Skaalatikku/mittakaavaviivain?

No tilaa se Weems&Plath jne netistä!

Jos ja kun kartan mittakaava on 1:40000, sama viivain toimii joka paikassa. Kaariminuutti/mpk asteikko toki vaihtelee, mutta juuri sellaisia ilmiöitä vastaan tuollainen viivain olisi hyvä lisä.

vpdupoirufdhfd kirjoitti:

Jos ja kun kartan mittakaava on 1:40000, sama viivain toimii joka paikassa. Kaariminuutti/mpk asteikko toki vaihtelee, mutta juuri sellaisia ilmiöitä vastaan tuollainen viivain olisi hyvä lisä.

Lue lisää

Mercatorin projektiossa kartan mittakaava muuttuu pohjois-eteläsuunnassa. Sen takia se kaariminuutti/mpk asteikkokin vaihtelee. Kartan mittakaavan perässä suluissa lukee minkä leveyspiirin kohdalla mittakaava pitää paikkansa. Suomen kokoisessa maassa ei tule isoa virhettä, vaikka etäisyyden mittaisi suoraan viivottimella, mutta tulee kuitenkin.

vpdupoirufdhfd kirjoitti:

Jos ja kun kartan mittakaava on 1:40000, sama viivain toimii joka paikassa. Kaariminuutti/mpk asteikko toki vaihtelee, mutta juuri sellaisia ilmiöitä vastaan tuollainen viivain olisi hyvä lisä.

Lue lisää

Jos pitää saada mitattua matka suunnilleen, niin sormilla saa suht kohdilleen nopeasti. Esim. Matka viitalta saaren rantaan. Peukalo etusormi otteella matka ja sama matka kartan reunaan. Kyllä muutaman kaapelin tarkkuudella onnistuu. Toki jos on pidempi matka tai halutaan tarkemmin, niin harppi on hyvä

No niin saa, mutta ei kilometreinä. Jos viivottimessa on valmis km-asteikko, näkee matkan suoraan eikä tarvitse miettiä, kuinka paljon on vaikkapa 40 000 x 83.2 mm.

nettipurjehtija kirjoitti:

Mercatorin projektiossa kartan mittakaava muuttuu pohjois-eteläsuunnassa. Sen takia se kaariminuutti/mpk asteikkokin vaihtelee. Kartan mittakaavan perässä suluissa lukee minkä leveyspiirin kohdalla mittakaava pitää paikkansa. Suomen kokoisessa maassa ei tule isoa virhettä, vaikka etäisyyden mittaisi suoraan viivottimella, mutta tulee kuitenkin.

Lue lisää

Sillä voisi olla merkitystä silloin, jos kartta on edes kahden leveyspiirin välisen etäisyyden alueelta (100 km). Jos ja kun puhutaan 1:40 000 kartasta, yksikään karttalehti ei ole niin korkea eikä myöskään yksikään viivotin niin pitkä.

cmnzlkfjlkdjh kirjoitti:

No niin saa, mutta ei kilometreinä. Jos viivottimessa on valmis km-asteikko, näkee matkan suoraan eikä tarvitse miettiä, kuinka paljon on vaikkapa 40 000 x 83.2 mm.

Vähän liian monimutkaista yksinkertaiselle ihmiselle. Jos jostain ihmeen syystä pitää miettiä matkaa kilometreinä niin lähelle pääsee kertomalla mailit (=1,852) kahdella. Mailit taas suoraan kartan pystyreunalta harpilla.

Kyllä jämpti on näin. Kun taloakin rakennan, en koskaan mittaa mitään suoraan, vaan katson aina mitat naapurin mittatikusta harpilla. Jos joku haluaa suoraan jotain mitata, hän on hullu.

adkljföaklsfja kirjoitti:

Kyllä jämpti on näin. Kun taloakin rakennan, en koskaan mittaa mitään suoraan, vaan katson aina mitat naapurin mittatikusta harpilla. Jos joku haluaa suoraan jotain mitata, hän on hullu.

Lue lisää

No olipa taas fiksu kommentti.

adkljföaklsfja kirjoitti:

Kyllä jämpti on näin. Kun taloakin rakennan, en koskaan mittaa mitään suoraan, vaan katson aina mitat naapurin mittatikusta harpilla. Jos joku haluaa suoraan jotain mitata, hän on hullu.

Lue lisää

Ymmärrätköhän sinä ollenkaan tuota kartan reunalla olevia merkintöjä ja sitä että miksi merellä puhutaan merimailista? Leveysasteen 60 osa eli yksi kaariminuutti on 1852 (nykyisin käytettävä keskiarvo) km eli yksi merimaili. Leveysasteen kaariminuutit on merkitty kartan pystyreunaan. Sieltä harpilla saat suoraan matkan maileina. Mailista pienempi yksikkö mmailin 10. osa on kaapeli. Siksi ainakaan minä en matkoja mieti merellä muina yksikköinä. Jos tarvitsee kilometrejä niin tuo yllä esitetty suuntaa antava mailit kahtena on ihan riittävä minulle.

Kmtoope kirjoitti:

Ymmärrätköhän sinä ollenkaan tuota kartan reunalla olevia merkintöjä ja sitä että miksi merellä puhutaan merimailista? Leveysasteen 60 osa eli yksi kaariminuutti on 1852 (nykyisin käytettävä keskiarvo) km eli yksi merimaili. Leveysasteen kaariminuutit on merkitty kartan pystyreunaan. Sieltä harpilla saat suoraan matkan maileina. Mailista pienempi yksikkö mmailin 10. osa on kaapeli. Siksi ainakaan minä en matkoja mieti merellä muina yksikköinä. Jos tarvitsee kilometrejä niin tuo yllä esitetty suuntaa antava mailit kahtena on ihan riittävä minulle.

Lue lisää

Muuten hyvä selvitys tälle kilometrien haikailijalle, mutta ilmeisesti pieni lipsahdus. Kaariminuutti on 1852 metriä, ei kilometriä.

Tosiaan, kiitos. Tietenkin metrejä.

Kmtoope kirjoitti:

Ymmärrätköhän sinä ollenkaan tuota kartan reunalla olevia merkintöjä ja sitä että miksi merellä puhutaan merimailista? Leveysasteen 60 osa eli yksi kaariminuutti on 1852 (nykyisin käytettävä keskiarvo) km eli yksi merimaili. Leveysasteen kaariminuutit on merkitty kartan pystyreunaan. Sieltä harpilla saat suoraan matkan maileina. Mailista pienempi yksikkö mmailin 10. osa on kaapeli. Siksi ainakaan minä en matkoja mieti merellä muina yksikköinä. Jos tarvitsee kilometrejä niin tuo yllä esitetty suuntaa antava mailit kahtena on ihan riittävä minulle.

Lue lisää

Ymmärrätkö sinä ollenkaan, että veneellä voivat liikkua sellaisetkin ihmiset, jotka ovat tottuneet mittaamaan matkoja kilometreinä? Kyse ei ole siitä, etteikö mittayksikkönä voisi käyttää vaikka lehmää/eekkeri vaan siitä, että normaali ihmiselle on helpompaa arvioida etäisyyttä kilometreinä kuin kaariminuutteina.

aölkdjölakfjö kirjoitti:

Ymmärrätkö sinä ollenkaan, että veneellä voivat liikkua sellaisetkin ihmiset, jotka ovat tottuneet mittaamaan matkoja kilometreinä? Kyse ei ole siitä, etteikö mittayksikkönä voisi käyttää vaikka lehmää/eekkeri vaan siitä, että normaali ihmiselle on helpompaa arvioida etäisyyttä kilometreinä kuin kaariminuutteina.

