Elektronin nopeus

Eikös ratakäsitteestä ole luovuttu valovuosia sitten?

Nykyisinhän elektronien sijoittuminee ytimen ympärille, ja niiden liikkeet selitetään aaltoyhtälön avulla, jonka tuloksena saadaan orbitaali.

Orbitaali on tavallaan alue, jolta elektroni löytyy 95% todennäköisyydellä (määritelmä yleisessä kemiassa).

Elektronit eivät siis pyöri ytimen ympäri kiertoradalla kuten planeetat kiertävät aurinkoa.

deity kirjoitti:

Nykyisinhän elektronien sijoittuminee ytimen ympärille, ja niiden liikkeet selitetään aaltoyhtälön avulla, jonka tuloksena saadaan orbitaali.

Orbitaali on tavallaan alue, jolta elektroni löytyy 95% todennäköisyydellä (määritelmä yleisessä kemiassa).

Elektronit eivät siis pyöri ytimen ympäri kiertoradalla kuten planeetat kiertävät aurinkoa.

Lue lisää

orbitaali on siis tavallaan pallomainen kerros ytimen ympärillä jossa 95% tod.näköisyydellä osuu elektroniin jos tökkää johonkin kohtaan sinne? Täytyy siis olla myös useampia orbitaaleja kun on nämä viritystilat ja niistä johtuvat valoilmiöt kuten revontulet. No mikäs sen siellä pitää sit? Jos tähti ja planeetat on keskipakovoima-gravitaatiovetovoima tasapainossa niin eikö elektroni ja ydin ole keskipako-sähköinenvetovoima tasapainossa, ei samaa rataa mutta samalla tavalla, joten siis nopeudenkin täytynee muuttua orbitaalilta toiselle kun etäisyys muuttuu

Patu:[Ja mitä tällä tiedolla tehdään? Atomikelloja! ]

Kun en tunne tuollaista elektronin kiertonopeuteen perustuvaa atomikelloa, niin kertoisitko millainen se on? Onko se sinun keksimäsi, koska tieto on ilmeisesti aivan uusi?

tuttumies kirjoitti:

Patu:[Ja mitä tällä tiedolla tehdään? Atomikelloja! ]

Kun en tunne tuollaista elektronin kiertonopeuteen perustuvaa atomikelloa, niin kertoisitko millainen se on? Onko se sinun keksimäsi, koska tieto on ilmeisesti aivan uusi?

Lue lisää

Tutkippa vielä ennen herjaa.
http://encarta.msn.com/text_761577936__1/Clocks_and_Watches.html

"it would neither gain nor lose a second in more than 30 million years! "
http://www.boulder.nist.gov/timefreq/cesium/fountain.htm

Ja muuta sälää:
http://www.worldtimeserver.com/atomic-clock/ http://www.atomtime.com/
http://www.flazh.de/atomit/english/atomit.html
http://www.zdnet.de/downloads/prg/h/4/de0DH4-wc.html
http://www.handyarchive.com/Internet/Utilities/6533-On-Time-Atomic-Clock-Sync.html

pilvi kirjoitti:

orbitaali on siis tavallaan pallomainen kerros ytimen ympärillä jossa 95% tod.näköisyydellä osuu elektroniin jos tökkää johonkin kohtaan sinne? Täytyy siis olla myös useampia orbitaaleja kun on nämä viritystilat ja niistä johtuvat valoilmiöt kuten revontulet. No mikäs sen siellä pitää sit? Jos tähti ja planeetat on keskipakovoima-gravitaatiovetovoima tasapainossa niin eikö elektroni ja ydin ole keskipako-sähköinenvetovoima tasapainossa, ei samaa rataa mutta samalla tavalla, joten siis nopeudenkin täytynee muuttua orbitaalilta toiselle kun etäisyys muuttuu

Lue lisää

"orbitaali on siis tavallaan pallomainen kerros ytimen ympärillä jossa 95% tod.näköisyydellä osuu elektroniin jos tökkää johonkin kohtaan sinne?"

