Esimiehen silmätikuksi joutuminen

Semmoista se on. Sitten kun muualla tienaakin hitosti enemmän, niin kylläpä katsoo eri silmin entistä paikkaa. Työpaikat on omia pieniä maailmojaan joissa voi joskus asiat olla todella paljon pielessä. Eivät ne johtajatkaan aina ole mitään ruudinkeksijöitä. Eikä rahan tekemiseen älliä tarvi.

Sepä juuri. Kun palkkakin on olematon ei kannata jäädä huonoon paikkaan. Töitä aina saa tekevä. On hyviä ja huonoja työpaikkoja.

..mutta voit toki pelata peliä omilla säännöilläsi ja tehdä esimiehellesi kusisen ja kalvavan olotilan, sillä tavalla että hän ei havaitse pahaan oloonsa näkyvää tai selkeää syytä...

;)

Pomolla voi olla luonneongelmaa. Jos palkka ei ole kummoinen, ei kannata jäädä masokistisesti kärvistelemään ja pilata loppuelämää. Joskus voi kyllä käydä niinkin, että ympäristö alkaa huomata pomon luonneongelmat ja suhtautuvat sen mukaan. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.
Jos työt ovat mielenkiintoisia, voi tietysti tuntua kurjalta siirtyä pois mukavuusalueeltaan.

Huonoa kohtelua ei kenenkään tarvitse sietää eikä niellä. Vaikea pomo kokeilee ensin ja jatkaa sitten kovemmin panoksin. Se ei lopu,, paitsi jos se alkaa pompottaa jotain uutta tai sille tulee sellaisia ongelmia, jotka vievät ajatukset ja mehut.
Pomot silläkin on, mutta varo, ettei tule riitapukarin leimaa. Avoimuus on fiksu 'hyökkäys" ja paras puolustus,
Suomessa on työlainsäädäntö ja työpaikkakiusaamiisesta on tullut tuomioita. Se on kuitenkin rankka reitti ja molemmat häviävät, ei vain toinen.
Uusi duuni avaa silmät ja raikastaa. Haku prosessit vaan vievät aikaa ja energiaa.
Ole oman elämäsi toimitusjohtaja, tai jotain sinne päin.

Myrkyllinen suhde toiseen ihmiseen voi saada meidät uskomaan asioita itsestämme jotka eivät ole hyvinvointimme kannalta hyödyllisiä, vaan meidän pitäisi torjua.

Työpaikka voi olla todella hyväkin ja kaikki muutenkin hyvin mutta esimiehen tehtävä on seurata alaisiaan ja niiden tekemisiä,kuuluu jo työnkuvaan,ei se ole silmätikuksi joutumista aina....ja kannattaa katsoa peiliin miksi seurantaa on....antaisko itse siihen aihetta.?

Kiellettäs työpaikat niin loppus työpaikkakiusaaminenkin

Totta.
Olen kyllä jo pidempään antanut samalla mitalla takaisin, jopa potkujen uhallakin. Alkuvuodesta kävin ilmoittamassa myös työterveyteen tilanteesta. Saanut myös tuotantopäällikön ja työsuojeluvaltuutetun heidän lellikkeineen koko paskaan mukaan.
Nyt on ollut ihmeenkin fiksusti kesälomien jälkeen.
Tiedä sitten, onko tyyntä myrskyn edellä vai olisiko se pää jollakin ihmeellä lähtenyt perseestä ehkä...
On myös heittänyt kyllä sen tasoista haukkumisia mun niskaan tässä parin vuoden aikana, että olisi rosiksen paikkakin. Työterveydessä myös tiedossa nämä haukkumiset ja näin. Odottelen tosin, et jos heittää potkuja/varoituksia mun niskaan, niin Liittoon mene ja sen kautta eteen päin.
Kun tottakai kääntänyt mun niskaan senkin, et mä olen työpaikan ilmapiirin pilaaja. Mut niinhän tuollaiset yleensä tekee, vielä kun huomaavat että toinen pitääkin puolensa.

Totta kai olen, aina. Viimeisin oli tosi tympeä ämmä, aina oli nalkuttamassa ja höpisemässä ties mitä roskaa ja kehtasi salailla asioita, jos se lähti jonnekin ja jätti meidät oman onnemme nojaan, usein jopa valiia töitä joku (usein mä), eikä se siitä piitannut. Käveli vaan nokka pystys ohi.....niinku monet muutkin ns. pomot, joita mulla on ollut. Se oli pahin, että se kehtasi ottaa mut puhutteluun turhan takia ja sitten se alko huutaan mulle ja solvaan mua kaikella roskalla. Haukku mua laiskaks, vaikken sitä ole. Vieressä istuu paljon laiskempi prinsessaa teeskentelevä, joka aloittaa yleensä sen "työt" vasta tuntia myöhemmin, kun työt siellä alkaa, ja se on usein myöhässä, eikä noihin viitsitä siellä puuttua.

