Mitä mieltä olette siitä että kuinka hanakasti parikymppiset naiset on rahan perään? Saattaako esim. jo 20v tyttö miettiä että kantsii alkaa seurustelemaan äijän kanssa jos sillä on oma kämppä ja hyvä duuni vaikkei tyyppi muuten niin paljoa miellyttäisikään? Missä vaiheessa naiset (kaikki ei tietenkään koskaan) alkaa ajatella miehen rahoja eli kannattaako naisille jo 20 vuotiaasta ylöspäin olla kertomatta todellista tilannetta saadaakseen tietää onko hän oikeasti kiinnostunut eikä vain rahojen takia?
Älkää tylsistyttäkö mua latteuksilla että jokainen on omanlaisensa vaan kertokaa miehet ja naiset omista kokemuksistanne ja siitä miten olette huomanneet tiedon toisen varallisuudesta vaikuttavan partnerin/omaan käytökseen. Hyvää talven jatkoa!
Älkää tylsistyttäkö mua latteuksilla että jokainen on omanlaisensa vaan kertokaa miehet ja naiset omista kokemuksistanne ja siitä miten olette huomanneet tiedon toisen varallisuudesta vaikuttavan partnerin/omaan käytökseen. Hyvää talven jatkoa!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos sussa vaan on tarpeeksi pelimiestä olla kertomatta rahoistasi, niin tee se. Osa naisista on niin penteleen paljon rahan perään, ettei muulla ole väliä. Jos neito huolii sinut vaikkei tiedäkään omaisuuksistasi, on hän silloin ilmiselvästi kiinnostunut jostain muusta kuin mammonasta.
Tärkeää kuitenkin on, ettet valehtele, vaan "jätät kertomatta" / "kaunistelet totuutta", sillä kun asia kuitenkin paljastuu joskus, niin eukot ovat myös kovia kimpaantumaan tyyliin:"epäiliksä oikeesti mua".
Voin kokemuksieni perusteella sanoa, että kyllä se raha aina naisille kelpaa, mutta erot tulevatkin siinä miten suhtaudutaan jos fyrkkaa ei ole. Että näin.
Mulle oma äiti yritti aina tyrkyttää sulhoja "paremmista perheistä". Siis rikkaista. Olin todella loukkaantunut. Miten joku voi ehdottaa mitään noin yököttävää, enhän mä sellaisen perusteella halua itselleni kumppania valita!! Eikä minkäänlainen rahoilla "leveily" ole ikinä edes tyylikästä, päinvastoin...
tutkimustenkin mukaan naiset pitävät miehessä varakkuutta tärkeänä, nuoret hedelmällisessä iässä olevat naiset siis nimeenomaan.
Se on aivan luonnollinen tapa turvata tulevien lasten toimeentulo. Ei siinä siis sinänsä ole mitään "pahaa".
Näkeehän sen kun katsoo ison maailman meininkiä, vanhoilla papparaisilla on parikymppiset tytönheitukat käsipuolessa, vaikka sedillä tuskin enää edes seisoo.. Jos kyseessä olisi kuka tahansa naapurin talonmiestaatta, niin koska on nähty nuori nätti blondi sellaisen käsipuolessa?
-Aivan.
Täyttä paskaa tuo lasten tulevaisuuden turvaaminen.Nuoret ämmät haluaa VAIN JA AINOASTAAN turvata oman makean ja tasokkaan elämäntyylinsä.Jos ukolla on tarpeeks rahaa niin lapsia ei todellakaan ämmälutka ala tekemään.Nauttii vaan makeasta elämästä ja vieraista mulkuista.
Alkuperäiselle: ÄLÄ kerro.Ota selville haluaako hän sinut vaikka olisit rahaton "luuseri".
että se on naisella luontainen vaisto, kuten miehillä vaikka loputon seksin nälkä.
Mikä vaisto sitten on oikeutettu ja mikä ei..
tavalla takaa lasten tulevaisuutta. Itse olen köyhästä perheestä ja hyvin pyyhkii. Sen sijaan tunnen monia rikkaita kakaroita, joilla on kaiken maailman huume sun muuta päihde mielenterveys ongelmaa vastaavaa.
Eikö muka köyhillä sitten ole koskaan ongelmia huumeiden ja mielenterveyden kanssa?
Rikkailla ne ongelmat vain huomioidaan paremmin, köyhät saavat selvittää ongelmansa kotikonstein.
