisuhteesta, hieman paremmasta toimeentulosta, kelan huonosta kohtelusta pois pääsemisestä, kotimaassa matkustamisesta, laihduttamisen onnistumisesta, itsetunnon ja -varmuuden paranemisesta, paniikkihäiriön parantumisesta jne lähinnä lannistavat epärealistisuudellaan.
On muutama asia menossa hyväänkin suuntaan, kuten kivan uuden asunnon löytyminen.
Tilanteesi kuulostaa haasteelliselta. Parisuhde vaatii sen että sulla on omat asiat kunnossa.
Sitä kun on pian 40-vuotias, niin tajuaa että tässähän on jo kiire, jos ajattelen saavuttavani näitä monille ihan tavallisia asioita.
En silti ole toivottomuuteen vajoamassa, mutta realismi on inhottavaa.
Äkkiseltään sanoisin että sun ensisijaiset toimet olisi ehkä elämänhallintaan liittyvien rutiinien omaksuminen.
Ei tuo kovin haasteelliselta vaikuta, menee vain töihin aluksi ja tienaa vähän rahaa vaikka onhan sekin toki haasteellista muttei mahdotonta, edellyttäen tietysti sen että alempi.atm on työkykyinen, sitten jos ei niin on toki hankala tilanne. Jos menee fyysisesti rankkaan työhän niin painokinhan putoaa sitten ihan itsestään.
Sama kuin sanoisit autottomalle että hyppää autoon ja aja kotiisi. Keskity vähän.
"Parisuhde vaatii sen että sulla on omat asiat kunnossa."
Totta, siis jos olet mies. Naisissahan näitä "itsensä etsijöitä" ym haaveilijoita riittää, eikä se ole este miehen löytymiselle.
No joo, 50-lukulaistyyppinen nätti, hoikka ja muutenkin täysipäinen nainen kieltämättä olisi kiva mutta kun tiedän ettei niitä oikein enää ole löydettäväksi 2000-luvun maailmassa niin ei voi sanoa että haaveilisin sellaisesta varsinkaan kun en tee mitään löytymisen edesauttamiseksi kun en halua pettyä aina vain uudestaan ja uudestaan. Näinollen voisi siis sanoa että ainakin minun tapauksessa on parempi kun ei haaveile niin elämä on mukavampaa ja helpompaa.
Haaveilen elämän loppumisesta, toivotaan että pohjois-korea ampuu pari ydinpommia tänne.
Pohjois-Korealla on suuria haasteita saada ohjuksensa radalleen, joten sinällään on pieni mahdollisuus siihen että joku ohjus suuntautuisi meillekin päin. Kantama ei kuites riitä.
Elämä loppuu itsekseen, sen päättyminen ei vaadi sinulta aktiivisia toimia. Koita nauttia elämästäsi, hanki esim. kavereita.
Suomen ja pohjois-korean etäisyys on alle 7000km että kyllä ne ohjukset tänne voi osua
KN-08 tulee heittämällä tänne(kin):
https://fi.wikipedia.org/wiki/KN-08
Sulla on näemmä toivoa.
Minä haaveilen että tämä palsta lopetettaisiin. Saisitte muuta tekemistä.
Tuo on tärkeä pointti, mutta voihan palstailun lopettaa omaehtoisestikin.
Olen toteuttanut kaikki haaveeni paria lukuunottamatta. Aloitan helpommasta päästä. Olen rakentanut taloni, tuunannut melko arvokkaan autoni, matkustanut joka paikassa missä olen halunnut ja kaikilla mantereilla paitsi etelämantereella, pysynyt koko ikäni terveenä, saanut tehdä unelmieni töitä eli kaikki on erinomaisesti. Hankalimmat ja toistaiseksi toteutumattomat haaveeni on että saisin naisen ja näinollen perheen ja omia lapsia. Lapsi haaveeni alkaa olemaan jo kohta taka alalla mutta jos sen naisen edes sais. Toistaiseksi nää jälkimmäiset on olleet mahdottomia toteuttaa vaikka yritys ollut kova.
Siinäpä sulla on vielä haastetta, onnea siihen.
Kauan haaveilin perheestä, ei toteutunut. Nyt en osaa oikein haaveilla mistään.
