Yleensä oli niin, että kissa seurasi minua metsässä vähän matkan päässä, mutta nyt oli jo kevät pitkällä, ja linnut olivat aloittaneet pesänrakennuspuuhansa lämpimän sään vuoksi. Kissa kulki edelläni ja minä seurasin sitä oksia väistellen ja niiden päälle tallomista varoen. Oli kaunis päivä minulla oli kaunis ja seesteinen olo, puhdas. Yksinäisyys ei tuntunut niin yksinäiseltä metsässä, jossa oli paljon kaikenlaista aistittavaa. Jokainen yksityiskohta oli elossa ja liikahteli, lauloi tai ryömi, lensi ylitseni.
Luonto pursusi voimaa ja päättäväisyyttä ympärilläni. Tunsin oloni vahvaksi, aidoksi ja todelliseksi vain sen kautta, luonnon. Sisätiloissa tunsin kuihtuvani olemattomiin. Minusta tuli kuin osa rakennusta, huonekalu tai jokin laite, josta en ymmärtänyt mitään. Mutta täällä kaikki oli toisin. Täällä saattoi kohdata itsensä ja todellisuutensa aitouden kaikessa alastomuudessaan. Olin kuin perillä siellä minne aina olen halunnut. Olin kotona katotta ja seinittä, ovitta.
Kissan katoaminen oli suhteellisen tavallinen juttu. Sen löysi yleensä kuuntelemalla, kuten nytkin. Yhtä musta olento kuin minä, istui pihlajan ylimmässä oksanhaarassa ja maukui pääsemättä alas. Puusta varisi viileitä vesipisaroita kissan etsiessä tietä alas. Se oli kuudetta kertaa samassa puussa, ja alastuloon oli mennyt aina puolisen päivää. Minulla ei ollut mikään kiire. Jäin hänen seurakseen puunjuurelle ja lauloin ajankuluksi ikivanhoja ja surumielisiä lauluja rakkaudesta. Kissa kyllä niihin kyllästyisi ja haluaisi puusta ja muusta ahdistuksesta kotiinsa. Sellaisia ne juuri ovat: haluavat liian korkealta mahdottomia ja ovat pulassa.
(naurua)
Luonto pursusi voimaa ja päättäväisyyttä ympärilläni. Tunsin oloni vahvaksi, aidoksi ja todelliseksi vain sen kautta, luonnon. Sisätiloissa tunsin kuihtuvani olemattomiin. Minusta tuli kuin osa rakennusta, huonekalu tai jokin laite, josta en ymmärtänyt mitään. Mutta täällä kaikki oli toisin. Täällä saattoi kohdata itsensä ja todellisuutensa aitouden kaikessa alastomuudessaan. Olin kuin perillä siellä minne aina olen halunnut. Olin kotona katotta ja seinittä, ovitta.
Kissan katoaminen oli suhteellisen tavallinen juttu. Sen löysi yleensä kuuntelemalla, kuten nytkin. Yhtä musta olento kuin minä, istui pihlajan ylimmässä oksanhaarassa ja maukui pääsemättä alas. Puusta varisi viileitä vesipisaroita kissan etsiessä tietä alas. Se oli kuudetta kertaa samassa puussa, ja alastuloon oli mennyt aina puolisen päivää. Minulla ei ollut mikään kiire. Jäin hänen seurakseen puunjuurelle ja lauloin ajankuluksi ikivanhoja ja surumielisiä lauluja rakkaudesta. Kissa kyllä niihin kyllästyisi ja haluaisi puusta ja muusta ahdistuksesta kotiinsa. Sellaisia ne juuri ovat: haluavat liian korkealta mahdottomia ja ovat pulassa.
(naurua)
Vastaukset 48
Vanhimmat
Samaan aikaan Bilteman kassalla Joe Bob kolautti vahingossa myyjätärtä tikapuilla päähän. Hänellä oli uskomaton kiire. Hän oli kuin hengenhädässä, ja jätti pankkikorttinsakin koneeseen, kun jo ryntäsi ulos ralliautolta näyttävään autoonsa, ja kaasutti tiehensä. Hetken kuluttua hän jarrutti, peruutti täyttä vauhtia parkkipaikalla takaisin ja jarrutti taas. Tikapuut olivat unohtuneet nojalleen viereisen auton kylkeen. Uusi yritys. Kaasu pohjaan.