Lue lisää

Yksinkertaisesti - en. Yllä on perusteltu jo asia.

aölkdjölakfjö kirjoitti:

Ymmärrätkö sinä ollenkaan, että veneellä voivat liikkua sellaisetkin ihmiset, jotka ovat tottuneet mittaamaan matkoja kilometreinä? Kyse ei ole siitä, etteikö mittayksikkönä voisi käyttää vaikka lehmää/eekkeri vaan siitä, että normaali ihmiselle on helpompaa arvioida etäisyyttä kilometreinä kuin kaariminuutteina.

Lue lisää

Niin kauan kun GPS näyttää sijainnin asteina, ei metreilla tee mitään etäisyyden mittaamisessa. Jos ympyrä oli 100 tai 1000 astetta, olisi metri ihan kätvä mitta. Kannattaa vaan opetella metrien lisäksi kaariminuutit. Aivan sama kun menet ulkomaille, kannttaa opetella paikalline valuttaa ja sen arvo.

Helpoiun tapa mitata kartalta etäisyyksiä on on oma käsi ja sormet. Ei siihen mittausvälineitä tarvitse. Tnnin purjehdusmatkan saa mitattua kämmenellä.

KukinTyylillään kirjoitti:

Niin kauan kun GPS näyttää sijainnin asteina, ei metreilla tee mitään etäisyyden mittaamisessa. Jos ympyrä oli 100 tai 1000 astetta, olisi metri ihan kätvä mitta. Kannattaa vaan opetella metrien lisäksi kaariminuutit. Aivan sama kun menet ulkomaille, kannttaa opetella paikalline valuttaa ja sen arvo.

Helpoiun tapa mitata kartalta etäisyyksiä on on oma käsi ja sormet. Ei siihen mittausvälineitä tarvitse. Tnnin purjehdusmatkan saa mitattua kämmenellä.

Lue lisää

>>etäisyyksiä on on oma käsi ja sormet
No ei. Navigointiharppi on paljon helpompi. Ja myös paljon tarkempi.

Hii-o-hoii kirjoitti:

>>etäisyyksiä on on oma käsi ja sormet
No ei. Navigointiharppi on paljon helpompi. Ja myös paljon tarkempi.

Toki, jos se harppi sattuu olemaan käsillä ja tarvitaan hyvää tarkkuutta. Usein harpin tarkkuutta ei tarvita ja oma käsi on aina mukana.

Totta, koska maalla olemme täysin metrisessä järjestelmässä. Myös sijannin ilmoittaminen XY koordinaatistossa on metrinen.

Maalla käytetään kilometrejä, koska siellä yleisesti käytetään metrijärjestelmää. Merellä käytetään maailmanlaajuisesti merimaileja. Onko niin että kun menet Lontoon kauppoihin niin puhut jääräpäisesti suomea, koska olet niin tottunut tekemään Suomessa.
Tuo mailijärjestelmä on merellä looginen ja toimiva. Perustuu kartan merkintöihin.

Maantiellä kilometri on aivan kelpo mitta, siihen ja käytettyihin nopeuksiin olemme tottuneita. Mutta jo tuulennopeus kilometreinä tunnissa on täyttä höpöä ja vain joka kymmenes tietää mitä se tarkoittaa normaalisti käytetyissä yksiköissä. Kun liikutaan vesillä, ei kilometrin matka kerro maantietä kulkevalle mittasuhteesta sen enempää kuin kaariminuuttikaan. Onko 330 km veneellä suhteellisesti paljon vai vähän. Et edes tiedä, mikä on nopeutesi soutamalla missään yksikössä mitattuna. Osaatko sanoa, montako kilometriä Jyväskylästä on vesiteitä matkaa Ouluun? Jos et, voit aivan yhtä hyvin käyttää mittana kilometriä, virstaa tai meripenikulmaa. Meripenikulma vain on helpompi karttojen ja globaalin käytännön takia.

Kullekin kykynsä mukaan. Itse olen siirtynyt käyttämään maista tuttuja kilometrejä ja km/h nopeutta jo vuosia sitten kun kyllästyin solmuihin ja merimaileihin, jotka eivät kerro muille kuin wannabe-veneilijöille mistä on kyse. Noilla kun koitti briljeerata, niin lopuksi sai aina vielä kertoa kuinka kauan matkaan menee kun se oli pakko ilmoittaa kaikkien tuntemassa yksikössä, tunneissa. Matkalaiset mieltää nykyään paljon helpommin tulevan matkan keston, kun kertoo että veneen matkanopeus on 45 km/h ja matka 60 km.

Sallin silti teille perinteistä kiinni pitäville omat tapanne. Hienoja vanhoja tapoja kuten paperikartta ja harppi on hyvä pitää yllä noin harrastusmielessä huviveneilyssä. Onhan nuo hevosetkin palanneet metsätöihin joissain paikoissa.

28m kirjoitti:

Kullekin kykynsä mukaan. Itse olen siirtynyt käyttämään maista tuttuja kilometrejä ja km/h nopeutta jo vuosia sitten kun kyllästyin solmuihin ja merimaileihin, jotka eivät kerro muille kuin wannabe-veneilijöille mistä on kyse. Noilla kun koitti briljeerata, niin lopuksi sai aina vielä kertoa kuinka kauan matkaan menee kun se oli pakko ilmoittaa kaikkien tuntemassa yksikössä, tunneissa. Matkalaiset mieltää nykyään paljon helpommin tulevan matkan keston, kun kertoo että veneen matkanopeus on 45 km/h ja matka 60 km.

Sallin silti teille perinteistä kiinni pitäville omat tapanne. Hienoja vanhoja tapoja kuten paperikartta ja harppi on hyvä pitää yllä noin harrastusmielessä huviveneilyssä. Onhan nuo hevosetkin palanneet metsätöihin joissain paikoissa.

Lue lisää

Miten 45 km/h ja 60 km on helpompi kuin 22 solmua ja 30 mpk? Vastaus tulee edelleen tunteina. Edelleenkään se tietämätön ei tiedä, onko 45 km/h pieni vai suuri nopeus vesillä, tai onko 60 km pitkä vai lyhyt matka. Vastaavasti nyt pitää muiden veneilijöiden tehdä muunnoslasku ymmärrettävään muotoon. Ja kumpi oikeastaan on tavallisempi kuulijakunta veneilijälle, veneilijät vai maallikot?

45 km/h on n. mopon nopeus, joten joka ainoa kyytiläiseni ymmärtää miten nopeasti edetään. Tuttua yksikköä on helppo verrata omiin kokemuksiin, eikö. Sen sijaan 22 solmua ei kerro kuin wannabe-veneilijöille jotain. 30 mpk samoin, toisin kuin 60 kilsaa jonka matkan jokainen tietää hahmottaa. Ei kilsat merellä ole eri mittaisia kuin maissa vaikka näköjään joillekin 60 km ei aukea jos se tehdään merellä maan sijaan...