Ei varmaankaan mitenkään helppoa hyväksyä tuollainen asia.
Haaveilen seesteisestä ajasta.
Sun kohdalla mä olen olettanut että näin olisi jo. Susta tulee mielikuva että sä nukut pitkään, heräät hitaasti ja nautit olostasi.
Illantullen hiivit palstalle kuin kettu katsellen mitä kivaa palstalta löytyisi.
Vapaapäivinä pyrin toteuttamaan tuota, jos mahdollista.
Muina aikoina kiire viivaa aika paljon, aina on loputtomasti tekemättömiä asioita siellä täällä. Työpäivät on ajoin hervottomia ja stressiä aiheuttaa moni asia. Jos jotain inhoan nykyisin, niin jumalatonta kiirettä, jos ei kyseessä ole hätätapaus. Saa raivon partaalle.
Palstailulla on se vaikutus, että vaikka ajattelisi tai kirjoittaisi itsestään, niin se etäännyttää todellisuudesta sen verran, että pystyy etääntymään myös tietyistä kuormittavista asioista. On tunne, ettei mun tarvitse olla mitään, multa ei vaadita mitään. Eikä kiirettäkään ole.
Mun mielikuviini vaikuttaa varmasti hiipivän ketun kuva sun tunnisteessa sekä pehmeä tapasi kirjoittaa, sen kummempaa tietoa mulla ei ole susta.
Mä olen samaa mieltä tosta palstailun terapeuttisesta vaikutuksesta, tavallinen ajatustenvaihto palstalla on rentouttavaa.
Hiipivä kettu... maalaaja osasi asiansa.
Pidän myös hiljaisuudesta, kun sitä on tarjolla. Vastapainoja pitää olla.
Vastapainoja todellakin pitää olla. Tein itse lähes 7 vuotta huippusosiaalista duunia, vapaa-ajat olinkin sitten pienen lähipiirin parissa ja väliin jopa itsekseni.
Tärkeätä on osata hiljentyä vapaa-ajallaan omiin ajatuksiin, sitä menoa ja vilskettä on riittämiin kodin ulkopuolella.
Olen lopettanut haaveilun. Kun ei ole mitään odotuksia, ei myöskään joudu pettymään. Velvollisuudelta tuntuvat asiat tietysti pitää hoitaa; esimerkiksi hain uudestaan samaan aikuiskoulutukseen, johon en vuosi sitten päässyt. Tiedän etten pääse tänäkään vuonna, joten en aio ottaa asiasta stressiä (tosin jos ja kun tänäkään vuonna ei tärppää, teen syksyllä parhaani, jotta yliopistotutkintoni mitätöitäisiin: mitään siihen liittyvää työtä en tule saamaan enkä tahtoisikaan, mutta ilman tuota minulle täysin hyödytöntä rasitetta minuun suhtauduttaisiin opiskeluhauissa ensikertalaisena).
Luovuttaneena on ihan mukavaa. Ei ole suorituspaineita mistään, ei tarvitse pystyä eikä riittää.
Luen tekstistäsi että yrität saada yliopistotutkintosi mitätöityä jotta voisit päästä johonkin aikuiskoulutukseen. Asiat ehkä tapahtuvat omalla hitaalla painollaan, mutta et sinä ihan vielä ole luovuttanut. Ehkä...
Ei sitä osaa mistään haaveilla. Ne haaveilee joilla on elämässään jokin merkitys kuten kumppanin kanssa eläminen. Silloin ne haaveilee vaikka lapsesta, asumisesta omakotitalossa tai yhteisistä reissuista. Parempi jättää haaveilut niille joilla on mahdollisuuksia toteuttaa niitä haaveita.
En ole haaveilun asiantuntija, mutta olen joskus kuullut väitteen että olisi muka tärkeätä haaveilla sellaisistakin asioista jotka ei olisi realistisia saavuttaa. Kai tuo olisi vähän kuin irtautumista kaikista rajoitteista...
Olisi tavallaan erillään tulevaisuuden odotukset ja haaveet.
Pitää olla haave saada mahdollisimman kauniilta naiselta pillua.
Lähde siitä että tutustu sen pillun omistajaan, juttele vaikka sille.