Asuntoa ja duunia en kylläkään pitäisi mitenkään varakkuutena ihan perustoimeentulona. Varakkuudeksi laskisin osakkeet, maat ja muut kiinteistöt sekä sen että pankkitilin saldo on positiivisesti yli nomaalin duunarin tiliotteen. Naisena ainakin en tuo varkkuuttani mitenkään esille mutta kyllähän se tilanne tulee väistämättä esille kun suhde etenee..Mutta itse ainakin olen aina ollut suhteellisen vaatimaton kaikin puolin vaikka rahaa on ollutkin. Miehestä pitäisi löytyä sama varakkuus taso kuin itseltä löytyy.
"Miehestä pitäisi löytyä sama varakkuus taso kuin itseltä löytyy."
Miksi? Itse olen normaali valkokaulustyöläinen ja en ole vielä huomanut, että naisia haittaisi vaikka kumppani on ns. köyhempi.
Kokemusta on!
On tullut sellaisia kokemuksia että mies on arvostellut harrastuksiani ja rahankäyttöäni, vaikka ovat olleetkin omiani. On tainnut olla vielä niin huono tuuri että jotenkin vedän puoleeni työtä vieroksuvia laiskimuksia, jotka kyllä ovat aina arvostelleet halukkuuttani tehdä työtä ja hankkia sellaisia asioita ja harrasteita, joista pidän. Luulen että olisi helpompaa jos myös kumppani on ahkera ja halukas hankkimaan taloudellista hyvinvointia. Siltikin olen sitä mieltä että itse raha ei takaa onnellisuutta vaan ihminen itse on oman onnensa lähde.
...mikäli kumppani on tosiaan laiskamadon vaivaama.
Itsekin olen tietyllä tasolla "kateellinen" paremmasta elintasosta mutta sen nämä naiset ovat saavuttaneet omalla työllään. Korkea koulutus ja hyvä asema työelämässä jne. Arvostelemaan tietenkään en ole ryhtynyt. Enhän itsekään joudu perustelemaan omaa rahankäyttöäni, vaikka omaan huomattavasti pienemmät tulot.
turhaan kertoisi. Sittenhän huomaat tykkääkö nainen varmasti sinusta, jos pysyy kanssasi vaikka ei tiedä rahoista..
Itselle ei ole kyllä varallisuudella mitään väliä, vaan tunteilla.
Pari kertaa ovat miehet kehuskelleet rahoillansa ja siihen ovat jääneet. Kerran eräs jostain syystä näytti tulonsa jopa paperilla, vaikka en koskaan itse ollut kysynyt hänen tuloista enkä puhunut rahasta muutenkaan. Siihen loppui kiinnostukseni miestä kohtaan. Tulot olivat hännellä muuten huikeita.
Puolittaa surut.
Kaksinkertaistaa ilot.
Nelinkertaistaa menot.
tuo oli aika provosoiva tuo sinun viesti?
enpä viitsisi edes vastata. kun annat vähän huonoa kuvaa itsestäsi...
minulla kokemuksia miehistä. jotka ovat todella varakkaita , ja oleet haluamassa vaikka mitä kanssani ,mutta en voi olla rahan kanssa sängyssä...
ällöä...
köyhän ja duunarin kanssa kyllä joka työntää minua näille miehille kyllä mutta se meni pois...
halusi minulle rikkaan miehen kun olen itse opiskelija, kaipaan tuota miestä ihan paljon mutta ...rikkaus ei ole rakkaus...ja minua oli vähän vaikeata saada mihnkään muottiin kun olen niin omapäinen ja hankala tapaus...nämä rikkaat ovat olleet minulle ystäviä mutta en ole heihin rakastunut...
Pitäisikö naisena sitten olla kertomatta omaisuudestaan? Luulenpa että ihan samalla tavalla miehistäkin löytyy niitä onnenonkijoita. Onhan niitä tarinoita kuultu, kun yksinäisiä rikkaita naisia on käytetty hyväksi jne.
Olen itse ihan tavallisesta ylemmästä keskiluokkalaisesta perheestä, rahat on sijoitettu esim. asuntoihin, joten se ei periaatteessa näy muuten kuin että piha on täynnä autoja (merkkiä en viitsi edes mainita). En todellakaan leveile näillä asioilla, koska ihmiset on Suomessa vähän kateellista porukkaa ja leimaavat aika äkkiä sen mukaan leuhkaksi tai muuta.