100% tuntemistani ihmisistä ymmärtää km/h ja km:t. Solmuista ja merimaileista en saa millään vastaavaa prosenttia. Ei se silti minua haittaa, että noissa vierasvenesaunoissa mailit ja solmut lentelevät niin kuin oltaisiin maailman meriä seilattu urakalla, pystyn kyllä (hiukan huvittuneena) vankalla veneilykokemuksellani osallistumaan siihenkin keskusteluun.

28m kirjoitti:

45 km/h on n. mopon nopeus, joten joka ainoa kyytiläiseni ymmärtää miten nopeasti edetään. Tuttua yksikköä on helppo verrata omiin kokemuksiin, eikö. Sen sijaan 22 solmua ei kerro kuin wannabe-veneilijöille jotain. 30 mpk samoin, toisin kuin 60 kilsaa jonka matkan jokainen tietää hahmottaa. Ei kilsat merellä ole eri mittaisia kuin maissa vaikka näköjään joillekin 60 km ei aukea jos se tehdään merellä maan sijaan...

100% tuntemistani ihmisistä ymmärtää km/h ja km:t. Solmuista ja merimaileista en saa millään vastaavaa prosenttia. Ei se silti minua haittaa, että noissa vierasvenesaunoissa mailit ja solmut lentelevät niin kuin oltaisiin maailman meriä seilattu urakalla, pystyn kyllä (hiukan huvittuneena) vankalla veneilykokemuksellani osallistumaan siihenkin keskusteluun.

Lue lisää

Nyt sinulla on tuo wannabe tehnyt kuperkeikan.

Me veneilijät käytämme selvistä järkisyistä solmuja ja meripeninkulmia, kun taas wannabe-veneilijät kuuntelevat monttu auki.

28m kirjoitti:

45 km/h on n. mopon nopeus, joten joka ainoa kyytiläiseni ymmärtää miten nopeasti edetään. Tuttua yksikköä on helppo verrata omiin kokemuksiin, eikö. Sen sijaan 22 solmua ei kerro kuin wannabe-veneilijöille jotain. 30 mpk samoin, toisin kuin 60 kilsaa jonka matkan jokainen tietää hahmottaa. Ei kilsat merellä ole eri mittaisia kuin maissa vaikka näköjään joillekin 60 km ei aukea jos se tehdään merellä maan sijaan...

100% tuntemistani ihmisistä ymmärtää km/h ja km:t. Solmuista ja merimaileista en saa millään vastaavaa prosenttia. Ei se silti minua haittaa, että noissa vierasvenesaunoissa mailit ja solmut lentelevät niin kuin oltaisiin maailman meriä seilattu urakalla, pystyn kyllä (hiukan huvittuneena) vankalla veneilykokemuksellani osallistumaan siihenkin keskusteluun.

Lue lisää

45 on myös traktorin nopeus ja sellaiseksi kai kovakin. Auton nopeudeksi hyvä kaupunkiliikenteessä, maantiellä paha tien tukko. Maalainen nämä nopeudet ymmärtää, mutta ei sitä, ollaanko vesillä 45 km/h nopeudella traktorin vai henkilöauton maantienopeuksissa. Tai onko se sopiva nopeus kaupunkiajoa vastaavassa satama-ajossa.

selvennys kirjoitti:

Nyt sinulla on tuo wannabe tehnyt kuperkeikan.

Me veneilijät käytämme selvistä järkisyistä solmuja ja meripeninkulmia, kun taas wannabe-veneilijät kuuntelevat monttu auki.

Lue lisää

Arvostan kaltaistasi valtamerikarhua, jolle kilsat ei riitä ja loksodromin vaikutus ajosuuntaan on otettava huomioon navigoinnissa. Meille muille Itämeren alueella kilsat ja tuttu nopeusyksikkö ei tuota mitään ongelmia, kunhan vanhasta perinteestä malttaa luopua. Ja ei se mitään jos ei halua luopua, vaan kannattaa wanhoja perinteitä. Hienoa ja kannatettavaa kuten tanhuaminenkin.

Missäs yksiköissä ne nopeusrajoituskylttien yksiköt ovatkaan?

28m kirjoitti:

Arvostan kaltaistasi valtamerikarhua, jolle kilsat ei riitä ja loksodromin vaikutus ajosuuntaan on otettava huomioon navigoinnissa. Meille muille Itämeren alueella kilsat ja tuttu nopeusyksikkö ei tuota mitään ongelmia, kunhan vanhasta perinteestä malttaa luopua. Ja ei se mitään jos ei halua luopua, vaan kannattaa wanhoja perinteitä. Hienoa ja kannatettavaa kuten tanhuaminenkin.

Missäs yksiköissä ne nopeusrajoituskylttien yksiköt ovatkaan?

Lue lisää

En tunne mitään loksodromin vaikutusta, jota tulisi ottaa huomioon navigoinnissa. Tunnen kyllä loksodromin, mutten tule sitäkään seilanneeksi tieten tahtoen.

Nopeusrajoituskyltit on asentanut byrokraatti, ei merenkulkija. Oikeilla vesillä ei mitään nopeusrajoituskylttejä olekaan, ne ovat vain urbaanien vesien riesa.

28m kirjoitti:

Arvostan kaltaistasi valtamerikarhua, jolle kilsat ei riitä ja loksodromin vaikutus ajosuuntaan on otettava huomioon navigoinnissa. Meille muille Itämeren alueella kilsat ja tuttu nopeusyksikkö ei tuota mitään ongelmia, kunhan vanhasta perinteestä malttaa luopua. Ja ei se mitään jos ei halua luopua, vaan kannattaa wanhoja perinteitä. Hienoa ja kannatettavaa kuten tanhuaminenkin.

Missäs yksiköissä ne nopeusrajoituskylttien yksiköt ovatkaan?

Lue lisää

Missä yksiköissä arvelet huippumodernien laivojen navigoivan. Tai yhtä hyvin vielä piirustusvaiheessa olevan uuden lentokonetyypin, kunhan ilmaan prototyyppi pääsee. Eli se siitä wanhasta. Se moderni metrin mitta muuten löytyy pariisilaisesta museosta.

meehän.museoon kirjoitti:

Missä yksiköissä arvelet huippumodernien laivojen navigoivan. Tai yhtä hyvin vielä piirustusvaiheessa olevan uuden lentokonetyypin, kunhan ilmaan prototyyppi pääsee. Eli se siitä wanhasta. Se moderni metrin mitta muuten löytyy pariisilaisesta museosta.

Lue lisää

"Missä yksiköissä arvelet huippumodernien laivojen navigoivan."

Solmuissahan ne . Ja matkat mitataan meripeninkulmina. Ne vaan on niin käteviä yksiköitä.

Esimerkiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Megastar
Nopeus 27 kn

http://megastar.tallink.com/fi/megastar-laivasta/esittely/
Laiva, jonka bruttovetoisuus on 49 000 tonnia ja matkanopeus 27 solmua,

aivan.eri.maailma kirjoitti:

45 on myös traktorin nopeus ja sellaiseksi kai kovakin. Auton nopeudeksi hyvä kaupunkiliikenteessä, maantiellä paha tien tukko. Maalainen nämä nopeudet ymmärtää, mutta ei sitä, ollaanko vesillä 45 km/h nopeudella traktorin vai henkilöauton maantienopeuksissa. Tai onko se sopiva nopeus kaupunkiajoa vastaavassa satama-ajossa.