Tuo on kyllä klassikko :D
Näinpä. Pilluhan ei ole mikään esine joka voidaan napata omistajan silmän välttäessä ja tunkea housuntaskuun myöhempää omaa käyttöä varten.
Pillun käyttäminen vaatii sen omistajaan tutustumista ja yksituumaisuutta värkin hyödyntämisestä seksuaalisiin nautintoihin.
Mikäli pillun haluaa oikein märäksi, niin se vaatii erityisiä taitoja saada värkin omistaja rentoutuneeseen ja kiihottuneeseen mielentilaan.
Sulla on tuosta kokemusta, mulla ei ole :)
Jos olet mies, niin kannattaa tutustua aiheeseen, on nimittäin kaiken vaivan arvoinen.
Jos oikein läheiseksi pääset pillun omistajan kanssa, niin sulla voi olla elämässäsi edessä paljon nautinnollisia hetkiä tämän värkin parissa.
Pillun omistaja olen, helppo on siis naureskella. Luulen, että monelle täällä pillunmetsästys on vakava asia. Jos he voisivat suhtautua siihen rattoisana urheilulajina, voisi saaminen olla helpompaa.
Kävi mielessä että sulla on oma pillu, se helpottaa asialle naureskelua.
Itselläni aktiivisin touhukausi on jo historiaa, mutta kyllähän sen värkin eteen tuli nuorempana töitäkin tehtyä.
Siihen aikaan vaan pidettiin niitten naisihmisten kanssa hauskaakin, nautittiin elämästä ja yhsessäolosta kokonaisvaltaisemmin.
Haave #1 omistaa hyvä lukaali New Yorkissa, ja asunto sisustettu antiikilla✨ Toinen jossain lämpimässä.. Haave #2 kaikilla olisi hyvä olla.
Tuossa alkaa olemaan jo tyyliä.
Haaveet kertovat paljon siitä kuinka oikeassa palstateoriat ovatkaan.
Sinkkumiesten haaveena on naisen löytäminen ja hyvä parisuhde. Sinkkunaisten haaveena on järjestään hieno asunto ja matkustelu ulkomailla.
Mies haluaa rinnalleen ihmisen, nainen itsessään on arvokas. Nainen haluaa saada resursseja ja kokea elämyksiä. Mies sopii rinnalle jos pystyy tarjoamaan niitä, ts. mies on suorittaja ja väline.
Haaveeni on päästä töihin missä saa pillua, esim. lääkäri..ikää kyllä kohtuu paljon että katsotaan miten käy.
Toinen haaveeni on kehittyä tosi huipuksi laulajaksi.
Kolmas haaveeni on saada moottoripyörä.
Neljäs haaveeni on saada hieno auto.
Viides haaveeni on kehittyä voimailussa ja saada melko lihaksikas paino about 110 kiloon.
Kuudes haaveeni on kehittää salasuhde himoitsemaani naimisissa olevaan naiseen.
Seitsemäs haaveeni on nussia monen naisen kanssa (vaimon kautta tuttuja)
Kahdeksas haaveeni on muuttaa sellaiseen maahan jossa on aina lämmintä.
Yhdeksäs haaveeni on kehittyä piirtämisessä/maalaamisessa
Kymmenes haaveeni on saada runsaasti rahaa tilille.
Yhdestoista haaveeni on ostaa vähintään 85 tuumainen televisio.
Kahdestoista haaveeni on rakentaa talo.
Kolmastoista haaveeni on mulkkuni pidentäminen.
Neljästoista haaveeni on hiusteni pidentäminen ja tuuhevoittaminen.
Viidestoista haaveeni on leukani muuttaminen "suorakulmaisemmaksi" plastiikkakirurgisesti.
Tuossa jotain aluksi.
Haaveilen panosta naisen kanssa. En ole koskaan viel saanut pillua.
Haluttais ostaa niin iso paatti että siinä vois asua...
Myyn talon ja kaikki ekstra tilpehöörit pois.
Tuo olisi siistiä, mutta Suomessa tuollainen asuminen olisi osan aikaa vuodesta melko tympeää.
Lähtisikö paatti lämpimämpiin maisemiin?
Ei huono haave, mäkin joskus mietin että jos hommais vaan asuntoauton ja asuisi siinä. Luopuis kaikesta muusta materiaalista. Kiertäis maailmaa ja ei olis kiinni oikein missään. :)
Olisiko perhe matkassa vai lähtisitkö yksin reissun päälle?