Tämä sivistynyt kiusaaminen (se josta ei saa kiinni, joka on niin saippuaista, että voidaan vaan sanoa älä ota itseesi) on valitettavasti sääntö eikä poikkeus. Nuoleskelijat selviää tässä sirkuksessa ja niissä seuraavissa yt neuvotteluissa. Nyky työpaikat on hännystelijöiden korkeakoulu.

Sitten pidetään näitä kalliita teennäisiä tykypäiviä, jossa me henkeen puhalletaan tekohengiytystä ja ihmetellään kun homma ei muutu. Palkataan kallis HR avuksi.

"Ja mitä tulee siihen kun on puhetta että on olemassa sosiaalisia ja huumorintajuisia ihmisiä ja niitä jotka eivät ole, niin mielestäni kaikki ihmiset ovat luonnostaan huumorintajuisia kun asiat luonnistuvat hyvin."

Ysinkertaisesti, jos asiat sujuu luontevasti ja oikeuden mukaisesti, kaikki ihmiset ovat sosiaalisia ja puhaltavat yhteen hiileen. Kun näin ei ole, on johto epäonnistunut saamaan työntekijöistää kaiken irti ja tämä tarkoitaa selvää miinusta yrityksen tuloihin.

Nyt typeärt duunarit on saatu kyyläämään ja kilpailemaan hengiltä toisensa, kun toiselle on pomo sattunut lupaamaan hunajaa.

Pomot uskoo vieläkin, että hajoita ja hallitse toimii.

Voi, kyllä toki. Esimiehenä oli ihminen, joka esitti ulospäin kiiltokuvapoikaa ja ihmisenäkin ylempää kastia.

Olin ollut pitkään töissä samalla työnantajalla. Halusin jatkaa edelleenkin, mutta kaipasin myös tietojeni ja taitojeni täydennystä. Opiskelin ammattikorkeakoulussa pykälää ylemmän tutkinnon. Tein sovitusti opinnäytetyön työnantajalleni omalla ajallani ja omalla kustannuksellani. Tj. ei suostunut edes lukemaan työtäni. Valmistumiseni osui yhdistysfuusion kynnykselle. Tj. kyseli, kuinka paljon palkkaani pitäisi alentaa, että lähtisin etsimään toista työpaikkaa. Työnantajalle ei olisi mitään hyötyä kouluttautumisestani. Olin tyrmistynyt. Koulutukseni oli täsmäkoulutusta oman työnantajan tarpeisiin. Puoli tuntia myöhemmin hän kerskui asettamallaan omalla palkkapyynnöllä, jonka oli esittänyt hallitukselle. Jos hallitus ei suostuisi, olisi se osoitus hallituksen ymmärtämättömyydestä ja moukkamaisuudesta.

Fuusion jälkeen hän ei suostunut tekemään minulle minkäänlaista toimenkuvaa. Olin tehnyt valtavan satsauksen lähtiessäni opiskelemaan ja valvonut öitä saadakseni hyvät arvosanat. Nyt ei annettu mitään töitä, mutta ei potkittu poiskaan. Niinpä lähes vuoden kulutin aikani työpaikalla tervehtimällä asiakkaita ja lajittelemalla saapuvan postin. Kiusaamista sekin on, että ei anneta mitään järkevää tekemistä - sitä kun olisi ollut vaikka kuinka paljon.

Käytäntönä työpaikalla oli, että palkanlaskija tarkistaa ja tj. hyväksyy matkalaskut. Hallituksen puheenjohtaja käy sitten ennen tilinpäätöstä vielä tsekkaamassa laskut. Minun matkalaskuni eivät lähteneet maksuun kuten muiden. Ihmettelin sitä tj.:lle. Pitää kuulemma puheenjohtajan hyväksyä ne ensin. Pj. todellakin kävi katsomassa minun matkalaskuni erikseen ja oli hyvin ihmeissään, miksi hänet oli hälyytetty paikalle. Minun matkalaskuni kun olivat satunnaisia ja hyvin pieniä eikä niissä ole koskaan ollut mitään epäselvää.

Piikittelyä vaihdevuosi-iän vuoksi, vaikka kypsästä iästä ei ollut aiheutunut poissaoloja tai muutakaan haittaa työlleni. Piikittely loppui siihen, kun kysyin, että oliko hän kuullut tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miksi jotkut miehet ovat vaihtari-ikäisiä naisia kiusaamassa ja väheksymässä. Jos itsellä ei seisokki toimi, kyvyttömyyttään häpeävät miehet purkavat huonoa oloaan naisiin.

Nyt tilanne on se, että on tullut uusia yhdistysfuusioita. Entistä esimiestä on viety pää kolisten rappuja alas. Esimiesasema on mennyttä. Nykyisin hän on aloittelija erityistehtävissä, joista minulla taas on vankka kokemus ja osaaminen. Vahingoniloako? Ehkä vähän sitäkin. Tilanteesta voisi ottaa enemmänkin irti (kuten hänen jotkut muut entiset alaisensa ovat tehneet), mutta toisaalta, miksi haaskaisin enemmän aikaa ja ajatuksiakaan tuohon surkimukseen?