Lue lisää

Kommentoit hyvin kilometrien käytön puolesta; niin maalaiset (traktorien kautta), kaupunkilaiset (hidas taajamanopeus) kuin nuoret mopoikäisetkin ymmärtävät nuo tutut yksiköt ja hahmottavat sitä kautta myös veneen liikkeen ja etäisyydet. Sataman sisällä maalainen tuskin ajaisi 45 km/h traktorilla, joten hahmottaa helposti vielä kömpelömmän veneen kohdalla onko se sopiva nopeus satamassa. Taas kerran tutusta yksiköstä on apua. Sen vuoksi viranomaisetkin laittoivat ne km/h yksikössä, koska järkisyytä Suomen aluevesillä huviveneiltäessä solmuille ja merimaileille ei yksinkertaisesti ole.

Siitä vain rohkeasti käyttämään niitä käytännössäkin, vaikka wannabe merikarhut haraavat vastaan historiallisista syistä joilla ei ole mitään rationaalisuutta Itämeren alueella. Wanhoilla yksiköillä wannabe merikarhut oikeasti haluavat osoittaa olevansa ihan oikeita merenkävijöitä, joille Atlantin ylitys ja Tyynenmeren tyrskyt ovat arkipäivää, vaikka oikeasti seilataan pisimmillään jopa hakemaan Virosta viinat. Nytkin tulee perusteluja maailman merien kaupallisten alusten käyttävän solmuja ja merimaileja. Olen täysin samaa mieltä ja kertonut sen jo monesti. Valtameriliikenteessä kaariminuuteilla on merkitystä, mutta Suomi(-Viro-Ruotsi) huviveneilyssä niiden käyttö on samaa kuin pelkän paperikartan käyttö vaikka plotterit on olemassa. Hieno vanha perinne ja kunnioitettava taito, mutta nykyaikana on parempia keinoja jotka parantavat turvallisuutta.

Jottei mene jankuttamiseksi, niin lopetan tähän ellei yllättäviä järkiperusteita tule. Kuten olen sanonut, saatte ihan rauhassa käyttää wanhoja yksiköitä, ei haittaa. Mutta antakaa meidän fiksumpien käyttää soveltuvampia yksiköitä yhtä lailla rauhassa, kyllä molemmille on tilaa.

28m kirjoitti:

Kommentoit hyvin kilometrien käytön puolesta; niin maalaiset (traktorien kautta), kaupunkilaiset (hidas taajamanopeus) kuin nuoret mopoikäisetkin ymmärtävät nuo tutut yksiköt ja hahmottavat sitä kautta myös veneen liikkeen ja etäisyydet. Sataman sisällä maalainen tuskin ajaisi 45 km/h traktorilla, joten hahmottaa helposti vielä kömpelömmän veneen kohdalla onko se sopiva nopeus satamassa. Taas kerran tutusta yksiköstä on apua. Sen vuoksi viranomaisetkin laittoivat ne km/h yksikössä, koska järkisyytä Suomen aluevesillä huviveneiltäessä solmuille ja merimaileille ei yksinkertaisesti ole.

Siitä vain rohkeasti käyttämään niitä käytännössäkin, vaikka wannabe merikarhut haraavat vastaan historiallisista syistä joilla ei ole mitään rationaalisuutta Itämeren alueella. Wanhoilla yksiköillä wannabe merikarhut oikeasti haluavat osoittaa olevansa ihan oikeita merenkävijöitä, joille Atlantin ylitys ja Tyynenmeren tyrskyt ovat arkipäivää, vaikka oikeasti seilataan pisimmillään jopa hakemaan Virosta viinat. Nytkin tulee perusteluja maailman merien kaupallisten alusten käyttävän solmuja ja merimaileja. Olen täysin samaa mieltä ja kertonut sen jo monesti. Valtameriliikenteessä kaariminuuteilla on merkitystä, mutta Suomi(-Viro-Ruotsi) huviveneilyssä niiden käyttö on samaa kuin pelkän paperikartan käyttö vaikka plotterit on olemassa. Hieno vanha perinne ja kunnioitettava taito, mutta nykyaikana on parempia keinoja jotka parantavat turvallisuutta.

Jottei mene jankuttamiseksi, niin lopetan tähän ellei yllättäviä järkiperusteita tule. Kuten olen sanonut, saatte ihan rauhassa käyttää wanhoja yksiköitä, ei haittaa. Mutta antakaa meidän fiksumpien käyttää soveltuvampia yksiköitä yhtä lailla rauhassa, kyllä molemmille on tilaa.

Lue lisää

Hienosti perustelitkin omaa näkemystäsi vastaan. Vai ajelevatko tuttusi paljonkin vesillä traktorilla?

Meri- ja lentoliikenne käyttää solmuja yhtä hyvin Helsinki-Tallina -liikenteessä kuin valtamerilläkin. Eikä niinkään pitkälle tarvitse mennä, jo Suomenlinnaan mennään solmuilla muutaman meripenikulman matka. Jos ottaa yhteyden viranomaisiin, on suuri vaara yksiköiden sekaantumisessa tiedonsiirtoketjun matkalla, jos ilmoittaa kilometrejä, kun kaikki olettavat alan standardeja.

Taas kerrot kaupallisen liikenteen käyttävän wanhoja yksiköitä, ja sen vuoksi huviveneidenkin pitäisi käyttää samoja. Kaupallisen meriliikenteen säännöt on tehty globaalia liikennettä ajatellen, jossa yksiköt ovat erittäin perusteltuja ja siksi kaupallinen liikenne soveltaa niitä kaikkialla vaikkei tarvetta oikeasti olisi.

Viranomaiset taas ovat jo vinkanneet ja kannustavat huviveneilyssä olevan fiksumpaa käyttää kaikille tuttuja yksiköitä wanhoista perinteistä riippumatta (ne nopeusrajoitukset!), ja ovat ihan oikeassa. Joten pelkosi ettei viranomaiset ymmärtäisi tuttuja yksiköitä on turha.

Käytätkö pelkkiä paperikarttoja navigointiin vai onko plotteria? Ihan samanlainen tappelu käytiin noista aiemmin ja nyt alkaa hitaammillekin olla selvää kumpi vie voiton käytännön veneilyssä. Sama käy tässä kun pikku hiljaa, mutta mahtuuhan tätä parranpärinää vesille wanhojen vastustaessa muutosta, taas kerran. Se nostalgian kaipuu ja Tyynenmeren myrskyjen suolapärskeet kaihomielessä, niitä ei voi vastustaa.

28m kirjoitti:

Taas kerrot kaupallisen liikenteen käyttävän wanhoja yksiköitä, ja sen vuoksi huviveneidenkin pitäisi käyttää samoja. Kaupallisen meriliikenteen säännöt on tehty globaalia liikennettä ajatellen, jossa yksiköt ovat erittäin perusteltuja ja siksi kaupallinen liikenne soveltaa niitä kaikkialla vaikkei tarvetta oikeasti olisi.

Viranomaiset taas ovat jo vinkanneet ja kannustavat huviveneilyssä olevan fiksumpaa käyttää kaikille tuttuja yksiköitä wanhoista perinteistä riippumatta (ne nopeusrajoitukset!), ja ovat ihan oikeassa. Joten pelkosi ettei viranomaiset ymmärtäisi tuttuja yksiköitä on turha.