No siis talveksi tuonne etelään...
No nyt perheellisenä perhe olis tietysti mukana. Enhän mä halua olla missään ilman niitä (korkeintaan käymässä). Ne on osa minua, sama kun lähtis ilman jalkoja tai käsiä reissuun, jos lähtis ilman niitä jonnekin elämään. :)
Jos olisi tuollaiseen varaa, niin miksipä ei. Olisi itse oman maailmansa herra, kukaan ei soittelisi ja kyselisi mikset ole käynyt viikkoon töissä tai voitko tuoda pikkuhousunsuojia tullessasi.
Pienenä lapset vois mennäkin mukana kätevästi, mutta murrosiässä pitäisi saada äksonia.
Viina, huumeet, seksi ja muu sekoilu jäisi kokematta. Tulisi traumoja.
Semmonen iso Hymeri tai asuntobussi. :D
Paatteja sais tosi isoja ihan kohtuu hintaan.
Pitäs vissiin käyä jotku laivurin paperit.
Kaikki laskut jne.. sähköseksi.
Heh, joo. Olen miettinyt, että pienenä se vois olla lapsillekin seikkailua. Mutta jossain vaiheessa vanhempien naamat alkais tympimään ja sitten pitäis ehkä osata palata ja asettua taas ns. normaalin elämän raameihin. Sivistyneesti osata toimittaa yhteiskunnassa määrättyjä velvoitteita jne.
Voisi tulla lapsille shokkina viidakkoseikkailun jälkeen. Tarzan kaupungissa olotila. :)
Mietin jo välillä sitäkin, kun olen melkeinpä erakko ja mieskin olisi, ellei töissä tarvisi käydä että kuinka se vaikuttaa meidän lapsiin. Kun me ei olla mitään erityisen seurallaisia ja sosiaalisia ihmisiä, että käytäis kavereilla säännöllisesti ja oltais monessa mukana. Mimmoisia noista lapsista tulee, siksi onkin varmaan hyvä että ne aloittaa kohta päivähoidon ja pääsee ns. normaalienkin ihmisien kanssa elämään. Jotka ajaa ne sisään tähän sosiaaliseen kanssakäymiseen ihan uudella ulottuvuudella. ;)
Niin..
Saattas saada tarpeeksi kapitaalia kasaan mutta tuleehan paatista muitaki kulunkeja.. Kuten esim. polttoaine..
Veikkaan että tollanen syö aika paljon löpöä..
Joku semmonen joo olis varmaan riittävä.
Grand Desingns, ootko katsonut? Siinä oli yksi tai kaksi jaksoakin taisi olla, laivasta asunnoksi. Tuli ihan mahtava asuntolaiva. Ois kyllä ihan hieno asumismuoto ja elämäntapa. :)
Jos sulla on siihen mahkuja, niin tee ihmeessä unelmasta totta. Sä oot rohkea, sulta se vois onnistuakin.
Liekö niin että ihminen kaipaa aina pois sieltä missä se on?
Itse haaveilin nuorena Australiaan muutosta, mutta ei siihen ollut realistisia mahdollisuuksia. Ajatus kai tuli siitä kun mun nyttemmin edesmennyt enoni asui Brisbanessa.
Purjehilla pääsee halvalla ja syöt merten herkkuja...
Kyllä tollanen elämä rahaa vaatisi vaikka ei viikoittain vaihtaisikaan asemapaikkaa.
Hyvin mahdollista. Kokemattomat asiat houkuttaa ja kyllähän arkeenkin osaa totaalisesti väsyä ja kyllästyä.
Australiasta olen minäkin haaveillut. Se oli monta vuotta haaveiden kärkipäässä. Sitten se jossain vaiheessa lipui ja putosi pois haaveistani. Mulla ei ole ollut varmaan rohkeutta tarpeeksi, yksin lähteä ja samanhenkistä seuraa ei ole silloin sattunut kohdalle, kun olis ollut tarpeeksi kanttia tehdä ja lähteä. :)
Mä katselin joskus kartalta sitäkin mihin muuttaisin, Cairns olisi ollut siisti mesta.