Tällä välin mustalaistyttö oli jo vetämässä toista settiä kissalleen, joka piteli käpäliä korvissaan ja ulisi kuin tuskissa. Maantieltä kuului voimakkaan moottorin ääntä ja suhahdus, kun jotain vilahti puitten välissä. Hullu, mustalaistyttö ajatteli.
(hirn)
Tässä on selvästi romanssin aineksia, sillä ne tulevat ja kehittyvät aika nopeasti. Romanssit "syttyvät"
Ihanaa
(hirn)
Tikapuita oli metsässä vaikea kantaa ja avata. Ne tuntuivat taistelevan Joe Bobin tekniikkakäsityksiä vastaan kaikin tavoin. Loppujen lopuksi häneltä jäi sormi puristuksiin johonkin liitoskohtaan, ja siihen oikeasti teki kipeää. Kipu kuitenkin oli toissijaista, sillä nainen hänen edessään oli aivan järjettömän kaunis. Hän oli niin kaunis, että kauneus oli näkynyt Bilteman vesihanahyllylle asti, niin kuin vieressä tämä olisi seissyt. Lisäksi kauneuden luokse oli ollut helppo löytää, koska sinne vei äärimmäisen ohut, mutta päivänkirkkauden voittava säie. Kuin hopeinen lanka, josta vetää. Joe Bob oli kiiruhtanut paikalle. Hän ei ollut uskaltanut sanoa sanaakaan kauniille naiselle, jolla oli jonkinlainen outo mustalaisasu yllään ja päässä huivi, johon tämä oli puolittain kätkenyt korpinmustat hiuksensa.
Mutta naisen silmät olivat näkevät. Ne eivät kysyneet mitään, koska mitään kysyttävää ei ollut. Kaikki oli tässä ja nyt täysin selvää. Aivan viimeistä piirtoa myöten kirkasta ja raikasta kuin lähdevesi. Nainen oli täysin levollinen, eikä hän hätiköinyt, vaan seisoi paikallaan ja katse Joe Bobin ähkimistä tikapuittensa kanssa. Edes pieni tapaturma ei saanut häntä avaamaan suutaan; raottamaan noita ihanasti kaareutuvia ja täyteläisiä huulia, tai räpäyttämään suuria tummia silmiään ja niiden viuhkamaisia ripsiä. Nainen tuntui olevan kotonaan, ja Joe Bob kylässä. Tikkaat saatiin viimein aseteltua puuta vasten ja sankari lähti kiipeämään kohti korkeuksia, jossa häntä odotti ihmiskunnan perivihollinen, musta kissa. Kaiken magiikan ja loitsujen patarumpu skalpellinterävine aseineen. Sen katse oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Sen mielestä sitä kohti ryömi vihollinen, jonkinlainen olmituisen muotoinen käärme. Kissa sähisi.
Sammal oli suvaitsevan pehmeä naisen saappaiden alla. Hän ajatteli, että tikapuusankarilla oli suhteellisen hyvännäköinen peffa. Tästähän saattaisi tulla vielä hauska iltapäivä.
(naurua)
Ihastelin tässä juuri yhtenä iltana Pöllön ja Kissan kohtaamista.. Harmittaa vain, kun en nähnyt tapahtumaa alusta asti.. ;D
Tuli nyt vain mieleen.. ;P
Kerro lisää. Miksi helvetissä mun pitää aina kertoa kaikki?
