Miksi en tapa itseäni. On niin paha olo, en löydä tästä mitään ulospääsyä.
Sanokaa yksi syy
Jioppnoijhib
13240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei sitte, nyt lähtee
OIKEASTI MÄ TARVITSEN APUA MISTÄ VOI SITÄ PYYTÄÄ??? EN JAKSA ENÄÄ. OLKAA KILTTEJÄ JA AUTTAKAA... PELKÄÄN ET TEEN JOTAIN PERUUTTAMATONTA
Minkä ikäinen olet. Pitäisikö sinun mennä sairaalaan tai voitko puhua jonkun kanssa.
Jos sinulla on noin vakavia ajatuksia soita hätänumeroon kerro tilanteesi. Toivottavasti pääsisit sairaalaan mistä voisit saada ainakin helpotusta tuskaasi. Ja sen jälkeen kun jaksat ja voit niin voit kertoa syyn mikä on aiheuttaja. Ymmärrän tuskasi se on aivan kamala tunne sisälläsi. Toivon että saisit apua.
Oon alaikänen, oon puhunut kyllä mutta se ei auta enää mitään. Huono olo vaan jatkuu ja jatkuu...
Kaikki olemme ikäisenäsi kärsimättömiä ja epäileväisiä. Jaksaisit vähän eteenpäin niin asiat paranevat. Sitten olet tyytyväinen, kun et tehnyt mitään peruuttamatonta.
Kiitos kommentista, yritän!
Päivystykseen,nyt heti. Sekin jo helpottaa, kun saa toivoa asioiden edistymiseen. Itse olin vähän samankaltaisissa ajatuksissa muutama viikko sitten. Nyt käynyt keskustelemassa yms. Alkanut toivo elämään. Näkyy jo valoa tunnelissa. Olet sen itsellesi velkaa. Anna edes mahdollisuus itsellesi. Tsemppiä!
Oletko tutkinut noita sivuja ja sen tarjoamia mahdollisuuksia?
https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx
Sinusta tuntuu nyt tuolta, aivan varmasti tulevaisuus tuo elämääsi hyviä ja kauniita ja arvokkaita asioita, tapahtumia ja ihmisiä vaikka nyt ei tunnu siltä. Usko pois, niin se on. Puhu jollekin läheiselle tai tuttavalle ajatuksistani. Täti, setä, serkku, kummi, isä, äiti, opettaja, kuka tahansa aikuinen tai soita nuorten auttavan puhelimeen.Älä tee itsellesi mitään vahinkoa, olet arvokas ihminen ja olet rakas läheisillesi.
Tapasin n vuosi sitten ohimennen erään nuoren, jota en edes tunne, vain yhden kerran tavannut. Hän jäi mieleen koska hänessä oli jotain persoonallista, kaunista ja herkkää, joka piirtyi mieleeni. Hän ei tiedä itse, että teki vaikutuksen pelkästään hetken tapaamisessa. Olisiko jokin voinut mennä toisin jos minä olisin ymmärtänyt sen hänelle kertoa? Kuitenkin en tiennyt, että hänellä ei ollut kaikki hyvin tai että hänellä tulisi olemaan vaikeaa. Vuosi siitä kun tapasin hänet, hän oli päättänyt tehdä itselleen jotain, ehkä päättää elämänsä. Nyt tämä nuori vammautui loppuelämäkseen ja voin vain kuvitella kuinka paljon vaikeammaksi hänen elämänsä muuttuu sen myötä. Tuskin tapaan häntä enää, mutta haluaisin kertoa hänelle kuinka arvokas ja kaunis hän on, kuinka ihminen voi koskettaa toista tietämättään, kuinka hänelläkin on ystäviä joita hän ei tiennyt olevankaan olemassa. Saman haluaisin kertoa sinulle, joku ihminen ajattelee sinusta samoin, joku jota et kenties ole tavannut vielä, joku jota sinä kosketa vain olemalla sinä. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillään vaan sydämellään. Kaikkea hyvää elämääsi 😘
Kiitos paljon kommentista, tämä helpotti!
Oma eämänin on ollut vuoden alusta asti yksinäisen miehen epätoivoista rimpuilua. Terveys pragaa, laskuihin ei ole aina rahaa.
Seroniinitaso on laskenut niin että masennun pienistäkin vastpoinkäymisistä.
Yks kahjo äijä vihaa ja pelkää minuu, hiljaista itselleen kiroilevaa tyyppiä. Se toivoo minun kuolemaani sikana. Elän tietysti kiusallanikin.
Entisenä kommarina pidän itsemurhaa elämän petturina, ja luopiona. Sinä ap, et ollut oikeesti edes tosissas kirjoittaessasi hyppäämisestä tyhjyyteen.
Mistä muka tiedät? Osaatko lukea ajatuksiani? Kyllä sä vielä näet, että olen tosissani, en vaan halua tappaa itseäni toukokuussa. Silloin ne idiootit voittaisivat, kun näkisivät tappioni. Mutta kohta koittaa se päivä, jolloin saan lähteä täältä