Todellisuus asetti silti rajat, parhaimmillani pääsin vuodeksi Luxemburgiin. Olihan sekin kivaa.
Eiköhän noita kaikkia design-ohjelmia ole joskus tullu seurattua. :D
Ne on kaikki aika samanlaisia..
Joskus tuli katottua semmonen jakso jossa nainen asusteli vanhassa puisessa proomussa (?)..
MacGyverista oon saanu vaikutteita.. Sehän asuu asuntolautalla.. :D
Mun pitää kerätä rahaa. :)
Tiedän tyyppejä jotka on keränny rahaa ja lähteny viettämään aikaisia eläkepäiviä Costa-Ricaan.
Suht hieno maa...
Siellä ei saa aseenkantolupaa..
Uskonto aika vahvoilla..
Wau, onhan sekin Luxemburgikin toista, kun aina täällä rännän ja sonnan keskellä. Enhän kuulosta nyt yhtään pessimistiltä ja nuivalta. ;)
Nojoo tää kommentti kertoo nyt kaiken minusta. Tympääntymisestä siihen, etti ole mahkuja repäistä ja häippäistä. :)
Joo ja sitten tulee mieleen kaikki verot ja viisumit jne..
Ei kait sitä voi vaan lipua jonnekki malediiveille ja käyä ostoksilla. :D
Ite intoilin tuossa joku aika sitten avaruudesta ja toisista planeetoista mutta sitten funtsin että enhän mie ole tätäkään palloa vielä kokonaan nähny.
Takatukka Gyver. :)
No jos suinkin on saumaa, tilaisuutta siis ja kanttia niin ei kyllä kannata jättää menemättä varhennetulle eläkkeelle. Ihan älytöntähän se on perssuoli pitkänä raataa haudan reunalle asti, jos muukin vaihtoehto on olemassa. :)
Varmaan rahaa menisi noihin.
Mulla on tuttu kaveri joka on tehnyt itselleen merikelpoista paattia 15 vuotta, haaveena on muuttaa eläkepäiviksi lämpimään ja alkaa tarjoamaan palveluitaan suomalaisille sukellusharrastajille.
Justiinsa niin..
Iso osa kuolee ennenkuin pääsee eläkkeelle..
Haluttais vapautua työn ikeen alta kun vielä on voimissaan..
Just näin. Samaa olen itsekin päässäni kelaillut. Helkkari kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa ja ketään ei kehtaa hyväksikään käyttää, lottokaan ei halua mun lompakkoon asettua asumaan. Ei kai auta, kun kärvistellä. :P
No oikeesti, saisin nyt ees niitä töitä. Sais ees sitä rahaa vähän jemmaan siitä palkasta...ja helpottaa tätä arkea ylipäänsä toisenkin osalta.
Onhan se omistusasunto ja autoki rahaksi muutettavissa.
Joskus haaveilin siitä, että lähtisin jonnekin viidakkoon asumaan. heimolaiseksi. Pois kaikesta länsimaisesta "sivistyksestä" ja pukis vaan rievun päälleen, poimis luonnon antimia syödäkseen jne. Ei tarttis olla osa oravanpyörää ja järjestelmää. :)
Viidakossa pärjääminen voisi olla tottumattomalle kova paikka, mutta ajatuksen tasolla kiehtova vaihtoehto.
Meinaat tehdä Kirsi Salot? :D
Sehän se onkin, pitäis osata ja ymmärtää kaikenlaista. Mutta tosiaan joskus tympääntyneenä ihan kaikkeen ns. länsimaiseen sivistykseen, joka ajaa ihmisiä näännyksiin. Tulee näitä villejä haaveita mieleen. Pääsis jonnekin, missä kukaan ei hiillosta mihinkään eikä ole pakko olla osa mitään mikä ei nappaa. :)
Mulle iskee joskus semmoinen vapaudenkaipuu. Ei niinkään läheisistäni, mutta yhteiskunnasta olis joskus kiva vaan kadota....elämätapa intiaani. ;)
Heh, ei se ihan paska vaihtoehto olis. Joskin mä en ole niin hengellinen ja aatoksellinen asioiden suhteen, kuin hän. Mä vaan kaipaan rauhaa, missä kukaan ei tuu osoittelemaan sormella suuntaa tai sanelemaan miten pitäs olla, elää tai toimia. Pieni uhmaikäinen minä potkii joskus vastaan maailmanmenoa. :)
Silloin iskee tämmöinen villien haaveiden elättely päällensä. :)
Olen jollain tapaa kovin kurinalainen ja säyseä, mutta toinen puoli minusta samaan aikaan inhoaa kaikkea määräilyä. Ihmisille asetusten asettamista ja holhoamista.