Useimmat orbitaalit eivät ole pallomaisia. Todennäköisyys havaita elektroni jossain tietyssä kohdassa orbitaalia on 0. Hiukan yksinkertaisesti selitettynä: jos tökkäät orbitaalin jokaiseen kohtaan, osut 95% todennäköisyydellä elektroniin.

"No mikäs sen siellä pitää sit? Jos tähti ja planeetat on keskipakovoima-gravitaatiovetovoima tasapainossa niin eikö elektroni ja ydin ole keskipako-sähköinenvetovoima tasapainossa, ei samaa rataa mutta samalla tavalla, joten siis nopeudenkin täytynee muuttua orbitaalilta toiselle kun etäisyys muuttuu"

Elektroni on potentiaalikuopassa ytimen läheisyydessä, mutta se on stationaarisella tilalla eli selkeämmin sanottuna ei liiku mihinkään. Jos elektroni kiertäisi ympyrä -tai ellipsirataa, se säteilisi energiaa, koska kiihtyvässä liikkeessä oleva varattu hiukkanen säteilee. Tämä taas aiheuttaisi radan säteen pienenemisen ja elektroni törmäisi lopulta ytimeen.

pxi kirjoitti:

"orbitaali on siis tavallaan pallomainen kerros ytimen ympärillä jossa 95% tod.näköisyydellä osuu elektroniin jos tökkää johonkin kohtaan sinne?"

Useimmat orbitaalit eivät ole pallomaisia. Todennäköisyys havaita elektroni jossain tietyssä kohdassa orbitaalia on 0. Hiukan yksinkertaisesti selitettynä: jos tökkäät orbitaalin jokaiseen kohtaan, osut 95% todennäköisyydellä elektroniin.

"No mikäs sen siellä pitää sit? Jos tähti ja planeetat on keskipakovoima-gravitaatiovetovoima tasapainossa niin eikö elektroni ja ydin ole keskipako-sähköinenvetovoima tasapainossa, ei samaa rataa mutta samalla tavalla, joten siis nopeudenkin täytynee muuttua orbitaalilta toiselle kun etäisyys muuttuu"

Elektroni on potentiaalikuopassa ytimen läheisyydessä, mutta se on stationaarisella tilalla eli selkeämmin sanottuna ei liiku mihinkään. Jos elektroni kiertäisi ympyrä -tai ellipsirataa, se säteilisi energiaa, koska kiihtyvässä liikkeessä oleva varattu hiukkanen säteilee. Tämä taas aiheuttaisi radan säteen pienenemisen ja elektroni törmäisi lopulta ytimeen.

Lue lisää

Periaatteessa elektronin paikan voi ennustaa esimerkiksi todennäköisyystiheymistä Schrödingerin yhtälöä hyväksikäyttäen.

Hiukkasen kokonaisenergia eli kineettinen energia on p^2/2m, josta voisi johtaa lausekkeen nopeudelle yhtlöitä hyväksikäyttäen.

Toisaalta jos hiukkasen liikemäärä on tarkasti määritelty, on sen paikkaa mahdoton sanoa.
dpdq = 2ph (jossa d=delta ja h on 'h viiva sen yli') JA luonnollisesti päin vastoin, jolloin päästään siihen, että kvanttiteoriassa ei klassinen määritelmä enää toimi. Klassisen määritelmä mukaan sekä nopeus, että paikka saataisiin, mutta kvanttimekaniikan mukaan ei.

Jos asia kiinnostaa enemmän suosittelen tutustumaan vaikka fysikaaliseen kemiaan.

Kun ei jaksa laskea itse, niin kaava on dxdp>h minkä voinee muuntaa dxdvm>h, jos elektronin massa on vakio.
Lopputuloksena on ilmeisesti niin suuri nopeuden epätarkkuus, ettei sillä ole käyttöä missään, eikä ainakaan atomikelloissa.