Ihmisille kai kerätään yli voimien meneviä tunnekuormituksia jokapaikassa
- mitä helkkarin tekemistä on ihmisten seksuaalisuudella tai ominaisuuksilla, toiminnoilla työpaikoilla - tai elämäntavat ynnä -valinnat uskoineen tai uskomuksineen - vanhuksenkin monet toivovat näkevänsä alasti - vain sen tähden että saisivat oksentaa nähdessään kuinka ikääntyminen ja aika on kohdannut muutosvoimissaan ihmistä - rypistäen ja hauraannuttaen .
Ajalta ja sen ilmiöiltä kun kukaan ei säästy - ei sekään ole aina esimiestenkään vika
mun mielestä - vaikka heidänkin joukossaan oli myös heitäkin, joiden mielestä
matalamman tason työntekijät oli pelkkää vessapaperia.
Harmittavan ylimielisiä ihmisiä.

Soitin Esimiehen Pomolle,kerroin esimiehen ohjeen olleen mielestäni virheellinen ja vähemmän järkevä.
Esimies soitti,kyseli mikä siinä oli epäselvää:toistin sen minkä olin Hänelle ja Esimiehen pomolle sanonut. Tehtiin niin kuin Esimies oli sanonut.
Tämän jälkeen Esimiehen kanssa välit jatkui,mutta Hän rupesi ottamaan mielipiteitäni todesta.
Eikä ollut tarvetta uuteen "oikosulkuun". Oltiin työkavereita vielä 15v.

Pitää paikkansa!!
Olen sen ite kokenut. Sitten oli pakko sanoutua ite irti. Onneks tulikittiin että mulla oli pätevä syy sanoutua irti. Vernpaineeni oli jo hengenvaarallisissa lukemissa.

Pikkupomon homma voi olla todella haasteellista. Siinä kun on molemmista suunnista puristuksissa. Jos omalla pomolla on vielä useampia pomoja, se voi tehdä hommasta tosi hankalaa.

Jos esimies on vielä epävarma itsestään, se vastuu siirtyy alespäin, niin kauan ennenkuin joku sen vastuun kantaa.

Eräässä projektissa, jossa kaikki muut olivat korkeastikoulutettuja, näiden työajasta meni suurin aika siihen vastuun välttelyyn. Tiedätte, mitähän tekis ettei tarvitsisi tehdä mitään.

Nykyisessä työssäni, olin puolivuotta silmätikkuna. Kuuntelin asiattomat purkautumiset visusti hiljaa. Syynä lähinnä oli se että talossa oli 40v tietyt asiat tietyllä tavalla. Niiden päivittäminen 2000luvulle oli pyhäinhäväistys.

Nyt olen saanut työrauhan. Pyrin siihen että, omat alaiset viihtyy koska, siten tehdään parasta jälkeäkin.

Toki asiaa auttaa sekin että, omistajat tuntee, tietää ja luottaa tekemisiini.

Tuttua tekstiä....

Esinaisen silmätikuksi joutuminen on vielä rajumpaa.

joo ja itekin olen vuokratyöntekijä,
ni usein ulkopuolisena työapuna, olen kokenut, kun esimies hengittää niskaan ja painostaa.
se on rassaavaa. ite olen mennyt luottamusmiehen luo puhumaan asioista, niin se sanookin et kun tulee valittaa jostain tuu kertoo mitä hän sanoo.
oon saanu sit sen jälkee hetken aina tehä rauhassa töitä, kunnes se keksii uuden kikan painostaa. minä vaan teen työni asiakkaalle ja häivyn kuitenkin. hassuu noi esimiehet.

Esimiehiä kannattaa aina välillä vähän komentaa, jotta pysyvät lestissään :)

Tänään tuli "epäkiva" joulun toiivotus eräälle työkaverille joka on arviolta 15 vuotta vanhempi, alkoi tunkemaan nokkaansa minun tehtävään, kiin komensin sitä vähän, karjuin sille oikein kovaan ääneen että: STANAN PIKKUPOJU PRKEL!

- Sitten tupakkatauolle rauhoittumaan ja kun työnjohtaja tuli vastaan niin ilmoitin että lopetankin työt tänään tältä päivältä. Työnjohtaja sanoi vaan että: Jaa.

Toinenkin juttu kun hetken juttelin vielä toisten työkavereiden kanssa: joo lähdenkin tästä vihanhallintakurssille, ajattelin että on parempi kun lähden jo joulun viettoon sitten hieman etuajassa, kun tunteet alkavat käymään niin kuumana.

Ajattelin itse että parempi lähteä jo viilentymään sitten hetkeksi muutenkin jotta ei tule sanottua mitään vieläkin pahempaa.