Et liene yksinäsi ajatuksinesi, ruuhkavuodet on helvettiä. Rajuinta mitä sun tilanteessa voisi tehdä, on nettipornon katsominen äänettömällä kun muu perhe nukkuu.
Se voi juippia. 15 vuotta niin se helpottaa.
Haha, en oo tota muuten vielä itse keksinytkään. Pornon katselua, ehkä jos olis enemmän seksuaalisesti orientoitunut voisi olla varteenotettava vaihtoehto sekin. :)
Pikemminkin päässyt käymään toisinpäin, kiire ja ruuhkavuodet näivettää seksi ajatuksia tehokkaasti hamaan tulevaisuuteen. Toki nyt järki välillä sanoo, että hei parisuhde ei taida pysyä pystyssä, jos seksielämä lakkaa kokonaan. Ei parane ihan vaan heittäytyä omaan olemiseensa.
Kiitos lohdutuksesta, tulee tarpeeseen. Eiköhän se vielä iloksi muutu. Uskon kyllä kokeneempia vanhempia mielelläni, varsinkin kun ne aina sanoo kyllä se vielä helpottaa. Huh :D
Mä oletankin ettei nettiporno ole naisten mieleen, siksipä sen mainitseminen keinona paeta todellisuutta tuntuu äärimmäisen vastenmieliseltä vaihtoehdolta...ollen silti se paras vaihtoehto.😂
Joo, ei se tosiaan tule ekana mieleen, kun miettii vaihtoehtoja. Ekana tulee kaikki rumbat ja zumbat ja muut harrastukset mieleen. Mihin vois purkaa turhautumistaan ja saada vastapainona henkistä jaksamista.
Nyrkkeilysäkkikin olis välillä tarpeeseen. :)
Kuulostaa vähän siltä että se lahko on Kirsi Salon alaisuudessa..
Parin vuoden päästä ne tekeeki sitten joukkoitsemurhan. :D
Nyrkkeily tekee hyvää koko vartalolle, myös niskan ja hartiaseudun lihaksille joita se rentouttaa.
Liikunta on hyvä keino saada fiilistä paremmaksi.
Öymai gaad. Melkoinen visio. :S
Kirsi Salo on vähän kajahtaneen olonen... Tai sitten se on "henkisesti vapautunut". :D
Siellä Kolumbiassa on tietääkseni jonkin asteinen huumesota käynnissä.. Rosvoja mettät pullollaan ja ne kyllä lahtaa valkonaamat.
Totta turiset. Nimenomaan just liikuntaa tässä oikeasti kaipais. Sais nyt selville tuon selän ja jalan tilanteen, niin uskaltais tehdä jotain jumppaa tehokkaampaa. On vähän varoiteltu rasittamasta ja kuormittamasta. Koipi kipeytyy normaalista kävelystäkin. Ihan tajuton kipu, tuntuu että joku peto repii jalan mukaansa, kun vähän rasittaa. Särkee todella niin, että 10 kipuasteikolla.
Joku hermo kuulema pahasti puristuksissa.
Se on vähän kai hurahtanut niin sanotusti. Toivon nyt silti ettei ihan hengiltä pääse, mukuloitakin sillä. Missä ne mahtaa olla, jos ei äidin kanssa...
Ei muuta kun otat yhteyttä lähimpään nyrkkeilyseuraan ja kyselet kuntonyrkkeilystä.
Olen itseasiassa sitä kelaillut tossa aiemminkin. Entinen työkaveri aloitti kuntonyrkkeilyn ja pudotti samalla painoa rutkasti, nyt on SM tason nyrkkeilijä nainen. :)
Mä en tähtää semmoiseen, mutta oma terveys on kaiken a ja o, ilman sitä on aika kusessa.
Ei muuta kun salille, se on hyvää treeniä.