Kerran sain kuulla yhdeltä tapailemaltani mieheltä ihan tarpeeksi siitä että ollaan porvareita jne. ja se ei voinut ollenkaan sietää sitä, koska oli itse ns. työväenluokkaa, en kyllä haluaisi käyttää tuota termiä, koska en todellakaan itse katso sen rahan perään . Tällä hetkellä tapailen miestä joka itse haluaisi maksaa puolestani asioita, mutta koska olen itsenäinen nainen ja tässä muka tasa-arvoisessa maassa, koen että saan pärjätä kyllä ihan omillani ja oloni on lähinnä vaivautunut.
Ja älkää nyt vetäkö herneitä nenään, koska käytin sanoja keskiluokka ja työväenluokka, oli nyt vaan helpompaa ilmaista asia noilla kaikkien tietämillä, mutta auttamattoman vanhanaikaisilla ja luokittelevilla termeillä.
Itse olen myös ylemmästä keskiluokasta, jossa ei koskaan nähny köyhiä päiviä aina oli varaa ruokaa yms ja luksukseen. Myös minulla on kertynyt aika huomattava määrä omaa varallisuutta ja en oikein tiedä kannattaako siittä mainita vaikka omaisuuden hoitaminen on minulle tärkeää. En haluaisi iskeä rahalla, mielummin luonteella joka on mukava.
No joo, minä olen ainakin ajatellut etsiä jostakin sellaisen huomattavasti tavallista rikkaammaan naisen. Tosi rakkautta jo koitin, mutta se meni vähän kiville. Ja kuten tutkimukset osoittavat niin rakastamaan voi oppia ilman rakastumista. Sopuliitot kunniaan.
Itsekkin olen kyllä ns. "porvari-perheestä", ja tienaan tavallista enemmän, mutta lisää olis kiva saada. Ja kun ne yhteiset isot tulot ja omaisuudet laittaan yhteen, niin sitten on tosi paljon mahdollisuuksia tehdä kaikkea kivaa elämässä. Tosin töissä aion käydä ja elämäni muutenkin kustantaa, mutta on ihan kivaa kun ei tarvi joka penniä laskea eikä lainata mammalle rahaa vaatteisiin. Ja sitten on kiva lähteä kuukaudeksi Alaskaan skimbaileen helikopterilla....
ota selvää mitä hän oikein haluaa sinusta.
Itse inhoan sitä jos mies alkaa heti puhumaan omaisuudetsa ym. koska se millainen ihminen niin ratkaisee ei RAHA.
Olen ollut sinkkuna yliopiston ulkopuolella muutaman vuoden järkyttynyt siitä, että siivellä elämistä yrittäviä naisia on Suomessakin. Niitä ei olekaan vain Amerikassa. Olen kohdannut kaksi kertaa naisen, joka on ollut turhan kiinnostunut maksukyvystäni ja -halustani. Palkkani on keskimääräistä korkeampi ja seurustelin matalapalkka-alan naisen kanssa. Linjaksi sovittiin se, että molemmat osallistuvat kuluihin kykyjensä mukaisesti eli käytin kaiken järkevän joustovaran, mutta sekään ei riittänyt. Olimme aluksi rakastuneita ja suhde alkoi hyvin. Onneksi myös naisen pinnallisuus ja henkisen tilan ryöstäminen oli mukana, jolloin suhteen päättyminen oli vain luonnollista kehitystä, koska emme sopineet yhteen. Vahingosta viisastuneena harkitsen vakavaa suhdetta vain sellaisen kanssa, jolla tulot ja älyllinen kapasiteetti on samalla tasolla.
Mua ei kiinnosta miehessä varallisuus,oon aina tullu toimeen omillani,en tykkää et joku esim tarjoo ruuat ravintolassa,maksan itse omani jne..
Exäni oli alkoholisti eikä osannu käyttää rahaa yhtään niimpä mulle oma kämppä ja hyvä duuni merkitsee sitä että on fiksu ja osaa käyttää rahaa!!Onhan niitäkin jotka juoksee rahan perässä,mun vinkki ois et älä kerro,eiköhän se seurustelen jatkuessa tuu selville positiivisena yllätyksenä!!
Tottakai kannattaa kertoa, sen jälkeen ei tartte yhtään ihmetellä miksi se lyyli on sun kanssa. On motiivi selvillä.
Kiitti vastauksista! Eipä tässä mitään järisyttävää uutta tullut esille ja samoilla linjoilla olin kuin valtaosa vastanneista mutta kokemuksen ääntä on aina mukava kuunnella. Jatkoja ukot ja akat, I´m out!