Käytätkö pelkkiä paperikarttoja navigointiin vai onko plotteria? Ihan samanlainen tappelu käytiin noista aiemmin ja nyt alkaa hitaammillekin olla selvää kumpi vie voiton käytännön veneilyssä. Sama käy tässä kun pikku hiljaa, mutta mahtuuhan tätä parranpärinää vesille wanhojen vastustaessa muutosta, taas kerran. Se nostalgian kaipuu ja Tyynenmeren myrskyjen suolapärskeet kaihomielessä, niitä ei voi vastustaa.

Lue lisää

Käytä ihmeessä niitä km ja km/h hywä wannabe, mutta älä jankuta.

28m kirjoitti:

Taas kerrot kaupallisen liikenteen käyttävän wanhoja yksiköitä, ja sen vuoksi huviveneidenkin pitäisi käyttää samoja. Kaupallisen meriliikenteen säännöt on tehty globaalia liikennettä ajatellen, jossa yksiköt ovat erittäin perusteltuja ja siksi kaupallinen liikenne soveltaa niitä kaikkialla vaikkei tarvetta oikeasti olisi.

Viranomaiset taas ovat jo vinkanneet ja kannustavat huviveneilyssä olevan fiksumpaa käyttää kaikille tuttuja yksiköitä wanhoista perinteistä riippumatta (ne nopeusrajoitukset!), ja ovat ihan oikeassa. Joten pelkosi ettei viranomaiset ymmärtäisi tuttuja yksiköitä on turha.

Käytätkö pelkkiä paperikarttoja navigointiin vai onko plotteria? Ihan samanlainen tappelu käytiin noista aiemmin ja nyt alkaa hitaammillekin olla selvää kumpi vie voiton käytännön veneilyssä. Sama käy tässä kun pikku hiljaa, mutta mahtuuhan tätä parranpärinää vesille wanhojen vastustaessa muutosta, taas kerran. Se nostalgian kaipuu ja Tyynenmeren myrskyjen suolapärskeet kaihomielessä, niitä ei voi vastustaa.

Lue lisää

En kyllä ymmärrä miksi on muka fiksumpaa käyttää vesialueella.(merellä) metristä järjestelmää. Ainoastaan täysin ummikko ja navigaatiosta mitään tietämätön voi niin sanoa. Toki jos ainoa mitä navigoinnista ymmärtää on että karttaplotterin saa päälle painamalla napista ja gps koordinaateista ei mitään ymmärrä, pärjää varmasti kilometreillä. Ne ketkä ymmärtää että ympyrä on edelleen 360 astetta eikä 1000 astetta, käyttävät ympyrään sidonnaisia yksiköitä. Joita muute gps näyttää kun se kertoo sijainnin. Mutta kukin tyylillään.

28m kirjoitti:

Taas kerrot kaupallisen liikenteen käyttävän wanhoja yksiköitä, ja sen vuoksi huviveneidenkin pitäisi käyttää samoja. Kaupallisen meriliikenteen säännöt on tehty globaalia liikennettä ajatellen, jossa yksiköt ovat erittäin perusteltuja ja siksi kaupallinen liikenne soveltaa niitä kaikkialla vaikkei tarvetta oikeasti olisi.

Viranomaiset taas ovat jo vinkanneet ja kannustavat huviveneilyssä olevan fiksumpaa käyttää kaikille tuttuja yksiköitä wanhoista perinteistä riippumatta (ne nopeusrajoitukset!), ja ovat ihan oikeassa. Joten pelkosi ettei viranomaiset ymmärtäisi tuttuja yksiköitä on turha.

Käytätkö pelkkiä paperikarttoja navigointiin vai onko plotteria? Ihan samanlainen tappelu käytiin noista aiemmin ja nyt alkaa hitaammillekin olla selvää kumpi vie voiton käytännön veneilyssä. Sama käy tässä kun pikku hiljaa, mutta mahtuuhan tätä parranpärinää vesille wanhojen vastustaessa muutosta, taas kerran. Se nostalgian kaipuu ja Tyynenmeren myrskyjen suolapärskeet kaihomielessä, niitä ei voi vastustaa.

Lue lisää

Mielestäni paperikartta on edelleen ylivoimainen. Omassa 40 jalkaisessa ei edes ole plotteria. Useilla veneillä toki ajelen missä on plotterit, mutta silti en edelleenkään kaipaa plotteria. Tutka on sen yläpuolella tärkeysjärjestyksessä ja veneessäni on.

28m kirjoitti:

Taas kerrot kaupallisen liikenteen käyttävän wanhoja yksiköitä, ja sen vuoksi huviveneidenkin pitäisi käyttää samoja. Kaupallisen meriliikenteen säännöt on tehty globaalia liikennettä ajatellen, jossa yksiköt ovat erittäin perusteltuja ja siksi kaupallinen liikenne soveltaa niitä kaikkialla vaikkei tarvetta oikeasti olisi.

Viranomaiset taas ovat jo vinkanneet ja kannustavat huviveneilyssä olevan fiksumpaa käyttää kaikille tuttuja yksiköitä wanhoista perinteistä riippumatta (ne nopeusrajoitukset!), ja ovat ihan oikeassa. Joten pelkosi ettei viranomaiset ymmärtäisi tuttuja yksiköitä on turha.

Käytätkö pelkkiä paperikarttoja navigointiin vai onko plotteria? Ihan samanlainen tappelu käytiin noista aiemmin ja nyt alkaa hitaammillekin olla selvää kumpi vie voiton käytännön veneilyssä. Sama käy tässä kun pikku hiljaa, mutta mahtuuhan tätä parranpärinää vesille wanhojen vastustaessa muutosta, taas kerran. Se nostalgian kaipuu ja Tyynenmeren myrskyjen suolapärskeet kaihomielessä, niitä ei voi vastustaa.

Lue lisää

Ne viranomaiset käyttävät jo koulutuksensa perusteella niitä yksiköitä, mitä merenkulku käyttää. Järvien tai vaikka kaupunkienkin rantoja koluava venepoliisi taas ei ole mikään merenkulun viranomainen ja luultavasti tottunut kilometreihin, joita heidän käyttämänsä nopeustutkakin on kalibroitu näyttämään.

Luotseilla taas on puhtaasti merenkulullinen koulutus ja ne yksiköt ovat ainoita, joita heidän asiakkansa ymmärtävät. Merivartijat saavat oppinsa laivastossa, jossa metrejä ehkä hyvinkin käytetään tulenjohdossa, mutta ei todellakaan navigoinnissa, eikä merivartija juuri tykillä ammuskele. Merivartija on käytännössä se viranomainen, jonka kanssa tekemisiin joudut, ellet ole saamassa sakkoja ylinopeudesta poliisilta. Siinä tapauksessa mielipidettäsi käytettävästä yksiköstä ei kysytä. Mutta jos joudut pyytämään apua ilmoittamalla olevasi 20 km lounaaseen jostain paikasta, voi apu hyvinkin etsiä sinua liki 20 km suuremmalta etäisyydeltä.

Minulla on veneessä kaksi kiinteää plotteria, yksi kannettava ja kartat sekä tabletissa että läppärissä. Paperikartta on tietenkin myös ja jäi esille karttapöydälle tänään avomereltä palatessa. Meripenikulmat ja solmut ovat veneteollisuuden ja kaiken huviveneilyn käyttämät yksiköt ylesimaailmallisesti, oli kyse perinneveneilystä tai huippumodernista. Siihen ei liity mitään arvostusjuttuja, se vain on alan standardi ja siksi käytännöllisin.