Arto Nybergissä puhu jostain etäopiskelu ja muksujen eestakasin rahtaamis hommista.
Mitäs haaveita itselläsi on?
Mä olen tällä hetkellä uuden elämänvaiheen edessä, alanvaihdos ja vähän uusia kuvioita elämään. Aika maltilliset haaveet.
Haaveilen siitä, että joku kaunis päivä elämä alkaisi tuntumaan hyvältä, päivät eroaisivat toisistaan, olisi jotain kivaa edessäpäin mitä ajatella ja odottaa. Elämäni on ollut pitkään päivä kerrallaan suorittamista, eikä minua oikeastaan kiinnosta yhtikäs mikään. Vapaahetkinä on suurinta juhlaa jos saan olla yksikseni kotona hiljaisuudessa ja pohtia elämääni ja kaikkia niitä asioita jotka surettavat ja painavat minua. Velvollisuudentunnosta käytän nuokin harvinaiset hetket sosiaalisten suhteiden ylläpitoon erakkomaisuudestani johtuvan huonon omantunnon luoman "pakon" edessä.
Mjaa-a
Haavekuva tai mielen heijastuma saatettuna todellisuuden asteelle, on aina kiehtonut minua. Monimutkaisimmat ja abstrakteimmat haaveeni ovat niin kaukana todellisuudesta, että ne voi jo kättelyssä kuopata, mutta ehkä jokin pieni juttu voisi olla mahdollista "haaveuttaa".
Eli kannattaa haaveilla jostain, joka jo on.
(reps)
Olisi ihan kiva tietää mitä ovat monimutkaisimmat ja abstrakteimmat haaveet joita sinun mielikuvituksellasi voisi keksiä...
Toinen haave olis päässä rahtilaivalle töihin... Ihan sähköhommiin..
Ja sitten kiinnostais myöskin hakea töihin etelänavalle..
Niissä tutkimusasemillaki tarvitaan sähköalan osaajia.
Palkkaakohan se jenkkien tutkimusasema ihan ulkomaalaisiaki.
Trump lopetti sen ja veti varat konsulttiyhtiölle, joka suunnittee olematonta aitaa aavikolle.
(naurua)
Rahtilaivoilla voipi olla merillä aika tylsää, maissa kun nykyisenä aikana ei viivytä pitkään.
Ennen rahdin purkaminen ja lastaaminen vei päiväkausia, nyt kerkeää käväistä vain satamakahvilassa kaffella kun lähdetään taas matkaan.
Eikös ne ole niin isoja nykyään että löytyy leffateatterit/baarit/kuntosalit laivalta..
Lienet oikeassa, kyllä niistä löytyy jo vaikka mitä mukavuuksia.
Nuoruudessa mulla oli frendeinä pari laivakokkia, nyttemmin jo maan povessa törpöttelyn takia. Kyllä se oli kuulemma kovaa elämää, ja joskus miehistöstä jotkut ahdistuivat ja "putosivat" öiseen mereen.
Nykyään monilla varustamoilla on lopetettu ylipitkät reissut ja homma meneekin niin että laivoilla ei olla enää kuukautta pidempään kerrallaan.
Ennen sai verovapauden jos oli merillä putkeen yli puolivuotta, se tarkoitti sitten sitä että sieltä tuli maihin aika loppuunajettuja äijiä.
Siellähän voi treenata, dokata, kattoa leffoja/sarjoja jne..
Kyllä siellä voi parikin kuukautta viettää..
Oletko katellut mahdollisuuksiasi päästä laivalle duuniin?
On kait noita joskus tullu selailtua..
En niin paljoa että tietäisin minkälaiia kursseja mun pitäs käyä. :)
Jos jotain haluaa, niin sen eteen pitää tehdä vähän työtäkin. Itsellänikin olisi pian aika ryhtyä asettelemaan uusia askelmerkkejä elämääni, siitä on kohta 3 kuukautta kun otin lopputilin ja päätin vaihtaa alaa.
Tiedän jo mitä alan tekemään isona, mutta pitäisi alkaa tekemään sen eteen töitä.