(naurua)
Noh, huijasin hieman.. Se oli jo yötä, kun saavuin tapahtuman todistajaksi.. Tämä tapahtui lähellä erään kaupungin keskustaa.. ;P
Näin ensin Pöllön sähkölinjalla istuskelemassa ja katselemassa pusikon laitaa.. Pusikon laitaa kiersi hitaasti ja varovaisesti keskikokoinen kissa, joka välillä pysähtyi katselemaan Pöllöä.. ;P
Kun Kissa pääsi Pöllön näkökentän katveeseen, niin Pöllö liiteli sulavasti ja äänettömästi koivun oksalle seuraamaan kissan liikkeitä.. Kissa huomasi tämän heti ja molemmat jäivät tuijottamaan toisiaan hetkeksi, jonka jälkeen Kissa päätti varovaisen oloisesti "testata"/"haastaa" Pöllöä.. Ryntäämällä kohti puuta ja kiipeämällä metrin verran puunrunkoa pitkin ylöspäin.. Pöllön katsellessa tapahtumaa hievahtamattakaan.. ;P
Tämän jälkeen kissa hiippaili varovaisesti pois tapahtumapaikalta seuraten vähän väliä Pöllöä, kuin tarkastaakseen, ettei Pöllö järjestä mitään epämieluisaa yllätystä.. ;D
Ihastelin itsekin vielä hetken aikaa Pölllöä, kunnes poistuin paikalta.. Jääden miettimään, että mitä mahtoi tapahtua, ennen kuin saavuin paikalle.. ;P
Noh, eipä se niin ihmeellinen juttu ollut.. ;D.. Jäi vain ajatuksiin.. ;P
Jasså
No nyt tämä alkaa tästä hahmottua. Joo siis luonnossa on kaikenlaista kivaa. Tätä ei kuitenkaan näe tai kohtaa sättäämällä sisätiloissa, vaan siihen tarvitaan vähän varusteita ja aikaa, suunnistustaitoja.
Parasta mitä luonto Suomessa on minulle tarjonnut, oli kesäpäivä jossain kaukana metsäautotiellä, jossa hämmästelin edestäni kuuluvaa räpiköintiä. Se oli kangasmetsää, ja päivä oli kuuma.
Kun pääsin pienen nyppylän laelle huomasin vasemmalla pienehkön kuopan, eli supan, jossa temusi jokin olento. Heti tämän havainnon jälkeen näin maakotkan nousevan siivilleen vain muutamman metrin päässä, vilkaisevan minuun, ja huiski sitten kuin jossain kansallisromanttisessa taulussa kyykäärme kynsissään mäntyjen välistä taivaalle.
Ja perkele se oli iso lintu se. Se oli jättimäinen.
(hihitystä)
Itselleni tämä tietenkin näyttäytyi niin, että olin jokin jonkinlaisen "illuusiomaisen" luonnonnäytelmän ainoa todistaja, ja siten valittu.
Olin luonnon edessä ainoa, jonka se kelpuutti todistamaan tapahtumia itsensä edessä.
(reps)
Hyvin Sanottu siinä Edessä!.. ;D
Luonto antaa kyllä paljon huikeita näytelmiä.. Ja välillä (usein) tulee mieleen, että muut eläimet ovat monesti paljon "inhimillisempiä" ja rauhanomaisempia, kuin IhmisApinat.. Jopa silloin, kun ne kohtaavat eri lajin edustajia.. ;P
Niiden tarjoamia näytelmiä on mukava seurata.. ;P
Minä olen nähnyt erään terrierin, joka oli vihkiytynyt kyykäärmeiden metsästäjänä. Se härnäsi käärmettä aikansa ja kun tämä koitti luikertaa karkuun, veti tämä kikkaraturkkinen veijari sen takaisin tasaiselle. Ilmeisesti käärme aikanaan väsyi ja koira pääsi tarraamaan pääntakaa lieroa ja tunnetusti nämä luolakoirat ei otettaan laske tarvittaessa vaikka tuntiin, niin aikanaan lieron elämänehdot katosivat ja terrieri iloisesti voitostaan vipsutteli kuolonkangistuksiaan kiemurteleva käärme kaulansa ympärille kietoutuneena. 😊
Olikohan koulutettu siihen?.. Aika vaarallista puuhaa koiralle, kun kyy yleensä taitaa purra koiria kuonoon/naamaan tunnetuista syistä.. ;P
Ihan itse oli oppinut. Omistaja oli kerran kauhistuneena vaan todennut moisen. Veijaria käytettiin kylällä tähän erikoistouhuun mökeillä jossa lierot luikerteli. Omista sanoi, että pihapiirissä missä iero nähty 2 h sitten, ei sillä ole enää mahkuja.