Argumentum ad auctoritatem - ei vakuuta meikäläistä. Veikkaan että nuoremmat käyttävät jatkossa yhä enemmän km/h ja kilsoja, koska uuden tarpeettoman järjestelmän opettelu Itämeren alueella ei vaan kiinnosta. Eipä ole tullut kertaakaan merellä ongelmia kilsojen käytöstä, päin vastoin. Etäisyyksien hahmottaminen on huomattavasti konkreettisempaa ja tarkempaa.
Autoissa on käynnissä samanlainen muutos; hevosvoimat vaihtuvat kilowatteihin moottorin tehosta puhuttaessa. Vastaan hangoittelijoita, hepoista puhuvia, löytyy alussa paljon mutta hetken päästä kilowatit on ne tutummat.

28m kirjoitti:

Argumentum ad auctoritatem - ei vakuuta meikäläistä. Veikkaan että nuoremmat käyttävät jatkossa yhä enemmän km/h ja kilsoja, koska uuden tarpeettoman järjestelmän opettelu Itämeren alueella ei vaan kiinnosta. Eipä ole tullut kertaakaan merellä ongelmia kilsojen käytöstä, päin vastoin. Etäisyyksien hahmottaminen on huomattavasti konkreettisempaa ja tarkempaa.
Autoissa on käynnissä samanlainen muutos; hevosvoimat vaihtuvat kilowatteihin moottorin tehosta puhuttaessa. Vastaan hangoittelijoita, hepoista puhuvia, löytyy alussa paljon mutta hetken päästä kilowatit on ne tutummat.

Lue lisää

Mitkä nuoret? Aivan junnutkin poikkeuksetta vertailevat nopeuksia solmuina. Eikä ole mitään järjestelmää, joka pitäisi opetella, voi vain käyttää olemassa olevaa.

Montako kertaa olet pienen paniikin puskiessa päälle yrittänyt selvittää asioita kilometreilläsi? Vasta siinä tilanteessa ne virheet tulevat, juuri silloin kun niihin vähiten olisi varaa.

montako.kertaa kirjoitti:

Mitkä nuoret? Aivan junnutkin poikkeuksetta vertailevat nopeuksia solmuina. Eikä ole mitään järjestelmää, joka pitäisi opetella, voi vain käyttää olemassa olevaa.

Montako kertaa olet pienen paniikin puskiessa päälle yrittänyt selvittää asioita kilometreilläsi? Vasta siinä tilanteessa ne virheet tulevat, juuri silloin kun niihin vähiten olisi varaa.

Lue lisää

Ainoastaan kerran (kop, kop) olen joutunut ottamaan varoiksi yhteyttä Meripelastukseen kun vettä tunki väärästä paikasta veneeseen. Hyvin ymmärsivät sijainti-ilmoitukseni metripohjaisessa järjestelmässä, ja miksi eivät olisi. Varsinaista apua ei sillä kertaa tarvittu mutta olen 100% varma että olisivat löytäneet minut kaikille tuttujen yksiköiden avulla.

28m kirjoitti:

Argumentum ad auctoritatem - ei vakuuta meikäläistä. Veikkaan että nuoremmat käyttävät jatkossa yhä enemmän km/h ja kilsoja, koska uuden tarpeettoman järjestelmän opettelu Itämeren alueella ei vaan kiinnosta. Eipä ole tullut kertaakaan merellä ongelmia kilsojen käytöstä, päin vastoin. Etäisyyksien hahmottaminen on huomattavasti konkreettisempaa ja tarkempaa.
Autoissa on käynnissä samanlainen muutos; hevosvoimat vaihtuvat kilowatteihin moottorin tehosta puhuttaessa. Vastaan hangoittelijoita, hepoista puhuvia, löytyy alussa paljon mutta hetken päästä kilowatit on ne tutummat.

Lue lisää

Pienessä Suomessa joudutaan menemään isompien mukana kansainvälisissä asioissa. Finnair ja ilmavoimat ovat joutuneet vaihtamaan aikaisemmin käyttämänsä metrijärjestelmän solmuihin jalkoihin ja maileihin, koska kansaivälisessä lentoliikenteessä ei metrejä käytetä. Merenkulussa on sama juttu. Suomen rannoilla pärjää vielä metreillä, mutta kauemmas mentäessä alkaa tulla tarve käyttää vähän eksoottisempia yksiköitä, kun kartan syvyymittakin on syli.

100% samaa mieltä.

28m kirjoitti:

Ainoastaan kerran (kop, kop) olen joutunut ottamaan varoiksi yhteyttä Meripelastukseen kun vettä tunki väärästä paikasta veneeseen. Hyvin ymmärsivät sijainti-ilmoitukseni metripohjaisessa järjestelmässä, ja miksi eivät olisi. Varsinaista apua ei sillä kertaa tarvittu mutta olen 100% varma että olisivat löytäneet minut kaikille tuttujen yksiköiden avulla.

Lue lisää

Historiasta löytyy tukuttain tapauksia, joissa yksiköitten kanssa on menty vikaan ilman viranomaisiakin, kun on poikettu standardista. Isosta matkustajakoneestakin on polttoaine loppunut, kun on tilattu kiloja ja tankattu nauloja. Varmempi, eli se mitä muutkin käyttävät, on parempi.

28m kirjoitti:

Argumentum ad auctoritatem - ei vakuuta meikäläistä. Veikkaan että nuoremmat käyttävät jatkossa yhä enemmän km/h ja kilsoja, koska uuden tarpeettoman järjestelmän opettelu Itämeren alueella ei vaan kiinnosta. Eipä ole tullut kertaakaan merellä ongelmia kilsojen käytöstä, päin vastoin. Etäisyyksien hahmottaminen on huomattavasti konkreettisempaa ja tarkempaa.
Autoissa on käynnissä samanlainen muutos; hevosvoimat vaihtuvat kilowatteihin moottorin tehosta puhuttaessa. Vastaan hangoittelijoita, hepoista puhuvia, löytyy alussa paljon mutta hetken päästä kilowatit on ne tutummat.

Lue lisää

Hevosvoima - watti muutosta ei voi verrata tähän keissiin. Se että hepat muutetaan wateiksi ei vaikuta mihinkään muuhun kun että numeroarvo vähän alenee. Kun taas merimaileista luopuminen vaikuttaa koko navigointiin. Ympyrä kun on edelleen se 360 astetta ja maapallo kiertää aurinkoa. Lisäksi kellotaulussa on 24 tuntia ja tunti jaetaan 60 minuuttiin ja minuutti 60 sekuntiin. Jos navigoinnista jotain ymmärtäisit, niin tietäisti että näillä kaikilla on keskinäinen yhteys johon metri ei sovellu.

Dilema. Maapallon piiri on 40000 km. Ympyrä on kuutenkin 360 astetta (=merimailit) eikä 400 astetta =metrit). Revi siitä.

Kaiken takana on matematiikka ja sen alalaji geomeetria. Se ja sen teoriat ei nyt vain muutu. Jos tuot järjestelmään siihen kuulumattoman elementin eli metrin, pääset mukavasti laskeskelemaan desimaaleja. Nykyinen järjestelmä on kehittynyt aikana ennen laskutikkua joten tälläisiä ongelmia ei siinä ole. Helppoa ja vaivatonta.