Kuulemani mukaan laivasähköistykset ovat ihan oma maailmansa, ei taida ihan helposti päästä jos ei ole kokemusta ja toisekseen yksi sinua varmasti paljon pienempi mies kerran kertoi niitä hommia tehneensä, muistaakseni sanoi että helvetin ahtaita paikkoja löytyy niin ei sun kropalla ehkä mahdollista. Lisäksi tulee se ettei välttämättä kovin puhtaita paikkoja ole vanhoissa laivoissa niin tiedä sitten onko kuitenkaan ihan unelmahommaa.
Mille alalle ajattelit vaihtaa? Menetkö ihan oikeisiin miesten töihin vai jatkatko myyntihuijausten parissa?
Myyntityö on mulle lähes 7 vuoden syrjähyppy tuntemattomaan, mä jäin tyhjän päälle ja jotain oli pakko keksiä vauhdissa ettei ihan kuseen joudu.
Nyt menen lähemmäs mun ydinosaamisaluetta, mutta en avaa sitä sen enempää.
No en usko että sen ahtaampaa kuin muuallakaan..
Ihan hyvin olen katon välissä mahtunu ryömimään. :D
Meikä on aina tehny paskasia hommia.. Semmosia joita ei välttämättä muut ota. :D
Ei se haittaa kuhan hinnasta sovitaan. :D
Tuo kyllä ihan ymmärrettävää ja hienoa että löytyi leipä kuitenkin sitten noista myyntihommista, onhan nekin paljon parempi kuin jäädä kotiin makaamaan. Se vaan noissa myntihommissa jännä että vaikka niissä tienaakin usein melko hyvin monikaan ei hlaua niitä tehdä kun ajattelee ettei ole ihan omaa alaa. Onnea vaan alanvaihtoon, toivottavasti onnistuu ja ainahn voit sitten palata myynnin pariin jos ei muut hommat elätä tarpeeksi.
Minä kyllä uskon, rahtilaivassa kun varmaan kaikki liikenevä tila käytetään siihen rahtiin mutta jos uskot sopivasi ala vaan tekemään päätöksiä toteuttaaksesi tuon haaveesi.
Paskaiset työt on oikeastaan semmoiselle joka niitä tekee ihan hyvä juttu, niistä kun kuitenkin saa ihan kohtuullisen korvauksen yleensä eikä ole liikaa kilpailun tuottamaa tunkua niihin kun monet ei niitä halua tehdä. Naisen eurosta puhuttaessahan aina unohtuu että miehet usein tekee ne likaisimmat/raskaimmat työt ja jatkavat tarvittaessa päivää, siksi ehkä tienaavat vähän enemmän kuin joku siistiä sisätyötä tekevä yh-mamma jolle pitää olla säännölliset työajat.
Kun puhutaan aktiivisesta myyntityöstä, niin puhutaan alasta johon ei voi täysin kouluttautua vaan jokainen tekee hommaa oman persoonansa kautta.
Minä kerkesin olemaan alalla sen verran aikaa että nimi tunnetaan riittävän hyvin, ja tiimipelaajana olen ollut erittäin arvostettu työkaveri. On jopa oltu yhteyksissä vanhojen duunikavereiden taholta ja kyselty olisiko kiinnostusta tulla heille duuniin.
Nyt on kuites aika tehdä uutta, mulla on vielä niin paljon työvuosia jäljellä että täytyy tehdä sitä mistä tykkää.
Unelma 1.
Elämän helpottaminen ja oman hyvinvoinnin maksimoiminen, eli ts työ ja raha-asioissa onnistuminen, erityisesti sijoittamisella hankittua tuloa.
Unelma 2.
Tottakai se parisuhde, ja jopa perhekkin tulevaisuudessa olisi hieno asia.
Jokatapauksessa, kyllä se onnellisuus on loppujenlopuks aika paljon itsestä kiinni, eikä sitä pidä laittaa täysin jonkun ulkoisen asian varaan, oli se sitten raha tai ihmissuhteet.
Toteutin haaveeni ja ostin kesämökin. Nyt on oma mökki jonne paeta. Ei maksanut kun 220000 euroa. Aion myös vuokrata sitä mökkiä muille, tienaan rahaa siitä, viikko hinta 600 euroa.
Ehkä metsämökistä pyydetään 600 euroa/vko, mutta kunnon merenrantahuvila tai mökki hienolla rantatontilla järvimaisemassa on paljon hinnakkaampi.