Eläimet on monesti yllättävän fiksuja.. Sen huomaa ihan kun seurailee esim. luonnon eläinten touhua.. ;P
Joo. Varikset esim. jossain luontofilmissä puotti jotkun pähkinän ajaradalle ja odotti kun auto ajaa yli ja murskaa kuoren ja kävi napsimassa sisukset sitten. 😊
Oletko ensi yönä yövuorossa?😆😆😆😆
Joo. Vika yövuoro. 😊
Joskus pitää levätäkin.😆😆😆😆
Jeps, VarisLinnut on fiksuja.. Niiden touhuja on myös monesti kiva katsella.. ;P
Viimeksi naureskelin, kun ne "vedättivät" rusakkoa.. ;D
En tidä mikä juttu oli siinäkin meneillään ja miksi se rusakko "vihasi" niin kovin Lintuja.. Luultavasti sillä oli jotain Traumoja (esim. linnut nokkineet kuollutta kumppania/poikasta) tai sitten sillä oli pesä ja poikue jossain lähellä ja jotkut linnut yrittäneet jotain poikasten nirhaamista tjms.. ;P
Juu. Aamulla nukuin jo vähän ja kerkee tässä iltasellakin vielä torkkuilemaan. Tosin töissäkin pystyy tirsat vetäsemään yleensä. 😉
No itsellä traumoja harakanpoikasista. Jostain syystä keksivät pihalta jonkun riidanaiheen aamuyöllä. Hirveä rähäkkä oli käynnissä.
Toinen kauniinnäköinen lintu on härkälintu. Kuikannäköinen sulavalinjainen sukeltaja, mutta kauhea ääni. Ja jostain syystä aamutuimaan rähisevät ja rikkovan tyynen vesistön idyllin parkumisellaan.... mokomat! 😲
Ei ole vielä nappia tarvinnut ottaa että jaksaa palstailla?😆😆😆😆
Ei. 😂
Tää menee nyttenkin tässä sohvalle selällään lötköttäessä puhelimella. Kohta vippaan pojan kalastamaan ja tuun otta.aan ne nokoset. Heti rupes väsyttämään kun söi. 😊
Siis kuinka tämä nyt eksyi johonkin harakkaan mustalaisnaisesta?
(reps)
Ai prkl!
Siis tää stoorihan on jäänyt kesken. Miten mä nyt tämän unohdin?
Järkyttävää
(naurua)
Itsehän olit aiheita vailla? Nyt on harakasta härkälintuun, terrieristä kyyhyn, pöllöön ja rusakkoon asti kaikenlaista aihetta. Iskikö aihetulva ja pisti tarinankeksijän solmuun kissoineen karvoineen päivineen? 😂😂😂
Voitais piruullessaan ottaa iltasemmalla leikkimielinen tarinaleikki.... vuorotellen pistetään pätkiä tarinaa.... onko mitä illalla suunnitelmissa? 😊
Harkitse... mä otan nokoset. 😊
Olen niin päissäni, etten erota sitä vitun kotkaa tässä ketjussa. Oliko se jossain toisessa nirunarussa?
(hihitystä)
Soli varmaan se...
Ei stna.
(naurua)
Tuolla ylempänähän se Kotka Liihotteli.. ;D
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14841310/mirri-puussa#comment-89782705
Ollos hyvä.. ;P
.. Jos vain suinkin saan esittää PienenPienen Pyynnön, niin voisitteko jatkaa keskustelua uudessa kohtaa.. Ei muuten, mutta mun ViestiLaskuriin paukkuu nää kaikki viestit.. ;D
Kiusaa se on pienikin kiusa.