Olen toki kouluttanut itseni eri navigaatiokursseilla ja ymmärrän erinomaisen hyvin miksi nykyjärjestelmää käytetään valtamerillä (ja sitä kautta kaupallisessa merenkulussa). Yksinkertaisuuden vuoksi nuo ovat periytyneet huviveneilyynkin, vaikka 99,999% huviveneilystä niille ei ole tarvetta. Huviveneilyssä pärjättäisiin erinomaisesti jo kaikkien entuudestaan osaamilla yksiköillä.

Pääset ilman minkäänlaista virhettä Helsingistä Utööseen tai Tukholmaan käyttämällä asteita, kilometrejä ja km/h:ta kuin vanhoilla yksiköillä. Reittisuunnitelman teet tod. näk. sähköisellä vempeleellä, jossa virhe on 0%. Paperikartalla samoin. Jos olet eri mieltä, niin kerro ihmeessä missä virhe muodostuu kun olet mielestäsi paremmin perillä astejärjestelmän perusteista. Otan tiedon mielelläni vastaan ja muutan käsitystäni tarvittaessa.

Käytin noita vanhoja yksiköitä itsekin ensimmäiset veneilyvuodet, kunnes totesin käytön hankalaksi kyyditettäville, ja siirryin kaikille tuttuihin yksiköihin joita viranomaisetkin käyttävät mm. nopeusrajoituksissa. Sen jälkeen veneily helpottui huomattavasti. Suosittelen kokeilemaan. Muutosvaihe tuntuu aina hankalalta mutta tässä tapauksessa on helppo mennä kohti tuttuja yksiköitä. Joissain veneissä tietysti käytännön hankaluutena voi olla vanha analoginen loki/nopeusmittari (solmuja) mutta kaikissa oikeissa veneissä on jo sähköiset gps-pohjaiset nopeusmittarit joissa näytön yksiköt voi vapaasti valita.

28m kirjoitti:

Olen toki kouluttanut itseni eri navigaatiokursseilla ja ymmärrän erinomaisen hyvin miksi nykyjärjestelmää käytetään valtamerillä (ja sitä kautta kaupallisessa merenkulussa). Yksinkertaisuuden vuoksi nuo ovat periytyneet huviveneilyynkin, vaikka 99,999% huviveneilystä niille ei ole tarvetta. Huviveneilyssä pärjättäisiin erinomaisesti jo kaikkien entuudestaan osaamilla yksiköillä.

Pääset ilman minkäänlaista virhettä Helsingistä Utööseen tai Tukholmaan käyttämällä asteita, kilometrejä ja km/h:ta kuin vanhoilla yksiköillä. Reittisuunnitelman teet tod. näk. sähköisellä vempeleellä, jossa virhe on 0%. Paperikartalla samoin. Jos olet eri mieltä, niin kerro ihmeessä missä virhe muodostuu kun olet mielestäsi paremmin perillä astejärjestelmän perusteista. Otan tiedon mielelläni vastaan ja muutan käsitystäni tarvittaessa.

Käytin noita vanhoja yksiköitä itsekin ensimmäiset veneilyvuodet, kunnes totesin käytön hankalaksi kyyditettäville, ja siirryin kaikille tuttuihin yksiköihin joita viranomaisetkin käyttävät mm. nopeusrajoituksissa. Sen jälkeen veneily helpottui huomattavasti. Suosittelen kokeilemaan. Muutosvaihe tuntuu aina hankalalta mutta tässä tapauksessa on helppo mennä kohti tuttuja yksiköitä. Joissain veneissä tietysti käytännön hankaluutena voi olla vanha analoginen loki/nopeusmittari (solmuja) mutta kaikissa oikeissa veneissä on jo sähköiset gps-pohjaiset nopeusmittarit joissa näytön yksiköt voi vapaasti valita.

Lue lisää

Oletko tutustunut mercatorin projektioon jota merikartoissa käytetään, kannattaisi varmaan tutustua.

Joo. Merimailin mitattava pituus muuttuu pystysuuntaan liikuttaessa. Se ei estä paperikartankin käyttöä täysin oikein etäisyyksien mittaamiseen, yksiköistä riippumatta. Sähköisissä vempeleissähän ongelmaa ei ole.

28m kirjoitti:

Olen toki kouluttanut itseni eri navigaatiokursseilla ja ymmärrän erinomaisen hyvin miksi nykyjärjestelmää käytetään valtamerillä (ja sitä kautta kaupallisessa merenkulussa). Yksinkertaisuuden vuoksi nuo ovat periytyneet huviveneilyynkin, vaikka 99,999% huviveneilystä niille ei ole tarvetta. Huviveneilyssä pärjättäisiin erinomaisesti jo kaikkien entuudestaan osaamilla yksiköillä.

Pääset ilman minkäänlaista virhettä Helsingistä Utööseen tai Tukholmaan käyttämällä asteita, kilometrejä ja km/h:ta kuin vanhoilla yksiköillä. Reittisuunnitelman teet tod. näk. sähköisellä vempeleellä, jossa virhe on 0%. Paperikartalla samoin. Jos olet eri mieltä, niin kerro ihmeessä missä virhe muodostuu kun olet mielestäsi paremmin perillä astejärjestelmän perusteista. Otan tiedon mielelläni vastaan ja muutan käsitystäni tarvittaessa.

Käytin noita vanhoja yksiköitä itsekin ensimmäiset veneilyvuodet, kunnes totesin käytön hankalaksi kyyditettäville, ja siirryin kaikille tuttuihin yksiköihin joita viranomaisetkin käyttävät mm. nopeusrajoituksissa. Sen jälkeen veneily helpottui huomattavasti. Suosittelen kokeilemaan. Muutosvaihe tuntuu aina hankalalta mutta tässä tapauksessa on helppo mennä kohti tuttuja yksiköitä. Joissain veneissä tietysti käytännön hankaluutena voi olla vanha analoginen loki/nopeusmittari (solmuja) mutta kaikissa oikeissa veneissä on jo sähköiset gps-pohjaiset nopeusmittarit joissa näytön yksiköt voi vapaasti valita.

Lue lisää

Aivan sama vaikka mittaisit matkat virstoina tai poronkusemina. Varmasti ongelmitta osaisit niilläkin Hankoon, Utöhön tai Tukholmaan. Eikä mitään ongelmia tule niin kauan kuin käytäntö on veneen sisäistä. Jos pitää kommunikoida ulkomaailman kanssa, ovat ulkomaailman käyttämät yksiköt ylivoimaisesti parhaita. Ulkomaailmaksi ei kannata lukea nopeusrajoituksia valvovaa, suoraan auton ratista veneen rattiin hypännyttä poliisia. Yleinen käytäntö vesillä ei ole muuttumassa kohti kilometrejä yhtään sen enempää kuin kulmayksikkö kohti graadia.

