J.V.Snellman luokiteltiin kommunistiksi

Mitään ei kielletty, koska suomi ei ollut ennen Aleksantereita virallinen kieli.

Ei voi muuta kuin ihmetellä, että "lisääpöljyyksiäs"-nimisen kaltaisia, mitään mistään tietämättömiä ilmiöitä löytyy Suomen väestön (ei siis kansan) keskuudesta.
Jotta nämä edes vähän viisastuisivat, esiteltäköön vuoden 1850 asetusta. Ruotsinkielinen ja -mielinen senaattimme, erityisesti surullisenkuuluisa casimir von Kothen perusteli tarvetta tähän kenraalikuvernööri Mensikoville ja "Euroopan santarmi" Nikolai ensimmäiselle:
"
Hänen Majesteettinsa Keisari, jonka tietoon on tullut, että Suomessa aiottiin julkaista useita teoksia suomen kielellä, ja joka on ottanut huomioon, että ne henkilöt, jotka taitavat ainoastaan suomen kieltä, kuuluvat yksinomaan työväkeen taikka maataviljelevään kansaluokkaan, on suvainnut kiinnittää huomionsa siihen, että sivistymätön, alempaan kansaan kuuluva lukija joissakin tapauksissa saattaa väärinkäsittää kirjoja, jotka ovat sivistyneelle kansalle vaarattomia, sekä että tarpeeton lukeminen yleensä vierottaa työtätekevää ja maataviljelevää kansanluokkaa hyödyllisemmistä toimista.
"
Näillä svekomaanisilla, freudenthalisilla perusteluilla kiellettiin julkaista muuta suomenkielistä kirjallisuutta kuin uskonnollista ja käytännöllistä valistusta.
Aleksanteri toisen noustua valtaan 1855, alettiin asetusta sivuutella ja vihdoin vuonna 1860 se kumottiin.

Ettekö Te svekomaanit vieläkään häpeä, vaikka valtaosa (virallisesti) ruotsinkielisistämme pitää nykään peninkulmien hajurakoa löyhkäänne vastaan?

Ja mitähän merkittävää suomenkielistä kirjallisuutta oli kirjoitettu vuonna 1848. Marxin teoksia tuskin oli pohjolassa saatavilla tuohon aikaan. Yritä keksiä parempaa paskaa.

Snellman oli myöntyvyysmies ja kansallismielinen. Tsaari tykkäsi kovasti, koska ruotsinkielisen tyypin ajatukset erotti Suomen Ruotsista.

puhu.peetä kirjoitti:

Snellman oli myöntyvyysmies ja kansallismielinen. Tsaari tykkäsi kovasti, koska ruotsinkielisen tyypin ajatukset erotti Suomen Ruotsista.

Kyllä tuona aikana kansallismieliset ajatukset nimenomaan yhdistettiin sosialisteihin. Nykyisin vallalla oleva ajattelutapa sosialismin ja kansallismielisyyden vastakkainasettelusta on osittain lähtöisin Marxista, joka väitti asetehtailevien kapitalistien käyttävän väärin kansallismielisiä tunteita omien voittojensa kasvattamiseen. Taisipa Marx ihan nykyaikaiseen tapaan tuomita liian kansallismielisyyden korostaessaan työväenluokan rajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä. Mutta on hyvä muistaa, että sosialisteja oli monia muitakin kuin Marx, varsinkin ennen Marxia.

Se kuuluisa kansallissosialistinen puolue, johon muuan Adolf Schicklgruber liittyi ja jonka tunnukseksi hän otti ikivanhan mystisen kuvion, ei nyt ollut ihan sellainen kummajainen, kuin millaisena se nykyisten vastakkainasettelujen ja linjanvetojen valossa näyttäytyy. Nykyiset linjanvedot ja vastakkainasettelut itse asiassa ovat mitä suurimmassa kyseisen herran toiminnasta tavalla tai toisella johtuvia.