HERÄTYYYYYSSSsssss!!!.. ;D
Pertti laittoi blogi linkin, missä N38 kertoi alkavansa sähkötöihin.. Viitsisitkö varoittaa häntä TälliVaarasta, jos hän ei tajua/osaa varmistaa, että Jännite on kytketty pois ja/tai ettei hän kytke VaiheJohdinta väärään paikkaan, jolloin esim. valaisimen runko voi tulla Jännitteelliseksi.. ;P
Toivottavasti tietää mitä tekee.. Eihän tuo mikään ihmeellinen juttu ole kunhan tietää mitä tekee ja mitä on tekemässä.. ;P
Blogia on päivitetty kahden jälkeen viime yönä, sen jälkeen blogistista ei ole kuultu mitään.
Rauha hänen sielulleen.
Huomasin joo. Ja laitoin että kyselee multa ohjeet ainakin. Oon sähkömies ja kyllä se sen tietää. Kysyy varmaan neuvoa. 😊
Mutta hyvä kun ilmoitit... aika riuska täti tää tapaus. 😂😂😂
No joo, eihän se ilmoittanut siinä päivityksessään mitään sellaista, että se tietäisi mitä on tekemässä (ja että joku olisi neuvomassa).. Vaan PäinVastoin.. ;D
NohNoh.. ;P
Juu. Viestiä laitoin. Ei oo vielä vastannut, mutta eiköhän tuo vastaa. Touhukas nainen, niin voi olla töissä tai jotain rassaamassa. :o)
Kuulemma sähköt jo laiteltu ja valot palaa. 😂😂😂
Eli eipä keretty neuvomaan. Blogiinkin tulossa päivitystä.
Jotain taisin mainita touhukkuudesta. 😆
Ne on varmaan neuvonut sitä liikkeessä tai sitten rasian mukana on ollut hyvät ohjeet.. ;P
Btw. Toivottavasti ei oikeasti mikään "pala".. ;D
No itseasiassa jos valo palaa, niin kaikki hyvin. Tais olla vaan pari piuhaa, eli ei voi kytkee väärin. Sama mitenpäin ne laittaa... väri väriin yleensä. Sininen siniseen ja musta tai ruskea mustaan tai ruskeaan. Tai sininen on n. Ja musta/ruskea l. 😊
Keltavihreä jos on niin siellä on sellainen tupla t; n näköinen.
NäsäViisastelin ja Kujeilin vaan.. ;D
Voi kytkeä helpostikin.. Jos on esim. ns. "VanhatSähköt" ja/tai TeeSeItse Virityksiä.. Kuin myös jos Just esim. kytkee syystä tai toisesta Vaiheen MaadoitusLiittimeen, jos valaisimessa sellainen on, jolloin jännite on valaisimen rungossa... Valaisin ei tällöin toimi ja Tällin voi saada helpostikin, jos/kun alkaa ihmettelemään mikä on oikein vialla ja alkaa näpelöidä valaisinta jännite päällä esim. tarkistaakseen onko lamppu kunnolla paikallaan tai ehjä.. ;P
Toki yleensä se enintään kihelmöi, jos/kun ei saa kunnolla maata jne.. ;P
Kyllä kunnolla saa maata.
Mitä itse ajattelen tissiparista, joka ei resonoi?
(naurua)
Ettei TissiParin Omistaja ole virittäytynyt Tunnelmaan.. ;D
Juu. No niinhän se on. Mutta valot palaa ja homma toimii. Ja blogiin tulossa siitäkin päivitystä. Kauhulla odotan milloin se vaihtaa sen katalysaattorin. 😂
Mjoo
No, siis ensimmäiseksi mä laittaisin taulun pimeäksi. Eli katkaisisin syötön.
Näin ollen vaihtaisin taulun.
Kun taulu on vaihdettu, niin joisin pullon Jallua pornolla. Tämän jälkeen menisin huoriin.
Matkalla ostaisin Audin.
(reps)
minullaki on vain yksi asia mielessä kunhan muistasin mikä
Minäkin muistin yhden.
Nyt vain luovutin.Kun luin tämän.