Ainoa ongelmasi on siis ollut kyydittävien informointi, ajatko taksivenettä? Ongelman ratkaisuksi riittää enemmän kuin riittävästi kerroin kaksi. Nopeuskin on täysin merkityksetön suure, ajat ovat joka tapauksessa samoja tunteja ja minuutteja. Mikään ei muutu helpommaksi tai vaikeammaksi kilometrejä tai poronkusemia käyttäen.

omaongelmasi kirjoitti:

Aivan sama vaikka mittaisit matkat virstoina tai poronkusemina. Varmasti ongelmitta osaisit niilläkin Hankoon, Utöhön tai Tukholmaan. Eikä mitään ongelmia tule niin kauan kuin käytäntö on veneen sisäistä. Jos pitää kommunikoida ulkomaailman kanssa, ovat ulkomaailman käyttämät yksiköt ylivoimaisesti parhaita. Ulkomaailmaksi ei kannata lukea nopeusrajoituksia valvovaa, suoraan auton ratista veneen rattiin hypännyttä poliisia. Yleinen käytäntö vesillä ei ole muuttumassa kohti kilometrejä yhtään sen enempää kuin kulmayksikkö kohti graadia.

Ainoa ongelmasi on siis ollut kyydittävien informointi, ajatko taksivenettä? Ongelman ratkaisuksi riittää enemmän kuin riittävästi kerroin kaksi. Nopeuskin on täysin merkityksetön suure, ajat ovat joka tapauksessa samoja tunteja ja minuutteja. Mikään ei muutu helpommaksi tai vaikeammaksi kilometrejä tai poronkusemia käyttäen.

Lue lisää

Mistä on kysymys, kun 28m huutaa istumalaatikosta: "Nyt mennään 10km/h, paljonko kello on?" Sisältä kuuluu: "Pikkuviisari on yhden päällä ja iso viisari kymmenen päällä."

Puosu on oppinut tässä veneessä käytettävät yksiköt.

tutut.yksiköt kirjoitti:

Mistä on kysymys, kun 28m huutaa istumalaatikosta: "Nyt mennään 10km/h, paljonko kello on?" Sisältä kuuluu: "Pikkuviisari on yhden päällä ja iso viisari kymmenen päällä."

Puosu on oppinut tässä veneessä käytettävät yksiköt.

Lue lisää

Luulenpa silti, että oikea vastaus olisi 12,83.

eiku.näin kirjoitti:

Luulenpa silti, että oikea vastaus olisi 12,83.

Ei, vastaus on 46200.

Ajattelin ratkaisuksi optista tsuumailua, ennen kuin kirjoitin edellisen viestin eilen 12:59. Ongelmana vain oli se, miten optiikka saadaan tuottamaan vääristymätön tulos. Kameroiden linsseissä on ollut tyyny- ja tynnyrivääristymiä ja muita vääristymiä. Mutta näköjään asia hoitui kuvankäsittelyn kautta paremmin. Millä tavalla tuumaviivaimen kuva oli tehty? Onko varmasti tasavälinen asteikko? Ettei joku vääristynyt, kuvattaessa keskeltä pidemmäksi venähtänyt, eikä kutistunut?

7 -vuotias on fiksu, jos osaa jo käsitteen kilometri, saatikka 12,5 km. Meillä 7- vuotiaan kysymys olisi ollut että kauanko vielä kestää ?
Jos pyydetty vastaus on aika niin sen saa selville matka jaettuna nopeudella. Normaalissa veneessä nuo molemmat arvot mittareista ovat maileja/solmuja. Nyt joudut itse miettimään että mitenköhän kovaa km/h ajetaan.

Yksinkertaistakoedelleen kirjoitti:

Ajattelin ratkaisuksi optista tsuumailua, ennen kuin kirjoitin edellisen viestin eilen 12:59. Ongelmana vain oli se, miten optiikka saadaan tuottamaan vääristymätön tulos. Kameroiden linsseissä on ollut tyyny- ja tynnyrivääristymiä ja muita vääristymiä. Mutta näköjään asia hoitui kuvankäsittelyn kautta paremmin. Millä tavalla tuumaviivaimen kuva oli tehty? Onko varmasti tasavälinen asteikko? Ettei joku vääristynyt, kuvattaessa keskeltä pidemmäksi venähtänyt, eikä kutistunut?

Lue lisää

Viivottimen kuvia saa netistä ja niitä voi myös itse tehdä. Ne on tehty vektorigrafiikalla, joten vääristymiä ei ole. Myöskään printterillä tai kuvankäsittelyohjelmalla skaalaaminen ei vääristä kuvaa.
Tietysti printattu viivotin pitää sitten tarkistusmitata, mutta kyllä tuolla hyvin käyttökelpoisen laitteen saa tehtyä jos vain jaksaa säätää.

voiuapdoiu kirjoitti:

Viivottimen kuvia saa netistä ja niitä voi myös itse tehdä. Ne on tehty vektorigrafiikalla, joten vääristymiä ei ole. Myöskään printterillä tai kuvankäsittelyohjelmalla skaalaaminen ei vääristä kuvaa.
Tietysti printattu viivotin pitää sitten tarkistusmitata, mutta kyllä tuolla hyvin käyttökelpoisen laitteen saa tehtyä jos vain jaksaa säätää.

Lue lisää

Ahaa. Vääristymättömiä asteikkoja. Mielenkiintoista.

Asia varmasti onkin juuri näin, 28 on järvien mies? Järvien ja lampien pituuksista yleisesti puhutaan metreinä ja kilometreinä. Ja tiet kulkee verrokkina siinä rannan tuntumassa, joten on ihan luonnollista vertailla asioita siinä sitten samassa yksikössä.

Muuten en voi käsittää tuota inttämistä.

Kannattaisikohan sinun käväistä autokoulussa? Meilläpäin nopeusrajoitukset on km/h muodossa suoraan.

Minulla ei ole solmuja nopeusmittarissa. Nopeusmittarissa minulla on viisari. Saako sillä harpilla sen solmun pois.

minuutti kirjoitti:

Kannattaisikohan sinun käväistä autokoulussa? Meilläpäin nopeusrajoitukset on km/h muodossa suoraan.

Kannattaisikohan sinun käydä autokoulussa? Jos nopeusrajoituksen merkki on km/h-muodossa ja mittari näyttää solmuja, tarvitaan tietenkin harppi jolla mittarin näyttämä muutetaan ajon aikana km/h-muotoon.

Onkohan suomalaisilla Suomessa paljon sellaisia amerikanrautoja, ettei löydy ohjaamosta km/h -mittaria, vaan maileja tunnissa? Ja sitten ihmetellään, kun jatkuvasti tulisi sakkolappuja? Olikohan tämä ongelma joskus eräällä Tapani Kansalla, kun sai kuuluisuutta noin 160 km/h vauhdilla kaahaamisesta, ja siitä sakkojen saamisesta?

KäymälälaivanKapteeni kirjoitti:

Kannattaisikohan sinun käydä autokoulussa? Jos nopeusrajoituksen merkki on km/h-muodossa ja mittari näyttää solmuja, tarvitaan tietenkin harppi jolla mittarin näyttämä muutetaan ajon aikana km/h-muotoon.

Lue lisää

Turskanperkele kyllä kirjoitti muuttavansa nopeusrajoitusten lukemat harpilla, ei mittarin lukemia.

Mun lentokoneen nopeusmittari näyttää solmuja ilman mitään muunnoksia. Korkeusmittari on jouduttu vaihtamaan hyvin monesta jenkeistä tuodusta koneesta, usein uutenakin ostetusta, koska ilmanpaine on ollut inchHg, eikä mbar. Sitä tarkoittaa standardista kiinni pitäminen virheiden välttämiseksi.